Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä

Translated title of the contribution: A new low temperature HVAC-system

Markku Ahonen, Risto Kosonen, Veikko Kekkonen, Magnus Wistbacka

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa analysoitiin laskentaesimerkkien avulla ABB Installaatiot Oy:n kehittämän ilmastointi- ja lämmönsiirtojärjestelmän (Thermonetin) vaikutuksia sekä rakennuksen että kaukolämmön tuotantolaitoksen toimintaan ja kustannuksiin. Vertailujärjestelminä olivat toimistorakennuksessa vakio- ja muuttuvailmavirta-järjestelmä sekä asuinkerrostalossa koneellinen poistoilmajärjestelmä ja koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Thermonet-järjestelmä alentaa merkittävästi rakennuksen lämmönjakokeskukselta palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa ja pienentää tarvittavaa kaukolämpöveden virtausta lämmityksen huippukuormilla. Laskentaesimerkkien mukaan paluu-lämpötila oli Thermonet-järjestelmällä kylmillä ulkoilman lämpötiloilla toimisto-rakennuksessa noin 20 °C ja asuinkerrostalossa noin 15 °C alempi kuin vertailu-järjestelmillä. Toimistorakennuksessa kaukolämpöveden maksimivirtaama oli Thermonet-järjestelmällä noin 30 % pienempi kuin muuttuvailmavirtajärjestelmillä ja 50 % pienempi kuin vakioilmavirtajärjestelmällä. Asuinkerrostalossa maksimivirtaama oli Thermonet- järjestelmällä 40 % pienempi kuin koneellisella poistoilmajärjestelmällä ja 20 % pienempi kuin tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Laskennallisesti kaukolämpöveden paluulämpötilan alentaminen tasaisesti yhdellä asteella pienentää pumppaussähkön kulutusta noin 7 % ja lämpöhäviöitä noin 0,8 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähkön tuotannon on tällöin arvioitu lisääntyvän noin 0,11 %. Menolämpötilan pudottamisen vaikutus sähköntuotantoon olisi noin seitsenkertainen paluulämpötilan vaikutukseen verrattuna. Tutkituissa korjaus- ja lisärakentamistapauksissa energialaitoksen hankintakustannukset pienenivät Thermonet-järjestelmän vaikutuksesta 0,5 - 3,3 % vuodessa, kun Thermonet-järjestelmä osuus oli 6 - 30 % kulutuksesta. Säästöt johtuivat lähinnä pinemmästä kaukolämmön kulutuksesta. Aluerakentamisen tapauksessa, jossa tapauksessa rakennuksen kaukolämmön menolämpötila oli Thermonet-järjestelmällä maksimissaan 90 °C ja vertailujärjestelmällä 115 °C, Thermonet-järjestelmän säästövaikutus oli 2 - 3 %. Tarkastelluilla järjestelmillä oli tällöin sama vuosikulutus. Laskelmien mukaan Thermonet-järjestelmällä säästettiin kaukolämpöenergiaa tehokkaamman lämmöntalteenoton ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ansiosta toimistorakennuksessa 12 - 34 % ja asuinkerrostalossa 9 - 29 % vertailu-järjestelmästä riippuen. Toimistorakennuksessa Thermonet-järjestelmällä säästettiin sähköenergiaa vakioilmavirtajärjestelmään verrattuna jopa 70 %, mikä johtuu pääasiassa puolta pienemmän ilmavirran käytöstä talviaikana. Muuttuvailmavirta-järjestelmiin verrattuna säästö oli 5 - 15 %, mikä selittyy pienemmällä jäähdytys-sähkön tarpeella. Asuinkerrostalossa Thermonet-järjestelmällä ei säästetty sähkö-energiaa. Laskelmissa ei tarkasteltu Thermonet-järjestelmän puhaltimien moottorien tajuusmuuttujaohjauksen säästövaikutusta. Käyttökustannuksissa Thermonet-järjestelmällä säästettiin tarkastelluilla energianhinnoilla toimistorakennuksessa 43 - 68 % vakioilmajärjestelmään verrattuna ja 18 - 50 % muuttuvailmavirtajärjestelmään verrattuna vertailujärjestelmien ominaisuuksien mukaan, joita ovat laskelmissa lähinnä puhaltimien hyötysuhteet ja painehäviöt. Asuinkerrostalossa säästettiin vastaavasti 0 - 36 % poistoilmajärjestelmään verrattuna sekä 4 - 40 % tulo- ja poistoilmajärjestelmään verrattuna. Käyttö- kustannusten säästöt toimistorakennuksessa selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä, jäähdytyksen sähköenergian ja -tehon pienentymisellä sekä vakioilmavirtajärjestelmään verrattaessa myös puhaltimien energiankulutuksen pienentymisellä. Asuinkerrostalossa säästöt selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages83
ISBN (Print)951-38-4808-6
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1653
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Temperature
HVAC

Keywords

  • district heating
  • HVAC-systems
  • buildings
  • energy consumption
  • costs
  • residential buildings
  • office buildings
  • Thermonet

Cite this

Ahonen, M., Kosonen, R., Kekkonen, V., & Wistbacka, M. (1995). Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1653
Ahonen, Markku ; Kosonen, Risto ; Kekkonen, Veikko ; Wistbacka, Magnus. / Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 83 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1653).
@book{8929bc7f08e84d59b725efb569b562e3,
title = "Kaukol{\"a}mm{\"o}n paluuvett{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a} rakennuksen ilmastointi- ja l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelm{\"a}",
abstract = "Tutkimuksessa analysoitiin laskentaesimerkkien avulla ABB Installaatiot Oy:n kehitt{\"a}m{\"a}n ilmastointi- ja l{\"a}mm{\"o}nsiirtoj{\"a}rjestelm{\"a}n (Thermonetin) vaikutuksia sek{\"a} rakennuksen ett{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n tuotantolaitoksen toimintaan ja kustannuksiin. Vertailuj{\"a}rjestelmin{\"a} olivat toimistorakennuksessa vakio- ja muuttuvailmavirta-j{\"a}rjestelm{\"a} sek{\"a} asuinkerrostalossa koneellinen poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a} ja koneellinen tulo- ja poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a}. Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a} alentaa merkitt{\"a}v{\"a}sti rakennuksen l{\"a}mm{\"o}njakokeskukselta palaavan kaukol{\"a}mp{\"o}veden l{\"a}mp{\"o}tilaa ja pienent{\"a}{\"a} tarvittavaa kaukol{\"a}mp{\"o}veden virtausta l{\"a}mmityksen huippukuormilla. Laskentaesimerkkien mukaan paluu-l{\"a}mp{\"o}tila oli Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} kylmill{\"a} ulkoilman l{\"a}mp{\"o}tiloilla toimisto-rakennuksessa noin 20 °C ja asuinkerrostalossa noin 15 °C alempi kuin vertailu-j{\"a}rjestelmill{\"a}. Toimistorakennuksessa kaukol{\"a}mp{\"o}veden maksimivirtaama oli Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} noin 30 {\%} pienempi kuin muuttuvailmavirtaj{\"a}rjestelmill{\"a} ja 50 {\%} pienempi kuin vakioilmavirtaj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}. Asuinkerrostalossa maksimivirtaama oli Thermonet- j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} 40 {\%} pienempi kuin koneellisella poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} ja 20 {\%} pienempi kuin tulo- ja poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a}. Laskennallisesti kaukol{\"a}mp{\"o}veden paluul{\"a}mp{\"o}tilan alentaminen tasaisesti yhdell{\"a} asteella pienent{\"a}{\"a} pumppauss{\"a}hk{\"o}n kulutusta noin 7 {\%} ja l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}it{\"a} noin 0,8 {\%}. S{\"a}hk{\"o}n ja l{\"a}mm{\"o}n yhteistuotannossa s{\"a}hk{\"o}n tuotannon on t{\"a}ll{\"o}in arvioitu lis{\"a}{\"a}ntyv{\"a}n noin 0,11 {\%}. Menol{\"a}mp{\"o}tilan pudottamisen vaikutus s{\"a}hk{\"o}ntuotantoon olisi noin seitsenkertainen paluul{\"a}mp{\"o}tilan vaikutukseen verrattuna. Tutkituissa korjaus- ja lis{\"a}rakentamistapauksissa energialaitoksen hankintakustannukset pieneniv{\"a}t Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}n vaikutuksesta 0,5 - 3,3 {\%} vuodessa, kun Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a} osuus oli 6 - 30 {\%} kulutuksesta. S{\"a}{\"a}st{\"o}t johtuivat l{\"a}hinn{\"a} pinemm{\"a}st{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n kulutuksesta. Aluerakentamisen tapauksessa, jossa tapauksessa rakennuksen kaukol{\"a}mm{\"o}n menol{\"a}mp{\"o}tila oli Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} maksimissaan 90 °C ja vertailuj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} 115 °C, Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}n s{\"a}{\"a}st{\"o}vaikutus oli 2 - 3 {\%}. Tarkastelluilla j{\"a}rjestelmill{\"a} oli t{\"a}ll{\"o}in sama vuosikulutus. Laskelmien mukaan Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} s{\"a}{\"a}stettiin kaukol{\"a}mp{\"o}energiaa tehokkaamman l{\"a}mm{\"o}ntalteenoton ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ansiosta toimistorakennuksessa 12 - 34 {\%} ja asuinkerrostalossa 9 - 29 {\%} vertailu-j{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} riippuen. Toimistorakennuksessa Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} s{\"a}{\"a}stettiin s{\"a}hk{\"o}energiaa vakioilmavirtaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattuna jopa 70 {\%}, mik{\"a} johtuu p{\"a}{\"a}asiassa puolta pienemm{\"a}n ilmavirran k{\"a}yt{\"o}st{\"a} talviaikana. Muuttuvailmavirta-j{\"a}rjestelmiin verrattuna s{\"a}{\"a}st{\"o} oli 5 - 15 {\%}, mik{\"a} selittyy pienemm{\"a}ll{\"a} j{\"a}{\"a}hdytys-s{\"a}hk{\"o}n tarpeella. Asuinkerrostalossa Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} ei s{\"a}{\"a}stetty s{\"a}hk{\"o}-energiaa. Laskelmissa ei tarkasteltu Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}n puhaltimien moottorien tajuusmuuttujaohjauksen s{\"a}{\"a}st{\"o}vaikutusta. K{\"a}ytt{\"o}kustannuksissa Thermonet-j{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} s{\"a}{\"a}stettiin tarkastelluilla energianhinnoilla toimistorakennuksessa 43 - 68 {\%} vakioilmaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattuna ja 18 - 50 {\%} muuttuvailmavirtaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattuna vertailuj{\"a}rjestelmien ominaisuuksien mukaan, joita ovat laskelmissa l{\"a}hinn{\"a} puhaltimien hy{\"o}tysuhteet ja paineh{\"a}vi{\"o}t. Asuinkerrostalossa s{\"a}{\"a}stettiin vastaavasti 0 - 36 {\%} poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattuna sek{\"a} 4 - 40 {\%} tulo- ja poistoilmaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattuna. K{\"a}ytt{\"o}- kustannusten s{\"a}{\"a}st{\"o}t toimistorakennuksessa selittyv{\"a}t kaukol{\"a}mp{\"o}energian ja -tehon pienentymisell{\"a}, j{\"a}{\"a}hdytyksen s{\"a}hk{\"o}energian ja -tehon pienentymisell{\"a} sek{\"a} vakioilmavirtaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n verrattaessa my{\"o}s puhaltimien energiankulutuksen pienentymisell{\"a}. Asuinkerrostalossa s{\"a}{\"a}st{\"o}t selittyv{\"a}t kaukol{\"a}mp{\"o}energian ja -tehon pienentymisell{\"a}.",
keywords = "district heating, HVAC-systems, buildings, energy consumption, costs, residential buildings, office buildings, Thermonet",
author = "Markku Ahonen and Risto Kosonen and Veikko Kekkonen and Magnus Wistbacka",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4808-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1653",
address = "Finland",

}

Ahonen, M, Kosonen, R, Kekkonen, V & Wistbacka, M 1995, Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1653, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. / Ahonen, Markku; Kosonen, Risto; Kekkonen, Veikko; Wistbacka, Magnus.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 83 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1653).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä

AU - Ahonen, Markku

AU - Kosonen, Risto

AU - Kekkonen, Veikko

AU - Wistbacka, Magnus

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Tutkimuksessa analysoitiin laskentaesimerkkien avulla ABB Installaatiot Oy:n kehittämän ilmastointi- ja lämmönsiirtojärjestelmän (Thermonetin) vaikutuksia sekä rakennuksen että kaukolämmön tuotantolaitoksen toimintaan ja kustannuksiin. Vertailujärjestelminä olivat toimistorakennuksessa vakio- ja muuttuvailmavirta-järjestelmä sekä asuinkerrostalossa koneellinen poistoilmajärjestelmä ja koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Thermonet-järjestelmä alentaa merkittävästi rakennuksen lämmönjakokeskukselta palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa ja pienentää tarvittavaa kaukolämpöveden virtausta lämmityksen huippukuormilla. Laskentaesimerkkien mukaan paluu-lämpötila oli Thermonet-järjestelmällä kylmillä ulkoilman lämpötiloilla toimisto-rakennuksessa noin 20 °C ja asuinkerrostalossa noin 15 °C alempi kuin vertailu-järjestelmillä. Toimistorakennuksessa kaukolämpöveden maksimivirtaama oli Thermonet-järjestelmällä noin 30 % pienempi kuin muuttuvailmavirtajärjestelmillä ja 50 % pienempi kuin vakioilmavirtajärjestelmällä. Asuinkerrostalossa maksimivirtaama oli Thermonet- järjestelmällä 40 % pienempi kuin koneellisella poistoilmajärjestelmällä ja 20 % pienempi kuin tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Laskennallisesti kaukolämpöveden paluulämpötilan alentaminen tasaisesti yhdellä asteella pienentää pumppaussähkön kulutusta noin 7 % ja lämpöhäviöitä noin 0,8 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähkön tuotannon on tällöin arvioitu lisääntyvän noin 0,11 %. Menolämpötilan pudottamisen vaikutus sähköntuotantoon olisi noin seitsenkertainen paluulämpötilan vaikutukseen verrattuna. Tutkituissa korjaus- ja lisärakentamistapauksissa energialaitoksen hankintakustannukset pienenivät Thermonet-järjestelmän vaikutuksesta 0,5 - 3,3 % vuodessa, kun Thermonet-järjestelmä osuus oli 6 - 30 % kulutuksesta. Säästöt johtuivat lähinnä pinemmästä kaukolämmön kulutuksesta. Aluerakentamisen tapauksessa, jossa tapauksessa rakennuksen kaukolämmön menolämpötila oli Thermonet-järjestelmällä maksimissaan 90 °C ja vertailujärjestelmällä 115 °C, Thermonet-järjestelmän säästövaikutus oli 2 - 3 %. Tarkastelluilla järjestelmillä oli tällöin sama vuosikulutus. Laskelmien mukaan Thermonet-järjestelmällä säästettiin kaukolämpöenergiaa tehokkaamman lämmöntalteenoton ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ansiosta toimistorakennuksessa 12 - 34 % ja asuinkerrostalossa 9 - 29 % vertailu-järjestelmästä riippuen. Toimistorakennuksessa Thermonet-järjestelmällä säästettiin sähköenergiaa vakioilmavirtajärjestelmään verrattuna jopa 70 %, mikä johtuu pääasiassa puolta pienemmän ilmavirran käytöstä talviaikana. Muuttuvailmavirta-järjestelmiin verrattuna säästö oli 5 - 15 %, mikä selittyy pienemmällä jäähdytys-sähkön tarpeella. Asuinkerrostalossa Thermonet-järjestelmällä ei säästetty sähkö-energiaa. Laskelmissa ei tarkasteltu Thermonet-järjestelmän puhaltimien moottorien tajuusmuuttujaohjauksen säästövaikutusta. Käyttökustannuksissa Thermonet-järjestelmällä säästettiin tarkastelluilla energianhinnoilla toimistorakennuksessa 43 - 68 % vakioilmajärjestelmään verrattuna ja 18 - 50 % muuttuvailmavirtajärjestelmään verrattuna vertailujärjestelmien ominaisuuksien mukaan, joita ovat laskelmissa lähinnä puhaltimien hyötysuhteet ja painehäviöt. Asuinkerrostalossa säästettiin vastaavasti 0 - 36 % poistoilmajärjestelmään verrattuna sekä 4 - 40 % tulo- ja poistoilmajärjestelmään verrattuna. Käyttö- kustannusten säästöt toimistorakennuksessa selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä, jäähdytyksen sähköenergian ja -tehon pienentymisellä sekä vakioilmavirtajärjestelmään verrattaessa myös puhaltimien energiankulutuksen pienentymisellä. Asuinkerrostalossa säästöt selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä.

AB - Tutkimuksessa analysoitiin laskentaesimerkkien avulla ABB Installaatiot Oy:n kehittämän ilmastointi- ja lämmönsiirtojärjestelmän (Thermonetin) vaikutuksia sekä rakennuksen että kaukolämmön tuotantolaitoksen toimintaan ja kustannuksiin. Vertailujärjestelminä olivat toimistorakennuksessa vakio- ja muuttuvailmavirta-järjestelmä sekä asuinkerrostalossa koneellinen poistoilmajärjestelmä ja koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Thermonet-järjestelmä alentaa merkittävästi rakennuksen lämmönjakokeskukselta palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa ja pienentää tarvittavaa kaukolämpöveden virtausta lämmityksen huippukuormilla. Laskentaesimerkkien mukaan paluu-lämpötila oli Thermonet-järjestelmällä kylmillä ulkoilman lämpötiloilla toimisto-rakennuksessa noin 20 °C ja asuinkerrostalossa noin 15 °C alempi kuin vertailu-järjestelmillä. Toimistorakennuksessa kaukolämpöveden maksimivirtaama oli Thermonet-järjestelmällä noin 30 % pienempi kuin muuttuvailmavirtajärjestelmillä ja 50 % pienempi kuin vakioilmavirtajärjestelmällä. Asuinkerrostalossa maksimivirtaama oli Thermonet- järjestelmällä 40 % pienempi kuin koneellisella poistoilmajärjestelmällä ja 20 % pienempi kuin tulo- ja poistoilmajärjestelmällä. Laskennallisesti kaukolämpöveden paluulämpötilan alentaminen tasaisesti yhdellä asteella pienentää pumppaussähkön kulutusta noin 7 % ja lämpöhäviöitä noin 0,8 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähkön tuotannon on tällöin arvioitu lisääntyvän noin 0,11 %. Menolämpötilan pudottamisen vaikutus sähköntuotantoon olisi noin seitsenkertainen paluulämpötilan vaikutukseen verrattuna. Tutkituissa korjaus- ja lisärakentamistapauksissa energialaitoksen hankintakustannukset pienenivät Thermonet-järjestelmän vaikutuksesta 0,5 - 3,3 % vuodessa, kun Thermonet-järjestelmä osuus oli 6 - 30 % kulutuksesta. Säästöt johtuivat lähinnä pinemmästä kaukolämmön kulutuksesta. Aluerakentamisen tapauksessa, jossa tapauksessa rakennuksen kaukolämmön menolämpötila oli Thermonet-järjestelmällä maksimissaan 90 °C ja vertailujärjestelmällä 115 °C, Thermonet-järjestelmän säästövaikutus oli 2 - 3 %. Tarkastelluilla järjestelmillä oli tällöin sama vuosikulutus. Laskelmien mukaan Thermonet-järjestelmällä säästettiin kaukolämpöenergiaa tehokkaamman lämmöntalteenoton ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ansiosta toimistorakennuksessa 12 - 34 % ja asuinkerrostalossa 9 - 29 % vertailu-järjestelmästä riippuen. Toimistorakennuksessa Thermonet-järjestelmällä säästettiin sähköenergiaa vakioilmavirtajärjestelmään verrattuna jopa 70 %, mikä johtuu pääasiassa puolta pienemmän ilmavirran käytöstä talviaikana. Muuttuvailmavirta-järjestelmiin verrattuna säästö oli 5 - 15 %, mikä selittyy pienemmällä jäähdytys-sähkön tarpeella. Asuinkerrostalossa Thermonet-järjestelmällä ei säästetty sähkö-energiaa. Laskelmissa ei tarkasteltu Thermonet-järjestelmän puhaltimien moottorien tajuusmuuttujaohjauksen säästövaikutusta. Käyttökustannuksissa Thermonet-järjestelmällä säästettiin tarkastelluilla energianhinnoilla toimistorakennuksessa 43 - 68 % vakioilmajärjestelmään verrattuna ja 18 - 50 % muuttuvailmavirtajärjestelmään verrattuna vertailujärjestelmien ominaisuuksien mukaan, joita ovat laskelmissa lähinnä puhaltimien hyötysuhteet ja painehäviöt. Asuinkerrostalossa säästettiin vastaavasti 0 - 36 % poistoilmajärjestelmään verrattuna sekä 4 - 40 % tulo- ja poistoilmajärjestelmään verrattuna. Käyttö- kustannusten säästöt toimistorakennuksessa selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä, jäähdytyksen sähköenergian ja -tehon pienentymisellä sekä vakioilmavirtajärjestelmään verrattaessa myös puhaltimien energiankulutuksen pienentymisellä. Asuinkerrostalossa säästöt selittyvät kaukolämpöenergian ja -tehon pienentymisellä.

KW - district heating

KW - HVAC-systems

KW - buildings

KW - energy consumption

KW - costs

KW - residential buildings

KW - office buildings

KW - Thermonet

M3 - Report

SN - 951-38-4808-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ahonen M, Kosonen R, Kekkonen V, Wistbacka M. Kaukolämmön paluuvettä hyödyntävä rakennuksen ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 83 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1653).