Abstract
Uusi ajokorttilaki astui voimaan 1.7.2018. Työn tavoitteena oli selvittää ajokorttilain uudistuksen liikenneturvallisuusvaikutuksia tieliikenteen onnettomuustilastojen valossa. Tarkastelu perustui pääasiassa Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon, joka sisältää poliisin tietoon tulleet tieliikenneonnettomuudet. Tieliikenneonnettomuustilaston tiedot yhdistettiin Traficomin liikenneasioiden rekisterin ajokorttitietojen kanssa. Tuloksia verrattiin myös Väyläviraston tieliikenneonnettomuusrekisterin, Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston, OTIn tutkijalautakunta-aineiston sekä Ruotsin tieliikenneonnettomuusaineiston tietojen kanssa. Analyysi painottui henkilövahinko-onnettomuuksiin.
Ajokorttiuudistuksen ei havaittu olennaisesti vaikuttaneen henkilövahinkojen kokonaismäärän nuorten (15–20-vuotiaiden) ikäryhmissä tai tarkasteltaessa uusia kuljettajia ajokorttiluokittain. Mahdollisten vaikutusten tunnistamista vaikeuttivat muun muassa koronapandemian myötä tapahtuneet muutokset liikennesuoritteessa, joista ei ole saatavilla ikäryhmittäistä tietoa. 17–19-vuotiaiden henkilö- ja pakettiauton kuljettajien osallisuus henkilövahinko-onnettomuuksissa on kehittynyt Suomessa ja Ruotsissa samansuuntaisesti, mikä osaltaan tukee johtopäätöstä, ettei uudistuksella ole ollut olennaista vaikutusta henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään.
Tarkemmat analyysit viittaavat kuitenkin siihen, että onnettomuustyypeissä ja onnettomuuksien ominaisuuksissa on tapahtunut muutoksia. Yksi uuden ajokorttilain keskeisiä muutoksia oli, että 17-vuotiaat saivat B-ajokortin ns. ikäpoikkeusluvan perusteella. 17-vuotiaille myönnettyjen B-ajokorttien määrä onkin kasvanut voimakkaasti ja vastaavasti 18–19-vuotiaille myönnettyjen B-korttien määrä laskenut. Vuonna 2018, heti ajokorttiuudistuksen jälkeen, 17-vuotiaiden uusien henkilö- ja pakettiauton kuljettajien todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen 12 kk sisällä ajokortin saamisesta oli suurempi kuin muilla uusilla kuljettajilla (17-v. 1,32 % vs. 18–19-v. 0,56 % ja ≥ 20-v. 0,38 %). Todennäköisyys joutua onnettomuuteen on kuitenkin tästä laskenut ja vuonna 2020 ajokortin saaneilla 17-vuotiailla se oli 0,54 %. Toisin sanoen, 17-vuotiaiden todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen on jopa alittanut tason, jolla 18–19-vuotiaat olivat vuonna 2018 (0,56 %) ja tätä ennen. Samalla myös vanhempien ikäryhmien todennäköisyys on laskenut (vuonna 2020 18-19-v., 0,37 % ja ≥ 20-v. 0,22 %).
Kokonaisuudessaan 17-vuotiaiden korkeampi todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen 12 kk sisällä ajokortin saamisesta voi merkittävässä määrin selittyä heidän suuremmalla ajosuoritteellaan. Ikäpoikkeusluvan perusteenahan on tarve käyttää henkilöautoa liikkumiseen. 17-vuotiaiden siirtyminen henkilöauton kuljettajiksi ja heidän sitä myötä lisääntynyt henkilöauton ajosuoritteensa voivat selittää myös sen, että ajokorttiuudistuksen jälkeen 17-vuotiaiden kuljettajien henkilövahingot vähemmän kolariturvallisilla moottoriajoneuvoilla (mopot, mopoautot, moottoripyörät, traktorit) ovat vähentyneet, mutta samalla henkilövahingot henkilö- tai pakettiauton kuljettajina ovat vastaavasti lisääntyneet. 17-vuotiaiden siirtyminen henkilö- ja pakettiauton kuljettajiksi on myös kaksinkertaistanut muiden osapuolten (vastapuolten sekä 17-vuotiaiden kuljettajien matkustajien) henkilövahinkojen määrän 17-vuotiaiden moottoriajoneuvojen kuljettajien onnettomuuksissa. Tässäkin suhteessa 17-vuotiaat vaikuttavat siis lähestyvän 18–19-vuotiaita kuljettajia, joilla muiden osapuolten henkilövahingot ylittävät heidän omien henkilövahinkojensa lukumäärän. Ajosuoritteen muutoksen myötä kohonnut 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuuksien muiden osapuolten ja 17-vuotiaiden kuljettajien matkustajien henkilövahinkojen lukumäärä on kuitenkin vielä sen verran pieni, ettei se tule esiin, jos tarkastellaan henkilövahinkojen lukumäärää ikäryhmittäin tai ajokorttiluokittain.
Ajokorttiuudistuksen ei havaittu olennaisesti vaikuttaneen henkilövahinkojen kokonaismäärän nuorten (15–20-vuotiaiden) ikäryhmissä tai tarkasteltaessa uusia kuljettajia ajokorttiluokittain. Mahdollisten vaikutusten tunnistamista vaikeuttivat muun muassa koronapandemian myötä tapahtuneet muutokset liikennesuoritteessa, joista ei ole saatavilla ikäryhmittäistä tietoa. 17–19-vuotiaiden henkilö- ja pakettiauton kuljettajien osallisuus henkilövahinko-onnettomuuksissa on kehittynyt Suomessa ja Ruotsissa samansuuntaisesti, mikä osaltaan tukee johtopäätöstä, ettei uudistuksella ole ollut olennaista vaikutusta henkilövahinko-onnettomuuksien lukumäärään.
Tarkemmat analyysit viittaavat kuitenkin siihen, että onnettomuustyypeissä ja onnettomuuksien ominaisuuksissa on tapahtunut muutoksia. Yksi uuden ajokorttilain keskeisiä muutoksia oli, että 17-vuotiaat saivat B-ajokortin ns. ikäpoikkeusluvan perusteella. 17-vuotiaille myönnettyjen B-ajokorttien määrä onkin kasvanut voimakkaasti ja vastaavasti 18–19-vuotiaille myönnettyjen B-korttien määrä laskenut. Vuonna 2018, heti ajokorttiuudistuksen jälkeen, 17-vuotiaiden uusien henkilö- ja pakettiauton kuljettajien todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen 12 kk sisällä ajokortin saamisesta oli suurempi kuin muilla uusilla kuljettajilla (17-v. 1,32 % vs. 18–19-v. 0,56 % ja ≥ 20-v. 0,38 %). Todennäköisyys joutua onnettomuuteen on kuitenkin tästä laskenut ja vuonna 2020 ajokortin saaneilla 17-vuotiailla se oli 0,54 %. Toisin sanoen, 17-vuotiaiden todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen on jopa alittanut tason, jolla 18–19-vuotiaat olivat vuonna 2018 (0,56 %) ja tätä ennen. Samalla myös vanhempien ikäryhmien todennäköisyys on laskenut (vuonna 2020 18-19-v., 0,37 % ja ≥ 20-v. 0,22 %).
Kokonaisuudessaan 17-vuotiaiden korkeampi todennäköisyys joutua henkilövahinko-onnettomuuteen 12 kk sisällä ajokortin saamisesta voi merkittävässä määrin selittyä heidän suuremmalla ajosuoritteellaan. Ikäpoikkeusluvan perusteenahan on tarve käyttää henkilöautoa liikkumiseen. 17-vuotiaiden siirtyminen henkilöauton kuljettajiksi ja heidän sitä myötä lisääntynyt henkilöauton ajosuoritteensa voivat selittää myös sen, että ajokorttiuudistuksen jälkeen 17-vuotiaiden kuljettajien henkilövahingot vähemmän kolariturvallisilla moottoriajoneuvoilla (mopot, mopoautot, moottoripyörät, traktorit) ovat vähentyneet, mutta samalla henkilövahingot henkilö- tai pakettiauton kuljettajina ovat vastaavasti lisääntyneet. 17-vuotiaiden siirtyminen henkilö- ja pakettiauton kuljettajiksi on myös kaksinkertaistanut muiden osapuolten (vastapuolten sekä 17-vuotiaiden kuljettajien matkustajien) henkilövahinkojen määrän 17-vuotiaiden moottoriajoneuvojen kuljettajien onnettomuuksissa. Tässäkin suhteessa 17-vuotiaat vaikuttavat siis lähestyvän 18–19-vuotiaita kuljettajia, joilla muiden osapuolten henkilövahingot ylittävät heidän omien henkilövahinkojensa lukumäärän. Ajosuoritteen muutoksen myötä kohonnut 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuuksien muiden osapuolten ja 17-vuotiaiden kuljettajien matkustajien henkilövahinkojen lukumäärä on kuitenkin vielä sen verran pieni, ettei se tule esiin, jos tarkastellaan henkilövahinkojen lukumäärää ikäryhmittäin tai ajokorttiluokittain.
| Translated title of the contribution | Driving Licence Act reform: impact on traffic safety |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Publisher | Liikenne- ja viestintävirasto Traficom |
| Number of pages | 55 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-311-811-9 |
| Publication status | Published - 5 Sept 2022 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä |
|---|---|
| Number | 3/2022 |
| ISSN | 2669-8773 |