Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Title of host publication | SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt |
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Pages | 373-382 |
ISBN (Electronic) | 951-38-5266-0 |
ISBN (Print) | 951-38-5265-2 |
Publication status | Published - 1999 |
MoE publication type | B3 Non-refereed article in conference proceedings |
Publication series
Series | VTT Symposium |
---|---|
Number | 191 |
ISSN | 0357-9387 |
Cite this
}
209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa. / Olin, Markus.
SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1999. p. 373-382 (VTT Symposium; No. 191).Research output: Chapter in Book/Report/Conference proceeding › Conference article in proceedings › Scientific
TY - GEN
T1 - 209T Haitallisten metallien ainevirrat sulfaattiselluloosan valmistuksessa
AU - Olin, Markus
PY - 1999
Y1 - 1999
N2 - Projektin tavoitteena oli tutkia ympäristöhaitallisten metallien lähteitä, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lisäksi tutkittiin eräitä tärkeitä tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen määrittäminen, vielä tärkeämpää oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen määritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sekä koivu- että mäntykuitulinjat. Näytteet kerättiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin välein; osanäytteistä koottiin lopulta yksi edustava näyte kustakin näytteenottopaikasta. Näytteenotto alkoi prosessin alusta ensimmäisellä kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia näytteitä kerättiin myöhemmin vastaavassa ajotilanteessa. Näytteenottokohteet rajattiin pääosin sisään tuleviin ja prosessista poistuviin päävirtoihin, so. osa sisäisistä kierroista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet määritettiin näytteenoton yhteydessä (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden pääasialliset lähteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat neljään massavuoluokkaan. Pääkomponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeliä ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa jälkimmäisinä mainituista. Korkeimmat ympäristöhaitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyivät soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipeässä, viherlipeäsakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista syöttövirroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkittävin lähde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipeäkiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat pääosin viherlipeäsakassa.
AB - Projektin tavoitteena oli tutkia ympäristöhaitallisten metallien lähteitä, kulkeutumista ja nieluja ECF-valkaistun sulfaattimassan valmistuksessa. Lisäksi tutkittiin eräitä tärkeitä tai kiinnostavia muita aineita. Vaikka tutkimusmetodina oli massataseen määrittäminen, vielä tärkeämpää oli tutkittujen aineiden pitoisuustasojen määritys. Kohdelaitokseksi valittiin modernia tuotantotekniikkaa edustava sulfaattisellutehdas, jossa on sekä koivu- että mäntykuitulinjat. Näytteet kerättiin kuuden tunnin mittausjakson aikana tunnin välein; osanäytteistä koottiin lopulta yksi edustava näyte kustakin näytteenottopaikasta. Näytteenotto alkoi prosessin alusta ensimmäisellä kuuden tunnin jaksolla seuraten sitten prosessia. Muutamia varmentavia näytteitä kerättiin myöhemmin vastaavassa ajotilanteessa. Näytteenottokohteet rajattiin pääosin sisään tuleviin ja prosessista poistuviin päävirtoihin, so. osa sisäisistä kierroista jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Kohdevirtaamien suuruudet määritettiin näytteenoton yhteydessä (esim. savukaasut), taikka prosessiseurannan tai tunnuslukujen avulla. Metalleille muodostettiin pitoisuuksien ja virtaamien avulla taseet, ja niiden pääasialliset lähteet ja poistumistiet selvitettiin. Tutkittavat metallit jakautuivat neljään massavuoluokkaan. Pääkomponenttien (Na, Si, Mn, Mg, Ca, S, P) vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä kiloista kymmeniin tuhansiin kiloihin tunnissa. Kromia, alumiinia, nikkeliä ja rautaa virtasi sadoista grammoista muutamaan kiloon tunnissa. Arseenin, kadmiumin, elohopean, seleenin ja lyijyn vuot olivat suuruudeltaan kymmenistä muutamaan sataan grammaan tunnissa. Talliumin virtaamat olivat noin tuhannesosa jälkimmäisinä mainituista. Korkeimmat ympäristöhaitallisten metallien (esim. Cd ja Pb) pitoisuudet esiintyivät soodakattilan kiertotuhkassa ja polttolipeässä, viherlipeäsakassa, meesassa ja uunikalkissa. Tutkituista syöttövirroista hake oli kadmiumin ja lyijyn merkittävin lähde. Kadmium ja lyijy rikastuvat soodakattilan tuhka-polttolipeäkiertoon ja kalkkikiertoon. Molemmat metallit poistuvat pääosin viherlipeäsakassa.
M3 - Conference article in proceedings
SN - 951-38-5265-2
T3 - VTT Symposium
SP - 373
EP - 382
BT - SIHTI 2. Energia- ja ympäristöteknologia. Tutkimusohjelman vuosikirja 1998. Projektiesittelyt
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -