Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta

Translated title of the contribution: A calculation method for energy costs of pulp and paper products

Heikki Malinen, Seppo Viinikainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 1989 oli 39 %. Energiakustannusten osuus tuotannon bruttoarvosta on keskimäärin ollut 10 prosentin tienoilla, joten energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Joidenkin yksittäisten tuotteiden energiakustannusten osuus on huomattavasti tätä suurempi. Energian hinnanvaihtelut ja koveneva kansainvälinen kilpailu ovat lisänneet tarvetta entistä tarkempiin laskentamenetelmiin ja kustannusseurantaan. Energiatilannetta muuttavat myös voimalaitos ja tuotantoprosessien sekä laitteiden kehittäminen ja uudistaminen. Työssä on tarkasleltu kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia Suomessa sekä luotu laskentamenetelmä prosessien energiankäytön, energiantuotannon ja hintojen sekä tuotteiden energiakustannusten laskentaan. Lämmön ja sähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista oli vuonna 1988 metsäteollisuudessa yli 66 % peräisin puuraaka-aineesta. Ostopolttoaineista merkittävin oli maakaasu. Koko teollisuuden vastapainevoiman nimelliskapasiteetista metsäteollisuuden osuus oli vuonna 1987 yli 82 %. Metsäteollisuuden käyttämä polttoainevalikoima on monipuolinen, ja polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on tehokasta. Vastapainevoiman rakentamismahdollisuus on käytetty erittäin hyvin hyödyksi ja energiantuotannon hyötysuhde on näin saatu korkeaksi. Lämmön ja sähkön tuotannon kustannuksia jaettaessa lämpöä pidetään metsäteollisuudessa yleensä päätuotteena ja sähköä sivutuotteena. Kuoripolttoaineen hinnan määräytymistä voidaan tarkastella kulloinkin tehtaalla vallitsevan energiatilanteen perusteella. Jäteliemien ollessa kyseessä on mahdollista käyttää kustannusten jaossa esim. korvauskemikaalien hintaa. Lämpöenergiaa voidaan tarkastella joko entalpia tai exergiaperusteisesti. Laskentamenetelmässä kustannukset jaettiin entalpian perusteella vertaamalla yhdistetlyä lämmön ja sähkön tuotantoa pelkkään lämmön tuotantoon. Työssä esitetään tehtaiden käyttöön soveltuvat lämmön ja sähkön esimerkkitariffit sisäistä laskutusta varten. Laskentamenetelmän avulla voidaan tarkastella tuotetun ja hankitun energian hintoja sekä tuotteiden muuttuvia energiakustannuksia. Laskentamenetelmän toteutus asiantuntijajärjestelmän avulla esitetään erillisessä julkaisussa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages106
ISBN (Print)951-38-3880-3
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1248
ISSN0358-5085

Fingerprint

pulp and paper products
energy costs
methodology

Keywords

  • pulping industry
  • paper industry
  • energy expences
  • calculation
  • production
  • heat
  • power
  • energy production
  • energy consumption
  • co-generation

Cite this

Malinen, H., & Viinikainen, S. (1991). Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1248
Malinen, Heikki ; Viinikainen, Seppo. / Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1248).
@book{f7656e37e3c34b3fbe30c66728ca99d0,
title = "Mets{\"a}teollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta",
abstract = "Mets{\"a}teollisuuden osuus Suomen kokonaisviennist{\"a} vuonna 1989 oli 39 {\%}. Energiakustannusten osuus tuotannon bruttoarvosta on keskim{\"a}{\"a}rin ollut 10 prosentin tienoilla, joten energiakustannuksilla on merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus mets{\"a}teollisuuden kilpailukykyyn. Joidenkin yksitt{\"a}isten tuotteiden energiakustannusten osuus on huomattavasti t{\"a}t{\"a} suurempi. Energian hinnanvaihtelut ja koveneva kansainv{\"a}linen kilpailu ovat lis{\"a}nneet tarvetta entist{\"a} tarkempiin laskentamenetelmiin ja kustannusseurantaan. Energiatilannetta muuttavat my{\"o}s voimalaitos ja tuotantoprosessien sek{\"a} laitteiden kehitt{\"a}minen ja uudistaminen. Ty{\"o}ss{\"a} on tarkasleltu kemiallisen mets{\"a}teollisuuden tuotteiden energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia Suomessa sek{\"a} luotu laskentamenetelm{\"a} prosessien energiank{\"a}yt{\"o}n, energiantuotannon ja hintojen sek{\"a} tuotteiden energiakustannusten laskentaan. L{\"a}mm{\"o}n ja s{\"a}hk{\"o}n tuotantoon k{\"a}ytetyist{\"a} polttoaineista oli vuonna 1988 mets{\"a}teollisuudessa yli 66 {\%} per{\"a}isin puuraaka-aineesta. Ostopolttoaineista merkitt{\"a}vin oli maakaasu. Koko teollisuuden vastapainevoiman nimelliskapasiteetista mets{\"a}teollisuuden osuus oli vuonna 1987 yli 82 {\%}. Mets{\"a}teollisuuden k{\"a}ytt{\"a}m{\"a} polttoainevalikoima on monipuolinen, ja polttoaineiden k{\"a}ytt{\"o} energiantuotannossa on tehokasta. Vastapainevoiman rakentamismahdollisuus on k{\"a}ytetty eritt{\"a}in hyvin hy{\"o}dyksi ja energiantuotannon hy{\"o}tysuhde on n{\"a}in saatu korkeaksi. L{\"a}mm{\"o}n ja s{\"a}hk{\"o}n tuotannon kustannuksia jaettaessa l{\"a}mp{\"o}{\"a} pidet{\"a}{\"a}n mets{\"a}teollisuudessa yleens{\"a} p{\"a}{\"a}tuotteena ja s{\"a}hk{\"o}{\"a} sivutuotteena. Kuoripolttoaineen hinnan m{\"a}{\"a}r{\"a}ytymist{\"a} voidaan tarkastella kulloinkin tehtaalla vallitsevan energiatilanteen perusteella. J{\"a}teliemien ollessa kyseess{\"a} on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kustannusten jaossa esim. korvauskemikaalien hintaa. L{\"a}mp{\"o}energiaa voidaan tarkastella joko entalpia tai exergiaperusteisesti. Laskentamenetelm{\"a}ss{\"a} kustannukset jaettiin entalpian perusteella vertaamalla yhdistetly{\"a} l{\"a}mm{\"o}n ja s{\"a}hk{\"o}n tuotantoa pelkk{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}n tuotantoon. Ty{\"o}ss{\"a} esitet{\"a}{\"a}n tehtaiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n soveltuvat l{\"a}mm{\"o}n ja s{\"a}hk{\"o}n esimerkkitariffit sis{\"a}ist{\"a} laskutusta varten. Laskentamenetelm{\"a}n avulla voidaan tarkastella tuotetun ja hankitun energian hintoja sek{\"a} tuotteiden muuttuvia energiakustannuksia. Laskentamenetelm{\"a}n toteutus asiantuntijaj{\"a}rjestelm{\"a}n avulla esitet{\"a}{\"a}n erillisess{\"a} julkaisussa.",
keywords = "pulping industry, paper industry, energy expences, calculation, production, heat, power, energy production, energy consumption, co-generation",
author = "Heikki Malinen and Seppo Viinikainen",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3880-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1248",
address = "Finland",

}

Malinen, H & Viinikainen, S 1991, Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1248, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta. / Malinen, Heikki; Viinikainen, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1248).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta

AU - Malinen, Heikki

AU - Viinikainen, Seppo

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 1989 oli 39 %. Energiakustannusten osuus tuotannon bruttoarvosta on keskimäärin ollut 10 prosentin tienoilla, joten energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Joidenkin yksittäisten tuotteiden energiakustannusten osuus on huomattavasti tätä suurempi. Energian hinnanvaihtelut ja koveneva kansainvälinen kilpailu ovat lisänneet tarvetta entistä tarkempiin laskentamenetelmiin ja kustannusseurantaan. Energiatilannetta muuttavat myös voimalaitos ja tuotantoprosessien sekä laitteiden kehittäminen ja uudistaminen. Työssä on tarkasleltu kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia Suomessa sekä luotu laskentamenetelmä prosessien energiankäytön, energiantuotannon ja hintojen sekä tuotteiden energiakustannusten laskentaan. Lämmön ja sähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista oli vuonna 1988 metsäteollisuudessa yli 66 % peräisin puuraaka-aineesta. Ostopolttoaineista merkittävin oli maakaasu. Koko teollisuuden vastapainevoiman nimelliskapasiteetista metsäteollisuuden osuus oli vuonna 1987 yli 82 %. Metsäteollisuuden käyttämä polttoainevalikoima on monipuolinen, ja polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on tehokasta. Vastapainevoiman rakentamismahdollisuus on käytetty erittäin hyvin hyödyksi ja energiantuotannon hyötysuhde on näin saatu korkeaksi. Lämmön ja sähkön tuotannon kustannuksia jaettaessa lämpöä pidetään metsäteollisuudessa yleensä päätuotteena ja sähköä sivutuotteena. Kuoripolttoaineen hinnan määräytymistä voidaan tarkastella kulloinkin tehtaalla vallitsevan energiatilanteen perusteella. Jäteliemien ollessa kyseessä on mahdollista käyttää kustannusten jaossa esim. korvauskemikaalien hintaa. Lämpöenergiaa voidaan tarkastella joko entalpia tai exergiaperusteisesti. Laskentamenetelmässä kustannukset jaettiin entalpian perusteella vertaamalla yhdistetlyä lämmön ja sähkön tuotantoa pelkkään lämmön tuotantoon. Työssä esitetään tehtaiden käyttöön soveltuvat lämmön ja sähkön esimerkkitariffit sisäistä laskutusta varten. Laskentamenetelmän avulla voidaan tarkastella tuotetun ja hankitun energian hintoja sekä tuotteiden muuttuvia energiakustannuksia. Laskentamenetelmän toteutus asiantuntijajärjestelmän avulla esitetään erillisessä julkaisussa.

AB - Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 1989 oli 39 %. Energiakustannusten osuus tuotannon bruttoarvosta on keskimäärin ollut 10 prosentin tienoilla, joten energiakustannuksilla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden kilpailukykyyn. Joidenkin yksittäisten tuotteiden energiakustannusten osuus on huomattavasti tätä suurempi. Energian hinnanvaihtelut ja koveneva kansainvälinen kilpailu ovat lisänneet tarvetta entistä tarkempiin laskentamenetelmiin ja kustannusseurantaan. Energiatilannetta muuttavat myös voimalaitos ja tuotantoprosessien sekä laitteiden kehittäminen ja uudistaminen. Työssä on tarkasleltu kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia Suomessa sekä luotu laskentamenetelmä prosessien energiankäytön, energiantuotannon ja hintojen sekä tuotteiden energiakustannusten laskentaan. Lämmön ja sähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista oli vuonna 1988 metsäteollisuudessa yli 66 % peräisin puuraaka-aineesta. Ostopolttoaineista merkittävin oli maakaasu. Koko teollisuuden vastapainevoiman nimelliskapasiteetista metsäteollisuuden osuus oli vuonna 1987 yli 82 %. Metsäteollisuuden käyttämä polttoainevalikoima on monipuolinen, ja polttoaineiden käyttö energiantuotannossa on tehokasta. Vastapainevoiman rakentamismahdollisuus on käytetty erittäin hyvin hyödyksi ja energiantuotannon hyötysuhde on näin saatu korkeaksi. Lämmön ja sähkön tuotannon kustannuksia jaettaessa lämpöä pidetään metsäteollisuudessa yleensä päätuotteena ja sähköä sivutuotteena. Kuoripolttoaineen hinnan määräytymistä voidaan tarkastella kulloinkin tehtaalla vallitsevan energiatilanteen perusteella. Jäteliemien ollessa kyseessä on mahdollista käyttää kustannusten jaossa esim. korvauskemikaalien hintaa. Lämpöenergiaa voidaan tarkastella joko entalpia tai exergiaperusteisesti. Laskentamenetelmässä kustannukset jaettiin entalpian perusteella vertaamalla yhdistetlyä lämmön ja sähkön tuotantoa pelkkään lämmön tuotantoon. Työssä esitetään tehtaiden käyttöön soveltuvat lämmön ja sähkön esimerkkitariffit sisäistä laskutusta varten. Laskentamenetelmän avulla voidaan tarkastella tuotetun ja hankitun energian hintoja sekä tuotteiden muuttuvia energiakustannuksia. Laskentamenetelmän toteutus asiantuntijajärjestelmän avulla esitetään erillisessä julkaisussa.

KW - pulping industry

KW - paper industry

KW - energy expences

KW - calculation

KW - production

KW - heat

KW - power

KW - energy production

KW - energy consumption

KW - co-generation

M3 - Report

SN - 951-38-3880-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Malinen H, Viinikainen S. Metsäteollisuustuotteiden energiakustannusten laskenta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1248).