Ajonopeuksien seurantajärjestlmä NOPSEURA

Juha Tapio; Harri Peltola; Riikka Rajamäki

Ajonopeuksien seurantajärjestlmä NOPSEURA

Juha Tapio
, Harri Peltola
, Riikka Rajamäki

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Ajonopeuden seurantajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuosina 2002–2003 toteutetusta kenttäkokeesta saatujen kokemusten perusteella. Kehitystyötä tehtiin yhdessä taksiyrityksen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan saaminen kehitystyöhön oli ensimmäinen askel pyrkimyksissä saada nopeudenseurantajärjestelmää myös yhteisökäyttöön. Käytännössä tämä tarkoitti yhden kaupungin työntekijöiden käytössä olevan henkilöauton nopeuksien seurantaa seitsemän taksin seurannan ohella. Raportissa esitetään jatkokehittelyn tuloksena syntynyt Internetin kautta käytettävä nopeudenseurantajärjestelmä. Lisäksi esitetään käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä seurantajärjestelmästä Helsingin kaupungin kokeilukäytössä sekä arvioidaan nopeudenseurantajärjestelmän soveltuvuutta laatujärjestelmän ja/tai palkitsemisjärjestelmän osaksi. Viisi kuudesta kokeiluun osallistuneesta kaupungin työntekijästä arvioi noudattaneensa nopeusrajoituksia kokeilun aikana aikaisempaa paremmin. He vastasivat seuranneensa nopeusmittaria aikaisempaa useammin. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin, ettei se vaikuttanut muun liikenteen, liikennemerkkien tai liikennevalojen seuraamiseen eikä ajoneuvon muiden hallintalaitteiden / mittareiden käyttöön. Kaksi vastaajaa kuudesta arvioi nopeusmittarin tarkkailun vaikuttaneen muun liikenteen seuraamiseen. Kokeilun kohteena olleessa pienessä kuuden hengen työryhmässä seurantajärjestelmää ei pidetty niin hyväksyttävänä kuin aikaisemmissa Suomessa toteutetuissa kokeiluissa. Kuitenkin kaksi kuljettajaa kuudesta piti sopivana, että työnantaja seuraa heidän ajonopeuksiaan työaikana. Myös muissa maissa ns. älykkäitä nopeudensäätelyjärjestelmiä käyttäneet kuljettajat ovat suhtautuneet niihin nyt havaittua myönteisemmin. Aiemmissa kokeiluissa pidempi seuranta-aika ja sen myötä kertyneet kokemukset ovat mahdollisesti vähentäneet järjestelmää kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Myös kohderyhmän pienuus ja mahdolliset erot työpaikkojen toimintakulttuureissa voivat synnyttää eroja suhtautumisessa. Yritysten ja yhteisöjen tulisikin nykyistä enemmän tukeutua Valtioneuvoston periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Se antaa hyvän perustan toimintakulttuurin muuttamiseksi nopeusrajoitusten noudattamista ja siten liikenneturvallisuutta suosivaan suuntaan. Nopeudenseurantajärjestelmä soveltuu hyvin osaksi yrityksissä yleisesti käytettyä ISO 9000:2000 -laadunseurantajärjestelmää. Laatujärjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan yksin takaa nopeusrajoitusten noudattamista, vaan aloite nopeusrajoitusten noudattamisesta olisi hyvä tulla kuljetusyritysten asiakkailta. Tällöin laatujärjestelmän mukaan toimivan yrityksen tulee pyrkiä täyttämään asiakkaansa toiveet. Nopeudenseurantajärjestelmän käytölle tulospalkkiojärjestelmässä on myös hyvät edellytykset. Järjestelmän mittaamat ajokäyttäytymistä kuvaavat suureet sopivat sellaisenaan asetettavaksi työntekijöiden tai työryhmien toimintaa ohjaaviksi tulostavoitteiksi.

Original language	Finnish
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	38
Publication status	Published - 2004
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	VTT Tutkimusraportti
Number	RTE1852/04

UN SDGs

This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)

SDG 3 Good Health and Well-being
SDG 11 Sustainable Cities and Communities

Keywords

traffic safety
traffic speeds
quality assurance
road transport

Cite this

@book{255ec8d5c77e41d38875cf9f91768f48,

title = "Ajonopeuksien seurantaj{\"a}rjestlm{\"a} NOPSEURA",

abstract = "Ajonopeuden seurantaj{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}mist{\"a} jatkettiin vuosina 2002–2003 toteutetusta kentt{\"a}kokeesta saatujen kokemusten perusteella. Kehitysty{\"o}t{\"a} tehtiin yhdess{\"a} taksiyrityksen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan saaminen kehitysty{\"o}h{\"o}n oli ensimm{\"a}inen askel pyrkimyksiss{\"a} saada nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} my{\"o}s yhteis{\"o}k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} t{\"a}m{\"a} tarkoitti yhden kaupungin ty{\"o}ntekij{\"o}iden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevan henkil{\"o}auton nopeuksien seurantaa seitsem{\"a}n taksin seurannan ohella. Raportissa esitet{\"a}{\"a}n jatkokehittelyn tuloksena syntynyt Internetin kautta k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}. Lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n k{\"a}ytt{\"a}jien kokemuksia ja mielipiteit{\"a} seurantaj{\"a}rjestelm{\"a}st{\"a} Helsingin kaupungin kokeiluk{\"a}yt{\"o}ss{\"a} sek{\"a} arvioidaan nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}n soveltuvuutta laatuj{\"a}rjestelm{\"a}n ja/tai palkitsemisj{\"a}rjestelm{\"a}n osaksi. Viisi kuudesta kokeiluun osallistuneesta kaupungin ty{\"o}ntekij{\"a}st{\"a} arvioi noudattaneensa nopeusrajoituksia kokeilun aikana aikaisempaa paremmin. He vastasivat seuranneensa nopeusmittaria aikaisempaa useammin. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin, ettei se vaikuttanut muun liikenteen, liikennemerkkien tai liikennevalojen seuraamiseen eik{\"a} ajoneuvon muiden hallintalaitteiden / mittareiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Kaksi vastaajaa kuudesta arvioi nopeusmittarin tarkkailun vaikuttaneen muun liikenteen seuraamiseen. Kokeilun kohteena olleessa pieness{\"a} kuuden hengen ty{\"o}ryhm{\"a}ss{\"a} seurantaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} ei pidetty niin hyv{\"a}ksytt{\"a}v{\"a}n{\"a} kuin aikaisemmissa Suomessa toteutetuissa kokeiluissa. Kuitenkin kaksi kuljettajaa kuudesta piti sopivana, ett{\"a} ty{\"o}nantaja seuraa heid{\"a}n ajonopeuksiaan ty{\"o}aikana. My{\"o}s muissa maissa ns. {\"a}lykk{\"a}it{\"a} nopeudens{\"a}{\"a}telyj{\"a}rjestelmi{\"a} k{\"a}ytt{\"a}neet kuljettajat ovat suhtautuneet niihin nyt havaittua my{\"o}nteisemmin. Aiemmissa kokeiluissa pidempi seuranta-aika ja sen my{\"o}t{\"a} kertyneet kokemukset ovat mahdollisesti v{\"a}hent{\"a}neet j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. My{\"o}s kohderyhm{\"a}n pienuus ja mahdolliset erot ty{\"o}paikkojen toimintakulttuureissa voivat synnytt{\"a}{\"a} eroja suhtautumisessa. Yritysten ja yhteis{\"o}jen tulisikin nykyist{\"a} enemm{\"a}n tukeutua Valtioneuvoston periaatep{\"a}{\"a}t{\"o}kseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Se antaa hyv{\"a}n perustan toimintakulttuurin muuttamiseksi nopeusrajoitusten noudattamista ja siten liikenneturvallisuutta suosivaan suuntaan. Nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a} soveltuu hyvin osaksi yrityksiss{\"a} yleisesti k{\"a}ytetty{\"a} ISO 9000:2000 -laadunseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Laatuj{\"a}rjestelm{\"a}n olemassaolo ei kuitenkaan yksin takaa nopeusrajoitusten noudattamista, vaan aloite nopeusrajoitusten noudattamisesta olisi hyv{\"a} tulla kuljetusyritysten asiakkailta. T{\"a}ll{\"o}in laatuj{\"a}rjestelm{\"a}n mukaan toimivan yrityksen tulee pyrki{\"a} t{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n asiakkaansa toiveet. Nopeudenseurantaj{\"a}rjestelm{\"a}n k{\"a}yt{\"o}lle tulospalkkioj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a} on my{\"o}s hyv{\"a}t edellytykset. J{\"a}rjestelm{\"a}n mittaamat ajok{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} kuvaavat suureet sopivat sellaisenaan asetettavaksi ty{\"o}ntekij{\"o}iden tai ty{\"o}ryhmien toimintaa ohjaaviksi tulostavoitteiksi.",

keywords = "traffic safety, traffic speeds, quality assurance, road transport",

author = "Juha Tapio and Harri Peltola and Riikka Rajam{\"a}ki",

year = "2004",

language = "Finnish",

series = "VTT Tutkimusraportti",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "RTE1852/04",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Ajonopeuksien seurantajärjestlmä NOPSEURA

AU - Tapio, Juha

AU - Peltola, Harri

AU - Rajamäki, Riikka

PY - 2004

Y1 - 2004

N2 - Ajonopeuden seurantajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuosina 2002–2003 toteutetusta kenttäkokeesta saatujen kokemusten perusteella. Kehitystyötä tehtiin yhdessä taksiyrityksen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan saaminen kehitystyöhön oli ensimmäinen askel pyrkimyksissä saada nopeudenseurantajärjestelmää myös yhteisökäyttöön. Käytännössä tämä tarkoitti yhden kaupungin työntekijöiden käytössä olevan henkilöauton nopeuksien seurantaa seitsemän taksin seurannan ohella. Raportissa esitetään jatkokehittelyn tuloksena syntynyt Internetin kautta käytettävä nopeudenseurantajärjestelmä. Lisäksi esitetään käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä seurantajärjestelmästä Helsingin kaupungin kokeilukäytössä sekä arvioidaan nopeudenseurantajärjestelmän soveltuvuutta laatujärjestelmän ja/tai palkitsemisjärjestelmän osaksi. Viisi kuudesta kokeiluun osallistuneesta kaupungin työntekijästä arvioi noudattaneensa nopeusrajoituksia kokeilun aikana aikaisempaa paremmin. He vastasivat seuranneensa nopeusmittaria aikaisempaa useammin. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin, ettei se vaikuttanut muun liikenteen, liikennemerkkien tai liikennevalojen seuraamiseen eikä ajoneuvon muiden hallintalaitteiden / mittareiden käyttöön. Kaksi vastaajaa kuudesta arvioi nopeusmittarin tarkkailun vaikuttaneen muun liikenteen seuraamiseen. Kokeilun kohteena olleessa pienessä kuuden hengen työryhmässä seurantajärjestelmää ei pidetty niin hyväksyttävänä kuin aikaisemmissa Suomessa toteutetuissa kokeiluissa. Kuitenkin kaksi kuljettajaa kuudesta piti sopivana, että työnantaja seuraa heidän ajonopeuksiaan työaikana. Myös muissa maissa ns. älykkäitä nopeudensäätelyjärjestelmiä käyttäneet kuljettajat ovat suhtautuneet niihin nyt havaittua myönteisemmin. Aiemmissa kokeiluissa pidempi seuranta-aika ja sen myötä kertyneet kokemukset ovat mahdollisesti vähentäneet järjestelmää kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Myös kohderyhmän pienuus ja mahdolliset erot työpaikkojen toimintakulttuureissa voivat synnyttää eroja suhtautumisessa. Yritysten ja yhteisöjen tulisikin nykyistä enemmän tukeutua Valtioneuvoston periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Se antaa hyvän perustan toimintakulttuurin muuttamiseksi nopeusrajoitusten noudattamista ja siten liikenneturvallisuutta suosivaan suuntaan. Nopeudenseurantajärjestelmä soveltuu hyvin osaksi yrityksissä yleisesti käytettyä ISO 9000:2000 -laadunseurantajärjestelmää. Laatujärjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan yksin takaa nopeusrajoitusten noudattamista, vaan aloite nopeusrajoitusten noudattamisesta olisi hyvä tulla kuljetusyritysten asiakkailta. Tällöin laatujärjestelmän mukaan toimivan yrityksen tulee pyrkiä täyttämään asiakkaansa toiveet. Nopeudenseurantajärjestelmän käytölle tulospalkkiojärjestelmässä on myös hyvät edellytykset. Järjestelmän mittaamat ajokäyttäytymistä kuvaavat suureet sopivat sellaisenaan asetettavaksi työntekijöiden tai työryhmien toimintaa ohjaaviksi tulostavoitteiksi.

AB - Ajonopeuden seurantajärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuosina 2002–2003 toteutetusta kenttäkokeesta saatujen kokemusten perusteella. Kehitystyötä tehtiin yhdessä taksiyrityksen ja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan saaminen kehitystyöhön oli ensimmäinen askel pyrkimyksissä saada nopeudenseurantajärjestelmää myös yhteisökäyttöön. Käytännössä tämä tarkoitti yhden kaupungin työntekijöiden käytössä olevan henkilöauton nopeuksien seurantaa seitsemän taksin seurannan ohella. Raportissa esitetään jatkokehittelyn tuloksena syntynyt Internetin kautta käytettävä nopeudenseurantajärjestelmä. Lisäksi esitetään käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä seurantajärjestelmästä Helsingin kaupungin kokeilukäytössä sekä arvioidaan nopeudenseurantajärjestelmän soveltuvuutta laatujärjestelmän ja/tai palkitsemisjärjestelmän osaksi. Viisi kuudesta kokeiluun osallistuneesta kaupungin työntekijästä arvioi noudattaneensa nopeusrajoituksia kokeilun aikana aikaisempaa paremmin. He vastasivat seuranneensa nopeusmittaria aikaisempaa useammin. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin, ettei se vaikuttanut muun liikenteen, liikennemerkkien tai liikennevalojen seuraamiseen eikä ajoneuvon muiden hallintalaitteiden / mittareiden käyttöön. Kaksi vastaajaa kuudesta arvioi nopeusmittarin tarkkailun vaikuttaneen muun liikenteen seuraamiseen. Kokeilun kohteena olleessa pienessä kuuden hengen työryhmässä seurantajärjestelmää ei pidetty niin hyväksyttävänä kuin aikaisemmissa Suomessa toteutetuissa kokeiluissa. Kuitenkin kaksi kuljettajaa kuudesta piti sopivana, että työnantaja seuraa heidän ajonopeuksiaan työaikana. Myös muissa maissa ns. älykkäitä nopeudensäätelyjärjestelmiä käyttäneet kuljettajat ovat suhtautuneet niihin nyt havaittua myönteisemmin. Aiemmissa kokeiluissa pidempi seuranta-aika ja sen myötä kertyneet kokemukset ovat mahdollisesti vähentäneet järjestelmää kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Myös kohderyhmän pienuus ja mahdolliset erot työpaikkojen toimintakulttuureissa voivat synnyttää eroja suhtautumisessa. Yritysten ja yhteisöjen tulisikin nykyistä enemmän tukeutua Valtioneuvoston periaatepäätökseen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Se antaa hyvän perustan toimintakulttuurin muuttamiseksi nopeusrajoitusten noudattamista ja siten liikenneturvallisuutta suosivaan suuntaan. Nopeudenseurantajärjestelmä soveltuu hyvin osaksi yrityksissä yleisesti käytettyä ISO 9000:2000 -laadunseurantajärjestelmää. Laatujärjestelmän olemassaolo ei kuitenkaan yksin takaa nopeusrajoitusten noudattamista, vaan aloite nopeusrajoitusten noudattamisesta olisi hyvä tulla kuljetusyritysten asiakkailta. Tällöin laatujärjestelmän mukaan toimivan yrityksen tulee pyrkiä täyttämään asiakkaansa toiveet. Nopeudenseurantajärjestelmän käytölle tulospalkkiojärjestelmässä on myös hyvät edellytykset. Järjestelmän mittaamat ajokäyttäytymistä kuvaavat suureet sopivat sellaisenaan asetettavaksi työntekijöiden tai työryhmien toimintaa ohjaaviksi tulostavoitteiksi.

KW - traffic safety

KW - traffic speeds

KW - quality assurance

KW - road transport

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - Ajonopeuksien seurantajärjestlmä NOPSEURA

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -