Vetytalouden aiheuttamia ristiriitoja on pyrittävä sovittelemaan avoimella vuoropuhelulla
Paikalliset huolenaiheet, kuten lähiluonto, maisema ja omaisuudensuoja voivat joutua törmäyskurssille laajempien tavoitteiden kanssa, kirjoittavat Nina Wessberg ja Essi Laitinen VTT:stä sekä Pasi Rikkonen ja Aino Anttila Lukesta. ”On syytä myös pohtia, kenen hyväksi vetytalous rakentuu.”
”Yöunet meni”, kuvasi maanomistaja Ylen haastattelussa 27.10. uutista Gasgrid Finlandin Suomeen suunnittelemasta 1 500 kilometrin pituisesta vetyputkesta.
Vetytalous kytkeytyy suureen ilmastonmuutoksen vastaiseen tavoitteeseen – siirtymään pois fossiilisista polttoaineista kohti päästötöntä energiaa.
Samalla se tuo esiin paikallisia jännitteitä: toimet vaikuttavat konkreettisesti maahan, metsiin ja elinympäristöihin. Paikalliset huolenaiheet, kuten lähiluonto, maisema ja omaisuudensuoja voivat joutua törmäyskurssille laajempien tavoitteiden kanssa. Ristiriitoja on pyrittävä sovittelemaan avoimen vuoropuhelun kautta.
Oikeudenmukaisuus tarkoittaa eri osapuolten kuulemista ja avointa päätöksentekoa.
Maanomistajien hämmennys muistuttaa siitä, että kyse ei ole vain teknologiasta ja taloudesta – myös ympäristö ja ihmiset on huomioitava. Tässä oikeudenmukaisuus tarkoittaa eri osapuolten kuulemista ja avointa päätöksentekoa. Se on myös vastuuta tulevista sukupolvista ja luonnosta.
Oikeudenmukainen vetytalous huomioi parhaimmillaan energiatoimijat, kansalaiset, maanomistajat, alkuperäiskansat, työntekijät, luonnon eläimineen sekä tulevat sukupolvet ja taloudet.
On syytä myös pohtia, kenen hyväksi vetytalous rakentuu. Onko kyse kotimaisesta energiaturvasta ja alueellisesta elinvoimasta, vai painottuuko kehitys vientiteollisuuden tarpeisiin?
Investoinnit näyttävät keskittyvän rannikkoseuduille, joissa teollisuus ja infrastruktuuri sijaitsevat jo valmiiksi. Tällöin on vaarana, että hyödyt kasaantuvat tietyille alueille, kun haitat – kuten maankäyttöpaineet ja ympäristövaikutukset – jakautuvat laajemmin.
Oikeudenmukaisuutta ei voi määritellä yleisesti, vaan sen vivahteet tunnistetaan tapauskohtaisesti. Tämä on tärkeää elinvoimaisuuden ja riskien hallinnan kannalta.
Maanomistajien hämmennys kertoo yhteiskunnallisen keskustelun puutteesta. Vain yhteisen ymmärryksen avulla voidaan rakentaa oikeudenmukainen ja menestyvä vetytalous, joka palvelee koko Suomea. Se ei rakennu pelkillä investoinneilla, vaan yhteisten tavoitteiden sovittamisella paikallisiin todellisuuksiin.
Siksi vihreästä vetytaloudesta on keskusteltava enemmän- avoimesti ja ymmärrettävästi. Tarvitaankin eri sidosryhmien yhteistyöllä syntyvää visiota, joka huomioi oikeudenmukaisuuden laajasti.
Nina Wessberg
Essi Laitinen
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Pasi Rikkonen
Aino Anttila
Luonnonvarakeskus (Luke)