Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 66 |
ISBN (Electronic) | 951-38-6089-2 |
Publication status | Published - 2002 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
---|---|
Number | 2166 |
ISSN | 1235-0605 |
Fingerprint
Keywords
- oil tanks
- cisterns
- oil heating
- condition monitoring
- damages
- protective structures
- basins
- concrete structures
- bricks
- penetration
- coatings
Cite this
}
Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta : CISTERI-projekti. / Kääriäinen, Hannu; Tulla, Kauko; Vähäsöyrinki, Erkki.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 66 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2166).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta
T2 - CISTERI-projekti
AU - Kääriäinen, Hannu
AU - Tulla, Kauko
AU - Vähäsöyrinki, Erkki
PY - 2002
Y1 - 2002
N2 - Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa "Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta" tutkittiin kenttäkartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kenttäkartoitus tehtiin rakennusten sisällä oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa käytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, että puolet tutkituista allasrakenteista ei täyttänyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, että se vuodon sattuessa voi imeä ja läpäistä öljyä. Öljysäiliön ja suoja-altaan välinen vapaatila oli yleensä varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, että kaikki materiaalit imivät jossain määrin öljyä. Tiileen ja laastiin sekä tavanomaiseen vanhaan betoniin öljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiilessä ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiilessä ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyvässä betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selkeästi, että yleisimmin käytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa estää öljyn läpäisyn, mutta ne imevät itseensä öljyä jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyvä betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti estämään imeytymisen. Öljyn imeytymisestä on seurauksena hajuhaitta, mistä johtuen vauriotapauksessa rakenteiden öljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. Tämän välttämiseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista öljyä imemättömällä ja läpäisemättömällä pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imemättömistä ja pitkäaikaiskestävistä materiaaleista, tai imevät materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviillä ja öljyä kestävällä materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyissä pinnoitekokeissa havaittiin, että suoja-altaiden korjaaminen ja tiivistäminen on mahdollista ja siihen löytyy myös soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitkäaikaiskestävyyttä, etenkin öljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu tässä hankkeessa. Kokeissa havaittiin, että vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia käytännön ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja öljysäiliön tukirakenteiden mataluudesta johtuen.
AB - Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus ja ympäristöriskien hallinta (Cisteri) -projektin osahankkeessa "Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta" tutkittiin kenttäkartoituksen, laboratoriokokeiden ja kohteissa tehtyjen pinnoitekokeiden avulla suoja-allasrakenteita ja niiden korjausmahdollisuuksia. Kenttäkartoitus tehtiin rakennusten sisällä oleviin suoja-altaisiin. Kartoituksessa käytettyjen kuntoisuuskriteereiden perusteella havaittiin, että puolet tutkituista allasrakenteista ei täyttänyt tiiviydelle asetettuja vaatimuksia. Rakenteissa oli halkeamia ja rapautumaa, tai materiaali arvioitiin niin hauraaksi, että se vuodon sattuessa voi imeä ja läpäistä öljyä. Öljysäiliön ja suoja-altaan välinen vapaatila oli yleensä varsin pieni. Allasrakenteiden materiaaleja (betoni, tiili ja rappaus) tutkittiin laboratorioissa, jolloin havaittiin, että kaikki materiaalit imivät jossain määrin öljyä. Tiileen ja laastiin sekä tavanomaiseen vanhaan betoniin öljy imeytyi kymmenen tunnin aikana noin 30-40 mm:n syvyyteen. Yhden vuorokauden kuluttua imeytyminen oli poltetussa tiilessä ja laastissa noin 70 mm, kalkkihiekkatiilessä ja vanhassa, tavanomaisessa betonissa 50 mm. Hyvässä betonissa se oli noin 15 mm. Kokeet osoittivat selkeästi, että yleisimmin käytetyt allasmateriaalit voivat jonkin aikaa estää öljyn läpäisyn, mutta ne imevät itseensä öljyä jo varsin lyhytaikaisen rasituksen aikana. Vain hyvä betoni (lujuus yli 50 Mpa) kykeni kohtuullisesti estämään imeytymisen. Öljyn imeytymisestä on seurauksena hajuhaitta, mistä johtuen vauriotapauksessa rakenteiden öljyyntynyt pintaosaa joudutaan korjaamaan ja pahimmillaan koko rakenne uusimaan. Tämän välttämiseksi tulisi harkita vanhojen altaiden pinnoittamista öljyä imemättömällä ja läpäisemättömällä pinnoitteella. Uudet suoja-altaat tulisi rakentaa imemättömistä ja pitkäaikaiskestävistä materiaaleista, tai imevät materiaalit tulisi pinnoittaa heti uutena tiiviillä ja öljyä kestävällä materiaalilla. Todellisissa kohteissa tehdyissä pinnoitekokeissa havaittiin, että suoja-altaiden korjaaminen ja tiivistäminen on mahdollista ja siihen löytyy myös soveliaita pinnoiteaineita. Aineiden pitkäaikaiskestävyyttä, etenkin öljyn vaikutuksen osalta, ei tutkittu tässä hankkeessa. Kokeissa havaittiin, että vanhojen altaiden korjaamisessa ja pinnoittamisessa on monia käytännön ongelmia etenkin tilanahtaudesta ja öljysäiliön tukirakenteiden mataluudesta johtuen.
KW - oil tanks
KW - cisterns
KW - oil heating
KW - condition monitoring
KW - damages
KW - protective structures
KW - basins
KW - concrete structures
KW - bricks
KW - penetration
KW - coatings
M3 - Report
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Öljysäiliöiden suojarakenteiden kunto ja kunnonhallinta
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -