Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta

CISTERI-projekti

Hannu Kääriäinen, Kauko Tulla, Erkki Vähäsöyrinki

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa "Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta" tutkittiin kenttäkartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kenttäkartoitus tehtiin rakennusten sisällä oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa käytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, että puolet tutkituista allasrakenteista ei täyttänyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, että se vuodon sattuessa voi imeä ja läpäistä öljyä. Öljysäiliön ja suoja-altaan välinen vapaatila oli yleensä varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, että kaikki materiaalit imivät jossain määrin öljyä. Tiileen ja laastiin sekä tavanomaiseen vanhaan betoniin öljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiilessä ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiilessä ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyvässä betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selkeästi, että yleisimmin käytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa estää öljyn läpäisyn, mutta ne imevät itseensä öljyä jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyvä betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti estämään imeytymisen. Öljyn imeytymisestä on seurauksena hajuhaitta, mistä johtuen vauriotapauksessa rakenteiden öljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. Tämän välttämiseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista öljyä imemättömällä ja läpäisemättömällä pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imemättömistä ja pitkäaikaiskestävistä materiaaleista, tai imevät materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviillä ja öljyä kestävällä materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyissä pinnoitekokeissa havaittiin, että suoja-altaiden korjaaminen ja tiivistäminen on mahdollista ja siihen löytyy myös soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitkäaikaiskestävyyttä, etenkin öljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu tässä hankkeessa. Kokeissa havaittiin, että vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia käytännön ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja öljysäiliön tukirakenteiden mataluudesta johtuen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Electronic)951-38-6089-2
Publication statusPublished - 2002
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2166
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Anadelphia
oils

Keywords

  • oil tanks
  • cisterns
  • oil heating
  • condition monitoring
  • damages
  • protective structures
  • basins
  • concrete structures
  • bricks
  • penetration
  • coatings

Cite this

Kääriäinen, H., Tulla, K., & Vähäsöyrinki, E. (2002). Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta: CISTERI-projekti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2166
Kääriäinen, Hannu ; Tulla, Kauko ; Vähäsöyrinki, Erkki. / Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta : CISTERI-projekti. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2166).
@book{381c54d7fa324855aa7042adee0aafaa,
title = "{\"O}ljys{\"a}ili{\"o}iden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta: CISTERI-projekti",
abstract = "L{\"a}mmitys{\"o}ljyn varastoinnin turvallisuus ja ymp{\"a}rist{\"o}riskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa {"}{\"O}ljys{\"a}ili{\"o}iden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta{"} tutkittiin kentt{\"a}kartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kentt{\"a}kartoitus tehtiin rakennusten sis{\"a}ll{\"a} oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa k{\"a}ytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, ett{\"a} puolet tutkituista allasrakenteista ei t{\"a}ytt{\"a}nyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, ett{\"a} se vuodon sattuessa voi ime{\"a} ja l{\"a}p{\"a}ist{\"a} {\"o}ljy{\"a}. {\"O}ljys{\"a}ili{\"o}n ja suoja-altaan v{\"a}linen vapaatila oli yleens{\"a} varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, ett{\"a} kaikki materiaalit imiv{\"a}t jossain m{\"a}{\"a}rin {\"o}ljy{\"a}. Tiileen ja laastiin sek{\"a} tavanomaiseen vanhaan betoniin {\"o}ljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiiless{\"a} ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiiless{\"a} ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyv{\"a}ss{\"a} betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selke{\"a}sti, ett{\"a} yleisimmin k{\"a}ytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa est{\"a}{\"a} {\"o}ljyn l{\"a}p{\"a}isyn, mutta ne imev{\"a}t itseens{\"a} {\"o}ljy{\"a} jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyv{\"a} betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti est{\"a}m{\"a}{\"a}n imeytymisen. {\"O}ljyn imeytymisest{\"a} on seurauksena hajuhaitta, mist{\"a} johtuen vauriotapauksessa rakenteiden {\"o}ljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. T{\"a}m{\"a}n v{\"a}ltt{\"a}miseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista {\"o}ljy{\"a} imem{\"a}tt{\"o}m{\"a}ll{\"a} ja l{\"a}p{\"a}isem{\"a}tt{\"o}m{\"a}ll{\"a} pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imem{\"a}tt{\"o}mist{\"a} ja pitk{\"a}aikaiskest{\"a}vist{\"a} materiaaleista, tai imev{\"a}t materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviill{\"a} ja {\"o}ljy{\"a} kest{\"a}v{\"a}ll{\"a} materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyiss{\"a} pinnoitekokeissa havaittiin, ett{\"a} suoja-altaiden korjaaminen ja tiivist{\"a}minen on mahdollista ja siihen l{\"o}ytyy my{\"o}s soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitk{\"a}aikaiskest{\"a}vyytt{\"a}, etenkin {\"o}ljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu t{\"a}ss{\"a} hankkeessa. Kokeissa havaittiin, ett{\"a} vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja {\"o}ljys{\"a}ili{\"o}n tukirakenteiden mataluudesta johtuen.",
keywords = "oil tanks, cisterns, oil heating, condition monitoring, damages, protective structures, basins, concrete structures, bricks, penetration, coatings",
author = "Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Kauko Tulla and Erkki V{\"a}h{\"a}s{\"o}yrinki",
year = "2002",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2166",
address = "Finland",

}

Kääriäinen, H, Tulla, K & Vähäsöyrinki, E 2002, Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta: CISTERI-projekti. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2166, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta : CISTERI-projekti. / Kääriäinen, Hannu; Tulla, Kauko; Vähäsöyrinki, Erkki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2166).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta

T2 - CISTERI-projekti

AU - Kääriäinen, Hannu

AU - Tulla, Kauko

AU - Vähäsöyrinki, Erkki

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa "Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta" tutkittiin kenttäkartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kenttäkartoitus tehtiin rakennusten sisällä oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa käytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, että puolet tutkituista allasrakenteista ei täyttänyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, että se vuodon sattuessa voi imeä ja läpäistä öljyä. Öljysäiliön ja suoja-altaan välinen vapaatila oli yleensä varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, että kaikki materiaalit imivät jossain määrin öljyä. Tiileen ja laastiin sekä tavanomaiseen vanhaan betoniin öljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiilessä ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiilessä ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyvässä betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selkeästi, että yleisimmin käytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa estää öljyn läpäisyn, mutta ne imevät itseensä öljyä jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyvä betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti estämään imeytymisen. Öljyn imeytymisestä on seurauksena hajuhaitta, mistä johtuen vauriotapauksessa rakenteiden öljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. Tämän välttämiseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista öljyä imemättömällä ja läpäisemättömällä pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imemättömistä ja pitkäaikaiskestävistä materiaaleista, tai imevät materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviillä ja öljyä kestävällä materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyissä pinnoitekokeissa havaittiin, että suoja-altaiden korjaaminen ja tiivistäminen on mahdollista ja siihen löytyy myös soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitkäaikaiskestävyyttä, etenkin öljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu tässä hankkeessa. Kokeissa havaittiin, että vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia käytännön ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja öljysäiliön tukirakenteiden mataluudesta johtuen.

AB - Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa "Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta" tutkittiin kenttäkartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kenttäkartoitus tehtiin rakennusten sisällä oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa käytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, että puolet tutkituista allasrakenteista ei täyttänyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, että se vuodon sattuessa voi imeä ja läpäistä öljyä. Öljysäiliön ja suoja-altaan välinen vapaatila oli yleensä varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, että kaikki materiaalit imivät jossain määrin öljyä. Tiileen ja laastiin sekä tavanomaiseen vanhaan betoniin öljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiilessä ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiilessä ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyvässä betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selkeästi, että yleisimmin käytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa estää öljyn läpäisyn, mutta ne imevät itseensä öljyä jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyvä betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti estämään imeytymisen. Öljyn imeytymisestä on seurauksena hajuhaitta, mistä johtuen vauriotapauksessa rakenteiden öljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. Tämän välttämiseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista öljyä imemättömällä ja läpäisemättömällä pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imemättömistä ja pitkäaikaiskestävistä materiaaleista, tai imevät materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviillä ja öljyä kestävällä materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyissä pinnoitekokeissa havaittiin, että suoja-altaiden korjaaminen ja tiivistäminen on mahdollista ja siihen löytyy myös soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitkäaikaiskestävyyttä, etenkin öljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu tässä hankkeessa. Kokeissa havaittiin, että vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia käytännön ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja öljysäiliön tukirakenteiden mataluudesta johtuen.

KW - oil tanks

KW - cisterns

KW - oil heating

KW - condition monitoring

KW - damages

KW - protective structures

KW - basins

KW - concrete structures

KW - bricks

KW - penetration

KW - coatings

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kääriäinen H, Tulla K, Vähäsöyrinki E. Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta: CISTERI-projekti. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2166).

Access to Document