Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyviä riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen. Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan yhdistettyä tukemaan vaativien riskihankkeiden onnistumista. Tämä tarkoittaa samalla toimijoiden aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinteähintainen tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syvällisesti paneutuva valinta. Projektiallianssi ja sen käyttö ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se on löytänyt tiensä suomalaisiin hankkeisiin. Liikennevirasto on ottanut mallin käyttöön Lielahti-Kokemäki-rataosuuden perusparantamisessa. Kyseessä on tiettävästi tämän toteutusmuodon ensimmäinen suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen lainsäädännön ohjaamana hankintamenettely perustui hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi valitut yritykset saavat tarjouspyynnön. Tarjousten jättämistä seuraa mm. haastattelut sisältävän arvioinnin perusteella tehtävä tarjoajien määrän vähentäminen. Sen tuloksena kaksi kilpailevaa tiimiä jatkavat arvioitavia työpajatehtäviä sisältävään vaiheeseen, jonka perusteella valitaan paras tarjoaja. Kustannusnäkökulma heijastuu valintaan ensisijaisesti esitettävien taloudellisuuden ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja kehittämismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena hintakriteerinä mukana on tarjoajakonsortion yritysten ennakoiduilla työosuuksilla painotettu palkkioprosenttien keskiarvo. Tässä julkaisussa raportoidaan Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen toimintatavoista sekä käytetyistä valintakriteereistä. Kokemuksia kerättiin Internet-kyselyllä, jossa kohderyhmä oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan, tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten asiantuntijat ja avainhenkilöt. Samalla kartoitettiin toimijoiden näkemyksiä parantamismahdollisuuksista, joita tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja käytännön vaikutuksia pohtien. Niin ikään julkaisussa kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokemäki-hankkeessa käytetty hankintamenettely taustaksi palautteen käsittelylle ja yhteenvedoille. Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekijät, jotka korostuivat kritiikissä palautteen ollessa tältäkin osin koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. Myös tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita. Viimeisen valintavaiheen yhteistyöhakuiset, tilaajan ja tarjoajan väliset työpajat ja kaupalliset neuvottelut koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi. Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkittävin muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirtäminen myö-hempään vaiheeseen. Suunnittelua edellyttävät kustannusarviokysymykset työllistävät, ja erityisesti niiden käsittely myöhemmässä vaiheessa, jossa tarjoajien määrää on jo vähennetty, keventäisi kokonaiskuormitusta. Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyivät mm. kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden täsmällisempään arviointiin sekä tarkasteltua laajemman tuotanto-organisaation esittämiseen ja arviointiin. Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyväisiä käytettyyn hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimmäisten hankkeiden välillä tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan päätöksenteon ja tiedonhallinnan myötä edellytykset toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin myös luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat siksi olla hyvinkin vähäisiä tai vain välillisiä: esimerkiksi tarjoustyön osittainen kompensointi voi hyvin lieventää suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages56
ISBN (Electronic)978-951-38-7850-4
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.34
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Keywords

  • project alliance
  • alliancing
  • feedback survey
  • contractor selection
  • team selection
  • procurement system
  • competition
  • selection criteria
  • shortlisting
  • public procurement

Cite this

Lahdenperä, P. (2012). Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 34
Lahdenperä, Pertti. / Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 56 p. (VTT Technology; No. 34).
@book{b3925a447c30441db343a4b7671001d1,
title = "Allianssitiimin valinta. Ensimm{\"a}isen hankkeen menettelyt ja niit{\"a} koskevan palautekyselyn tulokset",
abstract = "Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdess{\"a} yhteisell{\"a} organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyvi{\"a} riskej{\"a} sek{\"a} noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinte{\"a}{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a} tavoitellen. Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan yhdistetty{\"a} tukemaan vaativien riskihankkeiden onnistumista. T{\"a}m{\"a} tarkoittaa samalla toimijoiden aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinte{\"a}hintainen tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syv{\"a}llisesti paneutuva valinta. Projektiallianssi ja sen k{\"a}ytt{\"o} ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se on l{\"o}yt{\"a}nyt tiens{\"a} suomalaisiin hankkeisiin. Liikennevirasto on ottanut mallin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n Lielahti-Kokem{\"a}ki-rataosuuden perusparantamisessa. Kyseess{\"a} on tiett{\"a}v{\"a}sti t{\"a}m{\"a}n toteutusmuodon ensimm{\"a}inen suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n ohjaamana hankintamenettely perustui hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi valitut yritykset saavat tarjouspyynn{\"o}n. Tarjousten j{\"a}tt{\"a}mist{\"a} seuraa mm. haastattelut sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}n arvioinnin perusteella teht{\"a}v{\"a} tarjoajien m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}minen. Sen tuloksena kaksi kilpailevaa tiimi{\"a} jatkavat arvioitavia ty{\"o}pajateht{\"a}vi{\"a} sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}{\"a}n vaiheeseen, jonka perusteella valitaan paras tarjoaja. Kustannusn{\"a}k{\"o}kulma heijastuu valintaan ensisijaisesti esitett{\"a}vien taloudellisuuden ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja kehitt{\"a}mismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena hintakriteerin{\"a} mukana on tarjoajakonsortion yritysten ennakoiduilla ty{\"o}osuuksilla painotettu palkkioprosenttien keskiarvo. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa raportoidaan Lielahti-Kokem{\"a}ki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen toimintatavoista sek{\"a} k{\"a}ytetyist{\"a} valintakriteereist{\"a}. Kokemuksia ker{\"a}ttiin Internet-kyselyll{\"a}, jossa kohderyhm{\"a} oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan, tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten asiantuntijat ja avainhenkil{\"o}t. Samalla kartoitettiin toimijoiden n{\"a}kemyksi{\"a} parantamismahdollisuuksista, joita tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n vaikutuksia pohtien. Niin ik{\"a}{\"a}n julkaisussa kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokem{\"a}ki-hankkeessa k{\"a}ytetty hankintamenettely taustaksi palautteen k{\"a}sittelylle ja yhteenvedoille. Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekij{\"a}t, jotka korostuivat kritiikiss{\"a} palautteen ollessa t{\"a}lt{\"a}kin osin koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. My{\"o}s tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita. Viimeisen valintavaiheen yhteisty{\"o}hakuiset, tilaajan ja tarjoajan v{\"a}liset ty{\"o}pajat ja kaupalliset neuvottelut koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi. Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkitt{\"a}vin muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirt{\"a}minen my{\"o}-hemp{\"a}{\"a}n vaiheeseen. Suunnittelua edellytt{\"a}v{\"a}t kustannusarviokysymykset ty{\"o}llist{\"a}v{\"a}t, ja erityisesti niiden k{\"a}sittely my{\"o}hemm{\"a}ss{\"a} vaiheessa, jossa tarjoajien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} on jo v{\"a}hennetty, kevent{\"a}isi kokonaiskuormitusta. Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyiv{\"a}t mm. kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden t{\"a}sm{\"a}llisemp{\"a}{\"a}n arviointiin sek{\"a} tarkasteltua laajemman tuotanto-organisaation esitt{\"a}miseen ja arviointiin. Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyv{\"a}isi{\"a} k{\"a}ytettyyn hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimm{\"a}isten hankkeiden v{\"a}lill{\"a} tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon ja tiedonhallinnan my{\"o}t{\"a} edellytykset toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin my{\"o}s luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat siksi olla hyvinkin v{\"a}h{\"a}isi{\"a} tai vain v{\"a}lillisi{\"a}: esimerkiksi tarjousty{\"o}n osittainen kompensointi voi hyvin lievent{\"a}{\"a} suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.",
keywords = "project alliance, alliancing, feedback survey, contractor selection, team selection, procurement system, competition, selection criteria, shortlisting, public procurement",
author = "Pertti Lahdenper{\"a}",
year = "2012",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "34",
address = "Finland",

}

Lahdenperä, P 2012, Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset. VTT Technology, no. 34, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset. / Lahdenperä, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 56 p. (VTT Technology; No. 34).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset

AU - Lahdenperä, Pertti

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyviä riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen. Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan yhdistettyä tukemaan vaativien riskihankkeiden onnistumista. Tämä tarkoittaa samalla toimijoiden aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinteähintainen tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syvällisesti paneutuva valinta. Projektiallianssi ja sen käyttö ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se on löytänyt tiensä suomalaisiin hankkeisiin. Liikennevirasto on ottanut mallin käyttöön Lielahti-Kokemäki-rataosuuden perusparantamisessa. Kyseessä on tiettävästi tämän toteutusmuodon ensimmäinen suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen lainsäädännön ohjaamana hankintamenettely perustui hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi valitut yritykset saavat tarjouspyynnön. Tarjousten jättämistä seuraa mm. haastattelut sisältävän arvioinnin perusteella tehtävä tarjoajien määrän vähentäminen. Sen tuloksena kaksi kilpailevaa tiimiä jatkavat arvioitavia työpajatehtäviä sisältävään vaiheeseen, jonka perusteella valitaan paras tarjoaja. Kustannusnäkökulma heijastuu valintaan ensisijaisesti esitettävien taloudellisuuden ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja kehittämismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena hintakriteerinä mukana on tarjoajakonsortion yritysten ennakoiduilla työosuuksilla painotettu palkkioprosenttien keskiarvo. Tässä julkaisussa raportoidaan Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen toimintatavoista sekä käytetyistä valintakriteereistä. Kokemuksia kerättiin Internet-kyselyllä, jossa kohderyhmä oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan, tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten asiantuntijat ja avainhenkilöt. Samalla kartoitettiin toimijoiden näkemyksiä parantamismahdollisuuksista, joita tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja käytännön vaikutuksia pohtien. Niin ikään julkaisussa kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokemäki-hankkeessa käytetty hankintamenettely taustaksi palautteen käsittelylle ja yhteenvedoille. Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekijät, jotka korostuivat kritiikissä palautteen ollessa tältäkin osin koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. Myös tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita. Viimeisen valintavaiheen yhteistyöhakuiset, tilaajan ja tarjoajan väliset työpajat ja kaupalliset neuvottelut koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi. Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkittävin muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirtäminen myö-hempään vaiheeseen. Suunnittelua edellyttävät kustannusarviokysymykset työllistävät, ja erityisesti niiden käsittely myöhemmässä vaiheessa, jossa tarjoajien määrää on jo vähennetty, keventäisi kokonaiskuormitusta. Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyivät mm. kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden täsmällisempään arviointiin sekä tarkasteltua laajemman tuotanto-organisaation esittämiseen ja arviointiin. Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyväisiä käytettyyn hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimmäisten hankkeiden välillä tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan päätöksenteon ja tiedonhallinnan myötä edellytykset toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin myös luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat siksi olla hyvinkin vähäisiä tai vain välillisiä: esimerkiksi tarjoustyön osittainen kompensointi voi hyvin lieventää suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.

AB - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto, jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyviä riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen. Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan yhdistettyä tukemaan vaativien riskihankkeiden onnistumista. Tämä tarkoittaa samalla toimijoiden aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinteähintainen tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syvällisesti paneutuva valinta. Projektiallianssi ja sen käyttö ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se on löytänyt tiensä suomalaisiin hankkeisiin. Liikennevirasto on ottanut mallin käyttöön Lielahti-Kokemäki-rataosuuden perusparantamisessa. Kyseessä on tiettävästi tämän toteutusmuodon ensimmäinen suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen lainsäädännön ohjaamana hankintamenettely perustui hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi valitut yritykset saavat tarjouspyynnön. Tarjousten jättämistä seuraa mm. haastattelut sisältävän arvioinnin perusteella tehtävä tarjoajien määrän vähentäminen. Sen tuloksena kaksi kilpailevaa tiimiä jatkavat arvioitavia työpajatehtäviä sisältävään vaiheeseen, jonka perusteella valitaan paras tarjoaja. Kustannusnäkökulma heijastuu valintaan ensisijaisesti esitettävien taloudellisuuden ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja kehittämismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena hintakriteerinä mukana on tarjoajakonsortion yritysten ennakoiduilla työosuuksilla painotettu palkkioprosenttien keskiarvo. Tässä julkaisussa raportoidaan Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen toimintatavoista sekä käytetyistä valintakriteereistä. Kokemuksia kerättiin Internet-kyselyllä, jossa kohderyhmä oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan, tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten asiantuntijat ja avainhenkilöt. Samalla kartoitettiin toimijoiden näkemyksiä parantamismahdollisuuksista, joita tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja käytännön vaikutuksia pohtien. Niin ikään julkaisussa kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokemäki-hankkeessa käytetty hankintamenettely taustaksi palautteen käsittelylle ja yhteenvedoille. Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekijät, jotka korostuivat kritiikissä palautteen ollessa tältäkin osin koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. Myös tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita. Viimeisen valintavaiheen yhteistyöhakuiset, tilaajan ja tarjoajan väliset työpajat ja kaupalliset neuvottelut koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi. Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkittävin muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirtäminen myö-hempään vaiheeseen. Suunnittelua edellyttävät kustannusarviokysymykset työllistävät, ja erityisesti niiden käsittely myöhemmässä vaiheessa, jossa tarjoajien määrää on jo vähennetty, keventäisi kokonaiskuormitusta. Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyivät mm. kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden täsmällisempään arviointiin sekä tarkasteltua laajemman tuotanto-organisaation esittämiseen ja arviointiin. Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyväisiä käytettyyn hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimmäisten hankkeiden välillä tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan päätöksenteon ja tiedonhallinnan myötä edellytykset toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin myös luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat siksi olla hyvinkin vähäisiä tai vain välillisiä: esimerkiksi tarjoustyön osittainen kompensointi voi hyvin lieventää suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.

KW - project alliance

KW - alliancing

KW - feedback survey

KW - contractor selection

KW - team selection

KW - procurement system

KW - competition

KW - selection criteria

KW - shortlisting

KW - public procurement

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahdenperä P. Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 56 p. (VTT Technology; No. 34).