Älykkään nopeudensäätelyn nykytila ja kehitysnäkymät: Kirjallisuusselvitys ja Delfoi-tutkimus

Tutkimuksessa selvitettiin älykkäiden nopeudensäätelyjärjestelmien kehittämisen nykytilaa eri maissa, tutkimuksin todettuja vaikutuksia liikenteeseen sekä arvioitiin järjestelmien yleistymistä tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin perinteistä kirjallisuustutkimusta sekä hyödynnettiin eri maissa toteutettuja kenttäkokeita esitteleviä kotisivuja Internetissä. Tulevaisuuden kehitystä kartoitettiin asiantuntijapaneelilla. Eri maissa toteutettujen kenttäkokeiden tulosten mukaan älykkäät nopeudensäätelyjärjestelmät parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti. Suurimmat hyödyt tutkimuksissa saavutettiin ns. dynaamisella pakottavalla järjestelmällä, joka estää nopeusrajoitusten ylittämisen ja vähentää säänvaihteluista yms. tekijöistä johtuvia vääriä tilannenopeuksia. Järjestelmän arvioitiin vähentävän loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia 36 %, kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia 48 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 59 %. Järjestelmien hyväksyttävyys parani käytön myötä, noin 60–75 % järjestelmiä käyttäneistä kuljettajista hyväksyisi niiden käyttöön oton. Nyt toteutetun asiantuntijapaneelin (Delfoi-kysely) mielipiteet tukivat em. kenttäkokeiden tuloksia. Autoihin asennettavien järjestelmien lisäksi liikuteltavaa automaattista kameravalvontaa pidettiin liikenneturvallisuuden kannalta merkittävänä menetelmänä. Tehokkaasti toteutettu liikkuva, automaattinen kameravalvonta voisi asiantuntijoiden mukaan vähentää onnettomuuksia miltei yhtä paljon kuin pakottava nopeudensäätelyjärjestelmä. Asiantuntijat arvioivat informoivien ja varoittavien järjestelmien yleistyvän nopeimmin. Viiden vuoden kuluttua informoivan järjestelmän arvioitiin olevan keskimäärin n. 9 % autokannasta ja 15 vuoden kuluttua 31 % autokannasta. Varoittavan järjestelmän arvioitiin olevan viiden vuoden kuluttua 7 % autokannasta ja 15 vuoden kuluttua n. 30 % autokannasta. Rekisteröivän ja pakottavan järjestelmän arvioitiin yleistyvän hitaimmin. Viiden vuoden kuluttua rekisteröivä järjestelmä olisi arviolta 4 % autokannasta ja 15 vuoden kuluttua arviolta 14 % autokannasta. Pakottava järjestelmä olisi viiden vuoden kuluttua arvioilta 3 % autokannasta ja 15 vuoden kuluttua arviolta 15 % autokannasta. Hajonnat arvioissa olivat suuria, varsinkin 15 vuoden päähän tehty arvio osoittautui vaikeaksi. Referoiduissa tutkimuksissa esitettiin myös strategioita älykkäiden nopeudensäätelyjärjestelmien käyttöön saamiseksi. Englannissa kehitetyssä strategiassa tavoitteena on uusiin autoihin jo tehtaalla asennettava järjestelmä, joka mahdollistaisi minkä tahansa järjestelmän myöhemmän käyttöön oton. Kukin maa saisi itse päättää mitä järjestelmää maassa käytetään, päämääränä tulisi kuitenkin pitää dynaamista pakottavaa järjestelmää. Ruotsissa tavoitteena on kuljettajaa nopeusrajoitusten noudattamiseen opastava ja avustava järjestelmä, joka varoittaisi kuljettajaa, kun ajonopeus ylittää sallitun nopeuden. Myös Ruotsin strategiassa järjestelmä asennettaisiin uusiin autoihin jo tehtaalla, mutta niitä olisi saatavilla myös jälkiasennuksina käytettyihin autoihin.