Akkutuotanto ja liikenteen CO2-päästöt

Tässä työssä vertailtiin kahden eri akkukennotuotantokapasiteetin, 10 GWh/a ja 16 GWh/a, vaikutusta liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Laskenta perustui kolmeen eri vaihtoehtoon: 1) kaikki akut asennettiin ladattaviin hybridiajoneuvoihin, 2) kaikki akut asennettiin täyssähköautoihin ja 3) 40 % akuista asennettiin täyssähköautoihin ja 60 % ladattaviin hybridiautoihin. Näitä verrattiin bensiinikäyttöiseen polttomoottoriautoon. Käytönaikaisen latauksen sähköntuotannon osalta tarkasteltiin kolmea eri skenaariota: suomalaista ja keskimääräistä eurooppalaista sähköntuotantoprofiilia sekä vaihtoehtoa, jossa kaikki sähkö tuotetaan tuulivoimalla.
Laskelmat osoittivat, että suurimmat kokonaispäästövähennykset saavutetaan vaihtoehdossa, jossa kaikki akut asennetaan ladattaviin hybridiautoihin. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että samasta akkukennojen määrästä pystytään tuottamaan noin kuusinkertainen määrä ladattavia hybridejä verrattuna täyssähköautoihin, ja autojen käytönaikaisten päästöjen ero on kohtalaisen pieni, olettaen ladattavalla hybridillä sähköajon osuudeksi 80%. Vähennykset olivat suurimmat skenaariossa 1, jossa käytetty sähkö tuotettiin tuulivoimalla, ja pienimmät keskimääräistä eurooppalaista sähköä käyttäneissä vaihtoehdoissa (skenaario 3).
Elinkaarivaiheittainen tarkastelu osoitti, että prosentuaalisesti suurin osa päästöistä muodostui ladattavan hybridin tapauksessa käytetystä polttoaineesta sekä sähköstä. Täyssähköauton tapauksessa suurimmat vaikutukset aiheutuvat sähköntuotannossa sekä akkujen valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden tuotannosta. Muiden akun tuotantovaiheiden osuus kokonaispäästöistä oli hyvin pieni.