209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa

Markus Olin

209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Conference article in proceedings › Scientific

Abstract

Projektin tavoitteena oli tutkia ympäristöhaitallisten metallien lähteitä, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lisäksi tutkittiin eräitä tärkeitä tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen määrittäminen, vielä tärkeämpää oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen määritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sekä koivu- että mäntykuitulinjat. Näytteet kerättiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin välein; osanäytteistä koottiin lopulta yksi edustava näyte kustakin näytteenottopaikasta. Näytteenotto alkoi prosessin alusta ensimmäisellä kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia näytteitä kerättiin myöhemmin vastaavassa ajotilanteessa. Näytteenottokohteet rajattiin pääosin sisään tuleviin ja prosessista poistuviin päävirtoihin, so. osa sisäisistä kierroista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet määritettiin näytteenoton yhteydessä (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden pääasialliset lähteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat neljään massavuoluokkaan. Pääkomponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeliä ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa jälkimmäisinä mainituista. Korkeimmat ympäristöhaitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyivät soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipeässä, viherlipeäsakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista syöttövirroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkittävin lähde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipeäkiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat pääosin viherlipeäsakassa.

Original language	Finnish
Title of host publication	SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Pages	373-382
ISBN (Electronic)	951-38-5266-0
ISBN (Print)	951-38-5265-2
Publication status	Published - 1999
MoE publication type	B3 Non-refereed article in conference proceedings

Publication series

Series	VTT Symposium
Number	191
ISSN	0357-9387

Access to Document

http://www.vtt.fi/inf/pdf/symposiums/1999/S191.pdf

Cite this

Olin, M. (1999). 209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa. In SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt (pp. 373-382). VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Symposium, No. 191 http://www.vtt.fi/inf/pdf/symposiums/1999/S191.pdf

@inproceedings{3a39b45c36834648a786cc82b465c28d,

title = "209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa",

abstract = "Projektin tavoitteena oli tutkia ymp{\"a}rist{\"o}haitallisten metallien l{\"a}hteit{\"a}, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lis{\"a}ksi tutkittiin er{\"a}it{\"a} t{\"a}rkeit{\"a} tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen, viel{\"a} t{\"a}rke{\"a}mp{\"a}{\"a} oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen m{\"a}{\"a}ritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sek{\"a} koivu- ett{\"a} m{\"a}ntykuitulinjat. N{\"a}ytteet ker{\"a}ttiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin v{\"a}lein; osan{\"a}ytteist{\"a} koottiin lopulta yksi edustava n{\"a}yte kustakin n{\"a}ytteenottopaikasta. N{\"a}ytteenotto alkoi prosessin alusta ensimm{\"a}isell{\"a} kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia n{\"a}ytteit{\"a} ker{\"a}ttiin my{\"o}hemmin vastaavassa ajotilanteessa. N{\"a}ytteenottokohteet rajattiin p{\"a}{\"a}osin sis{\"a}{\"a}n tuleviin ja prosessista poistuviin p{\"a}{\"a}virtoihin, so. osa sis{\"a}isist{\"a} kierroista j{\"a}tettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet m{\"a}{\"a}ritettiin n{\"a}ytteenoton yhteydess{\"a} (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden p{\"a}{\"a}asialliset l{\"a}hteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat nelj{\"a}{\"a}n massavuoluokkaan. P{\"a}{\"a}komponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenist{\"a} kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeli{\"a} ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenist{\"a} muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa j{\"a}lkimm{\"a}isin{\"a} mainituista. Korkeimmat ymp{\"a}rist{\"o}haitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyiv{\"a}t soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipe{\"a}ss{\"a}, viherlipe{\"a}sakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista sy{\"o}tt{\"o}virroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkitt{\"a}vin l{\"a}hde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipe{\"a}kiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat p{\"a}{\"a}osin viherlipe{\"a}sakassa.",

author = "Markus Olin",

year = "1999",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-5265-2",

series = "VTT Symposium",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "191",

pages = "373--382",

booktitle = "SIHTI 2. Energia- ja ymp{\"a}rist{\"o}teknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt",

address = "Finland",

}

209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa. / Olin, Markus.

SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. p. 373-382 (VTT Symposium; No. 191).

Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Conference article in proceedings › Scientific

TY - GEN

T1 - 209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa

AU - Olin, Markus

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Projektin tavoitteena oli tutkia ympäristöhaitallisten metallien lähteitä, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lisäksi tutkittiin eräitä tärkeitä tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen määrittäminen, vielä tärkeämpää oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen määritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sekä koivu- että mäntykuitulinjat. Näytteet kerättiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin välein; osanäytteistä koottiin lopulta yksi edustava näyte kustakin näytteenottopaikasta. Näytteenotto alkoi prosessin alusta ensimmäisellä kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia näytteitä kerättiin myöhemmin vastaavassa ajotilanteessa. Näytteenottokohteet rajattiin pääosin sisään tuleviin ja prosessista poistuviin päävirtoihin, so. osa sisäisistä kierroista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet määritettiin näytteenoton yhteydessä (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden pääasialliset lähteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat neljään massavuoluokkaan. Pääkomponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeliä ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa jälkimmäisinä mainituista. Korkeimmat ympäristöhaitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyivät soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipeässä, viherlipeäsakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista syöttövirroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkittävin lähde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipeäkiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat pääosin viherlipeäsakassa.

AB - Projektin tavoitteena oli tutkia ympäristöhaitallisten metallien lähteitä, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lisäksi tutkittiin eräitä tärkeitä tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen määrittäminen, vielä tärkeämpää oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen määritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sekä koivu- että mäntykuitulinjat. Näytteet kerättiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin välein; osanäytteistä koottiin lopulta yksi edustava näyte kustakin näytteenottopaikasta. Näytteenotto alkoi prosessin alusta ensimmäisellä kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia näytteitä kerättiin myöhemmin vastaavassa ajotilanteessa. Näytteenottokohteet rajattiin pääosin sisään tuleviin ja prosessista poistuviin päävirtoihin, so. osa sisäisistä kierroista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet määritettiin näytteenoton yhteydessä (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden pääasialliset lähteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat neljään massavuoluokkaan. Pääkomponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeliä ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa jälkimmäisinä mainituista. Korkeimmat ympäristöhaitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyivät soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipeässä, viherlipeäsakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista syöttövirroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkittävin lähde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipeäkiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat pääosin viherlipeäsakassa.

M3 - Conference article in proceedings

SN - 951-38-5265-2

T3 - VTT Symposium

SP - 373

EP - 382

BT - SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -