Airbags and their potential in Finnish motor crashes

David Sleet, Veli-Pekka Kallberg

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tarkoituksena on selvittää, miten liikennekuolemien ja vakavien vammautumisten lukumäärät muuttuisivat, jos henkilö ja pakettiautoissa alettaisiin turvavöiden lisäksi käyttää ilmatyynyjä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien v. 1989 tutkimissa 393 moottoriajoneuvossa mukana olleessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli 449 ja vammautui vaikeasti 130 henkilöä. Heidän joukostaan poimittiin henkilöt, joiden kuolema olisi voitu estää tai vammautumista olennaisesti lieventää ilmatyynyn avulla. Mukaan kelpuutettiin vain henkilö tai pakettiauton etupenkillä matkustaneet, edestä päin kohdistuneessa törmäyksessä mukana olleet henkilöt, joilla vakavin vamma kohdistui päähän, kaulaan, rintaan tai vatsaan ja aiheutui törmäyksestä auton sisätiloihin. Lisäksi aineistosta karsittiin tapaukset, joissa auton vauriot olivat niin suuria, ettei ilmatyynyistäkään ilmeisesti olisi ollut hyötyä. Jäljelle jäi 80 henkilöä, joille olisi mahdollisesti ollut hyötyä ilmatyynyistä. Heistä onnettomuuksissa kuoli 59 ja vammautui vaikeasti 21; kuljettajia oli 56 ja matkustajia 24. Henkilöistä, joita ilmatyyny olisi hyödyttänyt, 48 % ei käyttänyt turvavyötä. Kuolemantapausten väheneminen 59 hengellä vuodessa vastaa suurinta mahdollista hyötyä, todennäköisesti säästö vuonna 1989 olisi ollut jonkin verran pienempi, ehkä 40-50 henkeä, jos kaikissa henkilö ja pakettiautoissa olisi ollut ilmatyynyt etupenkeillä. Ilmatyynyjen vaikutus arvioitiin tutkijalautakuntien vuoden 1989 aineistosta myös kahdella muulla, Yhdysvalloissa tehtyihin vaikutusarvioihin perustuvalla menetelmällä. Niiden mukaan vuonna 1989 säästettyjen ihmishenkien määrä olisi ollut toisella menetelmällä laskien 35 henkeä ja toisella 68 henkeä. Tutkijalautakuntien aineiston analyysin perusteella ilmatyynyt voisivat vähentää henkilö ja pakettiautojen etupenkillä matkustavien kuolemantapauksia 15-18 % ja vaikeita vammautumisia 15- 22 %. Jos jälkimmäistä vaikutusarviota sovelletaan myös lievempiin vammoihin, ilmatyynyjen käytöllä olisi voitu vähentää virallisen tilaston liikenneonnettomuuksissa v. 1989 vammautuneiden määrää noin 1 000:lla. Jos kaikkiin uusiin henkilö ja pakettiautoihin asennettaisiin vuoden 1992 alusta alkaen ilmatyynyt kuljettajan ja etupenkin matkustajan paikalle, onnettomuuksissa kuolleiden määrä vähenisi seuraavan 20 vuoden aikana noin 1000 hengellä. Vuonna 1992 vähenemä olisi alle 10 henkeä ja 20 vuotisjakson lopulla noin 70 henkeä vuodessa. Kun liikenneonnettomuudessa kuolleen hintana käytetään 7465000:aa markkaa, olisi kuljettajan ilmatyynyn hinnan laskettava noin viidesosaan nykyisestä (10 000-16 000 mk/kpl), ennen kuin hyödyt tulisivat kustannuksia suuremmiksi. Matkustajan ilmatyynyn hinnan olisi vastaavasti pudottava alle kymmenesosaan nykyisestä.
Original languageEnglish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages75
ISBN (Print)951-38-4056-5
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1324
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Valsartan
Air Bags

Keywords

  • air bags
  • traffic accidents
  • motor vehicle accidents
  • safety devices
  • protection
  • injuries
  • evaluation
  • statistics
  • calculations
  • automobiles
  • passenger vehicles
  • effectiveness
  • estimates
  • collision research
  • traffic safety
  • Finland

Cite this

Sleet, D., & Kallberg, V-P. (1992). Airbags and their potential in Finnish motor crashes. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1324
Sleet, David ; Kallberg, Veli-Pekka. / Airbags and their potential in Finnish motor crashes. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 75 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1324).
@book{ce2f5f373d784870aa2ed67c137559a4,
title = "Airbags and their potential in Finnish motor crashes",
abstract = "Tarkoituksena on selvitt{\"a}{\"a}, miten liikennekuolemien ja vakavien vammautumisten lukum{\"a}{\"a}r{\"a}t muuttuisivat, jos henkil{\"o} ja pakettiautoissa alettaisiin turvav{\"o}iden lis{\"a}ksi k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ilmatyynyj{\"a}. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien v. 1989 tutkimissa 393 moottoriajoneuvossa mukana olleessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli 449 ja vammautui vaikeasti 130 henkil{\"o}{\"a}. Heid{\"a}n joukostaan poimittiin henkil{\"o}t, joiden kuolema olisi voitu est{\"a}{\"a} tai vammautumista olennaisesti lievent{\"a}{\"a} ilmatyynyn avulla. Mukaan kelpuutettiin vain henkil{\"o} tai pakettiauton etupenkill{\"a} matkustaneet, edest{\"a} p{\"a}in kohdistuneessa t{\"o}rm{\"a}yksess{\"a} mukana olleet henkil{\"o}t, joilla vakavin vamma kohdistui p{\"a}{\"a}h{\"a}n, kaulaan, rintaan tai vatsaan ja aiheutui t{\"o}rm{\"a}yksest{\"a} auton sis{\"a}tiloihin. Lis{\"a}ksi aineistosta karsittiin tapaukset, joissa auton vauriot olivat niin suuria, ettei ilmatyynyist{\"a}k{\"a}{\"a}n ilmeisesti olisi ollut hy{\"o}ty{\"a}. J{\"a}ljelle j{\"a}i 80 henkil{\"o}{\"a}, joille olisi mahdollisesti ollut hy{\"o}ty{\"a} ilmatyynyist{\"a}. Heist{\"a} onnettomuuksissa kuoli 59 ja vammautui vaikeasti 21; kuljettajia oli 56 ja matkustajia 24. Henkil{\"o}ist{\"a}, joita ilmatyyny olisi hy{\"o}dytt{\"a}nyt, 48 {\%} ei k{\"a}ytt{\"a}nyt turvavy{\"o}t{\"a}. Kuolemantapausten v{\"a}heneminen 59 hengell{\"a} vuodessa vastaa suurinta mahdollista hy{\"o}ty{\"a}, todenn{\"a}k{\"o}isesti s{\"a}{\"a}st{\"o} vuonna 1989 olisi ollut jonkin verran pienempi, ehk{\"a} 40-50 henke{\"a}, jos kaikissa henkil{\"o} ja pakettiautoissa olisi ollut ilmatyynyt etupenkeill{\"a}. Ilmatyynyjen vaikutus arvioitiin tutkijalautakuntien vuoden 1989 aineistosta my{\"o}s kahdella muulla, Yhdysvalloissa tehtyihin vaikutusarvioihin perustuvalla menetelm{\"a}ll{\"a}. Niiden mukaan vuonna 1989 s{\"a}{\"a}stettyjen ihmishenkien m{\"a}{\"a}r{\"a} olisi ollut toisella menetelm{\"a}ll{\"a} laskien 35 henke{\"a} ja toisella 68 henke{\"a}. Tutkijalautakuntien aineiston analyysin perusteella ilmatyynyt voisivat v{\"a}hent{\"a}{\"a} henkil{\"o} ja pakettiautojen etupenkill{\"a} matkustavien kuolemantapauksia 15-18 {\%} ja vaikeita vammautumisia 15- 22 {\%}. Jos j{\"a}lkimm{\"a}ist{\"a} vaikutusarviota sovelletaan my{\"o}s lievempiin vammoihin, ilmatyynyjen k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} olisi voitu v{\"a}hent{\"a}{\"a} virallisen tilaston liikenneonnettomuuksissa v. 1989 vammautuneiden m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} noin 1 000:lla. Jos kaikkiin uusiin henkil{\"o} ja pakettiautoihin asennettaisiin vuoden 1992 alusta alkaen ilmatyynyt kuljettajan ja etupenkin matkustajan paikalle, onnettomuuksissa kuolleiden m{\"a}{\"a}r{\"a} v{\"a}henisi seuraavan 20 vuoden aikana noin 1000 hengell{\"a}. Vuonna 1992 v{\"a}henem{\"a} olisi alle 10 henke{\"a} ja 20 vuotisjakson lopulla noin 70 henke{\"a} vuodessa. Kun liikenneonnettomuudessa kuolleen hintana k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n 7465000:aa markkaa, olisi kuljettajan ilmatyynyn hinnan laskettava noin viidesosaan nykyisest{\"a} (10 000-16 000 mk/kpl), ennen kuin hy{\"o}dyt tulisivat kustannuksia suuremmiksi. Matkustajan ilmatyynyn hinnan olisi vastaavasti pudottava alle kymmenesosaan nykyisest{\"a}.",
keywords = "air bags, traffic accidents, motor vehicle accidents, safety devices, protection, injuries, evaluation, statistics, calculations, automobiles, passenger vehicles, effectiveness, estimates, collision research, traffic safety, Finland",
author = "David Sleet and Veli-Pekka Kallberg",
year = "1992",
language = "English",
isbn = "951-38-4056-5",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1324",
address = "Finland",

}

Sleet, D & Kallberg, V-P 1992, Airbags and their potential in Finnish motor crashes. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1324, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Airbags and their potential in Finnish motor crashes. / Sleet, David; Kallberg, Veli-Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 75 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1324).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Airbags and their potential in Finnish motor crashes

AU - Sleet, David

AU - Kallberg, Veli-Pekka

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Tarkoituksena on selvittää, miten liikennekuolemien ja vakavien vammautumisten lukumäärät muuttuisivat, jos henkilö ja pakettiautoissa alettaisiin turvavöiden lisäksi käyttää ilmatyynyjä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien v. 1989 tutkimissa 393 moottoriajoneuvossa mukana olleessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli 449 ja vammautui vaikeasti 130 henkilöä. Heidän joukostaan poimittiin henkilöt, joiden kuolema olisi voitu estää tai vammautumista olennaisesti lieventää ilmatyynyn avulla. Mukaan kelpuutettiin vain henkilö tai pakettiauton etupenkillä matkustaneet, edestä päin kohdistuneessa törmäyksessä mukana olleet henkilöt, joilla vakavin vamma kohdistui päähän, kaulaan, rintaan tai vatsaan ja aiheutui törmäyksestä auton sisätiloihin. Lisäksi aineistosta karsittiin tapaukset, joissa auton vauriot olivat niin suuria, ettei ilmatyynyistäkään ilmeisesti olisi ollut hyötyä. Jäljelle jäi 80 henkilöä, joille olisi mahdollisesti ollut hyötyä ilmatyynyistä. Heistä onnettomuuksissa kuoli 59 ja vammautui vaikeasti 21; kuljettajia oli 56 ja matkustajia 24. Henkilöistä, joita ilmatyyny olisi hyödyttänyt, 48 % ei käyttänyt turvavyötä. Kuolemantapausten väheneminen 59 hengellä vuodessa vastaa suurinta mahdollista hyötyä, todennäköisesti säästö vuonna 1989 olisi ollut jonkin verran pienempi, ehkä 40-50 henkeä, jos kaikissa henkilö ja pakettiautoissa olisi ollut ilmatyynyt etupenkeillä. Ilmatyynyjen vaikutus arvioitiin tutkijalautakuntien vuoden 1989 aineistosta myös kahdella muulla, Yhdysvalloissa tehtyihin vaikutusarvioihin perustuvalla menetelmällä. Niiden mukaan vuonna 1989 säästettyjen ihmishenkien määrä olisi ollut toisella menetelmällä laskien 35 henkeä ja toisella 68 henkeä. Tutkijalautakuntien aineiston analyysin perusteella ilmatyynyt voisivat vähentää henkilö ja pakettiautojen etupenkillä matkustavien kuolemantapauksia 15-18 % ja vaikeita vammautumisia 15- 22 %. Jos jälkimmäistä vaikutusarviota sovelletaan myös lievempiin vammoihin, ilmatyynyjen käytöllä olisi voitu vähentää virallisen tilaston liikenneonnettomuuksissa v. 1989 vammautuneiden määrää noin 1 000:lla. Jos kaikkiin uusiin henkilö ja pakettiautoihin asennettaisiin vuoden 1992 alusta alkaen ilmatyynyt kuljettajan ja etupenkin matkustajan paikalle, onnettomuuksissa kuolleiden määrä vähenisi seuraavan 20 vuoden aikana noin 1000 hengellä. Vuonna 1992 vähenemä olisi alle 10 henkeä ja 20 vuotisjakson lopulla noin 70 henkeä vuodessa. Kun liikenneonnettomuudessa kuolleen hintana käytetään 7465000:aa markkaa, olisi kuljettajan ilmatyynyn hinnan laskettava noin viidesosaan nykyisestä (10 000-16 000 mk/kpl), ennen kuin hyödyt tulisivat kustannuksia suuremmiksi. Matkustajan ilmatyynyn hinnan olisi vastaavasti pudottava alle kymmenesosaan nykyisestä.

AB - Tarkoituksena on selvittää, miten liikennekuolemien ja vakavien vammautumisten lukumäärät muuttuisivat, jos henkilö ja pakettiautoissa alettaisiin turvavöiden lisäksi käyttää ilmatyynyjä. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien v. 1989 tutkimissa 393 moottoriajoneuvossa mukana olleessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli 449 ja vammautui vaikeasti 130 henkilöä. Heidän joukostaan poimittiin henkilöt, joiden kuolema olisi voitu estää tai vammautumista olennaisesti lieventää ilmatyynyn avulla. Mukaan kelpuutettiin vain henkilö tai pakettiauton etupenkillä matkustaneet, edestä päin kohdistuneessa törmäyksessä mukana olleet henkilöt, joilla vakavin vamma kohdistui päähän, kaulaan, rintaan tai vatsaan ja aiheutui törmäyksestä auton sisätiloihin. Lisäksi aineistosta karsittiin tapaukset, joissa auton vauriot olivat niin suuria, ettei ilmatyynyistäkään ilmeisesti olisi ollut hyötyä. Jäljelle jäi 80 henkilöä, joille olisi mahdollisesti ollut hyötyä ilmatyynyistä. Heistä onnettomuuksissa kuoli 59 ja vammautui vaikeasti 21; kuljettajia oli 56 ja matkustajia 24. Henkilöistä, joita ilmatyyny olisi hyödyttänyt, 48 % ei käyttänyt turvavyötä. Kuolemantapausten väheneminen 59 hengellä vuodessa vastaa suurinta mahdollista hyötyä, todennäköisesti säästö vuonna 1989 olisi ollut jonkin verran pienempi, ehkä 40-50 henkeä, jos kaikissa henkilö ja pakettiautoissa olisi ollut ilmatyynyt etupenkeillä. Ilmatyynyjen vaikutus arvioitiin tutkijalautakuntien vuoden 1989 aineistosta myös kahdella muulla, Yhdysvalloissa tehtyihin vaikutusarvioihin perustuvalla menetelmällä. Niiden mukaan vuonna 1989 säästettyjen ihmishenkien määrä olisi ollut toisella menetelmällä laskien 35 henkeä ja toisella 68 henkeä. Tutkijalautakuntien aineiston analyysin perusteella ilmatyynyt voisivat vähentää henkilö ja pakettiautojen etupenkillä matkustavien kuolemantapauksia 15-18 % ja vaikeita vammautumisia 15- 22 %. Jos jälkimmäistä vaikutusarviota sovelletaan myös lievempiin vammoihin, ilmatyynyjen käytöllä olisi voitu vähentää virallisen tilaston liikenneonnettomuuksissa v. 1989 vammautuneiden määrää noin 1 000:lla. Jos kaikkiin uusiin henkilö ja pakettiautoihin asennettaisiin vuoden 1992 alusta alkaen ilmatyynyt kuljettajan ja etupenkin matkustajan paikalle, onnettomuuksissa kuolleiden määrä vähenisi seuraavan 20 vuoden aikana noin 1000 hengellä. Vuonna 1992 vähenemä olisi alle 10 henkeä ja 20 vuotisjakson lopulla noin 70 henkeä vuodessa. Kun liikenneonnettomuudessa kuolleen hintana käytetään 7465000:aa markkaa, olisi kuljettajan ilmatyynyn hinnan laskettava noin viidesosaan nykyisestä (10 000-16 000 mk/kpl), ennen kuin hyödyt tulisivat kustannuksia suuremmiksi. Matkustajan ilmatyynyn hinnan olisi vastaavasti pudottava alle kymmenesosaan nykyisestä.

KW - air bags

KW - traffic accidents

KW - motor vehicle accidents

KW - safety devices

KW - protection

KW - injuries

KW - evaluation

KW - statistics

KW - calculations

KW - automobiles

KW - passenger vehicles

KW - effectiveness

KW - estimates

KW - collision research

KW - traffic safety

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-4056-5

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Airbags and their potential in Finnish motor crashes

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sleet D, Kallberg V-P. Airbags and their potential in Finnish motor crashes. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 75 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1324).