Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla

Translated title of the contribution: A Finnish community and sustainable development; redirecting land use, energy consumption and production, infrastructure and transport

Jutta Jantunen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen Bruntlandin komission raportin Our Common Future näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto, päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen kestävyys. Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa. Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset. Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen, yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla. Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia liikenneratkaisuja. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus, juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän, biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö, taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla, elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti, ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä. Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000 asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä. Riihimäellä on hyviä edellytyksiä ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm. suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages134
ISBN (Print)951-38-4858-2
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1703
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

community development
sustainable development
infrastructure
land use

Keywords

  • municipal engineering
  • municipalities
  • sustainable development
  • traffic
  • energy consumption
  • revisions
  • future
  • wastes
  • ecology
  • environments

Cite this

Jantunen, J. (1995). Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1703
Jantunen, Jutta. / Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 134 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1703).
@book{6b429544725d468089872425561491d1,
title = "Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kest{\"a}v{\"a}n kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennett{\"a} muuttamalla",
abstract = "Kest{\"a}v{\"a}ll{\"a} kehityksell{\"a} on lukuisia m{\"a}{\"a}ritelmi{\"a}, alkaen Bruntlandin komission raportin Our Common Future n{\"a}kemyksist{\"a}. Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen osatekij{\"o}iksi otettiin t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden suojeleminen, energians{\"a}{\"a}st{\"o} ja uusiutuvat energial{\"a}hteet, luonnonvarojen s{\"a}{\"a}steli{\"a}s k{\"a}ytt{\"o} ja uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto, p{\"a}{\"a}st{\"o}jen minimointi, j{\"a}tteiden ja j{\"a}tevesien minimointi sek{\"a} taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen kest{\"a}vyys. Suomessa energian k{\"a}ytt{\"o} suhteessa kansantuotteeseen on suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa korkean elintason, kylm{\"a}n ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu l{\"a}hinn{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n ja liikenteeseen. Suurimmat energians{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuudet ovat rakenteellisilla ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa. Suomalainen tuottaa keskim{\"a}{\"a}rin 500 kg yhdyskuntaj{\"a}tett{\"a} vuodessa, mist{\"a} kierr{\"a}tet{\"a}{\"a}n 19 {\%}. Mets{\"a}teollisuuden ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset ovat Suomessa keskeisi{\"a} teollisuuden massiivisuudesta johtuen. Vesist{\"o}jen suurimpana ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t. Suomen laskeumiin vaikuttavat ratkaisevasti my{\"o}s l{\"a}hiymp{\"a}rist{\"o}n voimalaitokset. Liikenteen osuus p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} on merkitt{\"a}v{\"a}. Liikennem{\"a}{\"a}riin voidaan vaikuttaa el{\"a}m{\"a}ntaparatkaisujen, yhdyskuntarakenteen sek{\"a} k{\"a}ytetyn teknologian avulla. Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sek{\"a} hyv{\"a} joukkoliikenne ovat kest{\"a}v{\"a}n kehityksen mukaisia liikenneratkaisuja. Suomalainen kuluttaa keskim{\"a}{\"a}rin 155 l vett{\"a} vuorokaudessa. J{\"a}tevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus, juurakkopuhdistamo, kompostik{\"a}ym{\"a}l{\"a} ja kompostointi sek{\"a} biokaasutus. Kest{\"a}v{\"a}n kehityksen keskeisi{\"a} energial{\"a}hteit{\"a} ovat tuulen, auringon, energiamets{\"a}n, biomassan, vesivoiman, kaukol{\"a}mm{\"o}n, l{\"a}mp{\"o}pumpun sek{\"a} biokaasun energia. Energian s{\"a}{\"a}st{\"o}mahdollisuuksia ovat s{\"a}hk{\"o}p{\"o}rssi, hukkal{\"a}mm{\"o}n hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o}, parhaan taloudellisesti k{\"a}ytt{\"o}kelpoisen tekniikan k{\"a}ytt{\"o}, taloudellinen ohjaus sek{\"a} yksitt{\"a}isen rakennuksen sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kest{\"a}v{\"a}n kehityksen ominaisuuksia voidaan arvioida mm. ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten arvioinnilla, elinkaarianalyysill{\"a} ja t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa esitetyll{\"a} ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka oleellisesti vaikuttavat kest{\"a}v{\"a}{\"a}n kehitykseen. Keskeisi{\"a} ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sin{\"a}ns{\"a}, yhdyskunnan sis{\"a}iset, yhdyskuntaan tulevat ja sielt{\"a} poistuvat materiaali- ja energiavirrat sek{\"a} niiden suunnat. Koska yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti, ekotaseessa tuodaan esille my{\"o}s kustannustekij{\"o}it{\"a}. Tutkimuksen kohdealue on Riihim{\"a}ki, joka on 25 000 asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes riihim{\"a}kel{\"a}isist{\"a} k{\"a}y kunnan ulkopuolella t{\"o}iss{\"a} ja suurin osa n{\"a}ist{\"a} p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. Juuri valmistunut moottoritie vet{\"a}{\"a} puoleensa henkil{\"o}autoliikennett{\"a}. Riihim{\"a}ell{\"a} on hyvi{\"a} edellytyksi{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}nsuojelullisiin toimiin. T{\"a}h{\"a}n vaikuttavat mm. suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sek{\"a} raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kest{\"a}v{\"a}n kehityksen osa-alueella l{\"o}ytyy ratkaisuja Riihim{\"a}elle.",
keywords = "municipal engineering, municipalities, sustainable development, traffic, energy consumption, revisions, future, wastes, ecology, environments",
author = "Jutta Jantunen",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4858-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1703",
address = "Finland",

}

Jantunen, J 1995, Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1703, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla. / Jantunen, Jutta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 134 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1703).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla

AU - Jantunen, Jutta

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen Bruntlandin komission raportin Our Common Future näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto, päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen kestävyys. Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa. Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset. Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen, yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla. Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia liikenneratkaisuja. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus, juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän, biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö, taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla, elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti, ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä. Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000 asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä. Riihimäellä on hyviä edellytyksiä ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm. suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.

AB - Kestävällä kehityksellä on lukuisia määritelmiä, alkaen Bruntlandin komission raportin Our Common Future näkemyksistä. Kestävän kehityksen osatekijöiksi otettiin tässä tutkimuksessa luonnon biologisen moninaisuuden suojeleminen, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet, luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja uusiutuvat luonnonvarat, ravintoketjun huomioonotto, päästöjen minimointi, jätteiden ja jätevesien minimointi sekä taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuristen arvojen kestävyys. Suomessa energian käyttö suhteessa kansantuotteeseen on suurempi kuin useimmissa muissa teollistuneissa maissa korkean elintason, kylmän ilmaston ja teollisuuden rakenteen vuoksi. Yhdyskuntarakenteen energiaa kuluu lähinnä käyttöön ja liikenteeseen. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat rakenteellisilla ominaisuuksilla, joita ovat esim. talotyyppi ja pienilmasto, rakennusmateriaaleista puu on avainasemassa. Suomalainen tuottaa keskimäärin 500 kg yhdyskuntajätettä vuodessa, mistä kierrätetään 19 %. Metsäteollisuuden ympäristövaikutukset ovat Suomessa keskeisiä teollisuuden massiivisuudesta johtuen. Vesistöjen suurimpana ongelmana ovat runsaat orgaanisen aineen, kiintoaineen ja ravinteiden päästöt. Suomen laskeumiin vaikuttavat ratkaisevasti myös lähiympäristön voimalaitokset. Liikenteen osuus päästöissä on merkittävä. Liikennemääriin voidaan vaikuttaa elämäntaparatkaisujen, yhdyskuntarakenteen sekä käytetyn teknologian avulla. Joustava ja toimiva kevyen liikenteen verkosto sekä hyvä joukkoliikenne ovat kestävän kehityksen mukaisia liikenneratkaisuja. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 l vettä vuorokaudessa. Jätevesihuollon ekologisia vaihtoehtoja ovat mm. maahanimeytys ja maasuodatus, juurakkopuhdistamo, kompostikäymälä ja kompostointi sekä biokaasutus. Kestävän kehityksen keskeisiä energialähteitä ovat tuulen, auringon, energiametsän, biomassan, vesivoiman, kaukolämmön, lämpöpumpun sekä biokaasun energia. Energian säästömahdollisuuksia ovat sähköpörssi, hukkalämmön hyväksikäyttö, parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan käyttö, taloudellinen ohjaus sekä yksittäisen rakennuksen sijaintivalinta ja rakenteelliset ominaisuudet. Yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen ominaisuuksia voidaan arvioida mm. ympäristövaikutusten arvioinnilla, elinkaarianalyysillä ja tässä tutkimuksessa esitetyllä ekotaseella. Ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksien kokonaisuutta, jotka oleellisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan sisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Koska yhdyskunta ei muodostu kustannusriippumattomasti, ekotaseessa tuodaan esille myös kustannustekijöitä. Tutkimuksen kohdealue on Riihimäki, joka on 25 000 asukkaan radanvarsikaupunki. Noin kolmannes riihimäkeläisistä käy kunnan ulkopuolella töissä ja suurin osa näistä pääkaupunkiseudulla. Juuri valmistunut moottoritie vetää puoleensa henkilöautoliikennettä. Riihimäellä on hyviä edellytyksiä ympäristönsuojelullisiin toimiin. Tähän vaikuttavat mm. suhteellisen tiivis ja ehyt yhdyskuntarakenne sekä raskaan teollisuuden puuttuminen. Jokaisella kestävän kehityksen osa-alueella löytyy ratkaisuja Riihimäelle.

KW - municipal engineering

KW - municipalities

KW - sustainable development

KW - traffic

KW - energy consumption

KW - revisions

KW - future

KW - wastes

KW - ecology

KW - environments

M3 - Report

SN - 951-38-4858-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jantunen J. Suomalaisen yhdyskunnan suuntaaminen kestävän kehityksen polulle yhdyskuntarakennetta, energiataloutta, kunnallistekniikkaa ja liikennettä muuttamalla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 134 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1703).