TY - BOOK
T1 - Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset
AU - Lahdenperä, Pertti
PY - 2012
Y1 - 2012
N2 - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto,
jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin
suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä
organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin
liittyviä riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden
periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen.
Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan
yhdistettyä tukemaan vaativien riskihankkeiden
onnistumista. Tämä tarkoittaa samalla toimijoiden
aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinteähintainen
tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee
toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syvällisesti
paneutuva valinta.
Projektiallianssi ja sen käyttö ovat kehittyneet viime
vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se
on löytänyt tiensä suomalaisiin hankkeisiin.
Liikennevirasto on ottanut mallin käyttöön
Lielahti-Kokemäki-rataosuuden perusparantamisessa.
Kyseessä on tiettävästi tämän toteutusmuodon ensimmäinen
suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen
lainsäädännön ohjaamana hankintamenettely perustui
hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa
valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus.
Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi
valitut yritykset saavat tarjouspyynnön. Tarjousten
jättämistä seuraa mm. haastattelut sisältävän arvioinnin
perusteella tehtävä tarjoajien määrän vähentäminen. Sen
tuloksena kaksi kilpailevaa tiimiä jatkavat arvioitavia
työpajatehtäviä sisältävään vaiheeseen, jonka perusteella
valitaan paras tarjoaja. Kustannusnäkökulma heijastuu
valintaan ensisijaisesti esitettävien taloudellisuuden
ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja
kehittämismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena
hintakriteerinä mukana on tarjoajakonsortion yritysten
ennakoiduilla työosuuksilla painotettu palkkioprosenttien
keskiarvo.
Tässä julkaisussa raportoidaan
Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen
osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta
hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen
toimintatavoista sekä käytetyistä valintakriteereistä.
Kokemuksia kerättiin Internet-kyselyllä, jossa kohderyhmä
oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan,
tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten
asiantuntijat ja avainhenkilöt. Samalla kartoitettiin
toimijoiden näkemyksiä parantamismahdollisuuksista, joita
tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja
käytännön vaikutuksia pohtien. Niin ikään julkaisussa
kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokemäki-hankkeessa
käytetty hankintamenettely taustaksi palautteen
käsittelylle ja yhteenvedoille.
Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin
suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen
kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekijät, jotka
korostuivat kritiikissä palautteen ollessa tältäkin osin
koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. Myös
tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita.
Viimeisen valintavaiheen yhteistyöhakuiset, tilaajan ja
tarjoajan väliset työpajat ja kaupalliset neuvottelut
koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi.
Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkittävin
muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirtäminen
myö-hempään vaiheeseen. Suunnittelua edellyttävät
kustannusarviokysymykset työllistävät, ja erityisesti
niiden käsittely myöhemmässä vaiheessa, jossa tarjoajien
määrää on jo vähennetty, keventäisi kokonaiskuormitusta.
Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyivät mm.
kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden
täsmällisempään arviointiin sekä tarkasteltua laajemman
tuotanto-organisaation esittämiseen ja arviointiin.
Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat
toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyväisiä käytettyyn
hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimmäisten hankkeiden
välillä tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan
päätöksenteon ja tiedonhallinnan myötä edellytykset
toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin
myös luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat
siksi olla hyvinkin vähäisiä tai vain välillisiä:
esimerkiksi tarjoustyön osittainen kompensointi voi hyvin
lieventää suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.
AB - Projektiallianssi on rakennushankkeen toteutusmuoto,
jossa osapuolet vastaavat toteutettavan projektin
suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä
organisaatiolla ja jossa toimijat jakavat projektiin
liittyviä riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden
periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen.
Toteutusmuodolla monipuolinen asiantuntemus saadaan
yhdistettyä tukemaan vaativien riskihankkeiden
onnistumista. Tämä tarkoittaa samalla toimijoiden
aikaista valintaa, jolloin palvelujen kiinteähintainen
tarjoaminen ei ole mahdollista. Ratkaisuksi tulee
toiminnan laatuun ja toteutusedellytyksiin syvällisesti
paneutuva valinta.
Projektiallianssi ja sen käyttö ovat kehittyneet viime
vuosina voimakkaasti erityisesti Australiassa, josta se
on löytänyt tiensä suomalaisiin hankkeisiin.
Liikennevirasto on ottanut mallin käyttöön
Lielahti-Kokemäki-rataosuuden perusparantamisessa.
Kyseessä on tiettävästi tämän toteutusmuodon ensimmäinen
suomalainen rakennusalan sovellus. Julkisten hankintojen
lainsäädännön ohjaamana hankintamenettely perustui
hankkeessa vaiheittaiseen neuvottelumenettelyyn, jossa
valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus.
Prosessissa kilpailuun ilmoittautuneet, tarjoajiksi
valitut yritykset saavat tarjouspyynnön. Tarjousten
jättämistä seuraa mm. haastattelut sisältävän arvioinnin
perusteella tehtävä tarjoajien määrän vähentäminen. Sen
tuloksena kaksi kilpailevaa tiimiä jatkavat arvioitavia
työpajatehtäviä sisältävään vaiheeseen, jonka perusteella
valitaan paras tarjoaja. Kustannusnäkökulma heijastuu
valintaan ensisijaisesti esitettävien taloudellisuuden
ohjauksen menettelytapojen, budjettikritiikin ja
kehittämismahdollisuuksien kautta, mutta konkreettisena
hintakriteerinä mukana on tarjoajakonsortion yritysten
ennakoiduilla työosuuksilla painotettu palkkioprosenttien
keskiarvo.
Tässä julkaisussa raportoidaan
Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen hankintavaiheeseen
osallistuneiden toimijoiden kokemukset kilpailullisesta
hankinnasta, erityisesti valintaprosessista ja sen
toimintatavoista sekä käytetyistä valintakriteereistä.
Kokemuksia kerättiin Internet-kyselyllä, jossa kohderyhmä
oli tarkemmin hankintavaiheeseen osallistuneet tilaajan,
tilaajan konsulttien ja kilpailevien yritysten
asiantuntijat ja avainhenkilöt. Samalla kartoitettiin
toimijoiden näkemyksiä parantamismahdollisuuksista, joita
tuodaan katsauksessa esille niiden yhdenmukaisuutta ja
käytännön vaikutuksia pohtien. Niin ikään julkaisussa
kuvataan yksityiskohtaisesti Lielahti-Kokemäki-hankkeessa
käytetty hankintamenettely taustaksi palautteen
käsittelylle ja yhteenvedoille.
Palautteen mukaan kriittisimmin hankintaprosessiin
suhtautuivat suunnittelijat. Kilpailuun osallistumisen
kuormittavuus ja kiireellisyys olivat ne tekijät, jotka
korostuivat kritiikissä palautteen ollessa tältäkin osin
koko vastaajajoukon tasolla jokseenkin neutraalia. Myös
tiedon saatavuuden parantamisesta esitettiin toiveita.
Viimeisen valintavaiheen yhteistyöhakuiset, tilaajan ja
tarjoajan väliset työpajat ja kaupalliset neuvottelut
koettiin puolestaan erityisen onnistuneiksi.
Yhdenmukaisesti kritiikin kanssa merkittävin
muutosehdotus on arvioinnin painopisteen siirtäminen
myö-hempään vaiheeseen. Suunnittelua edellyttävät
kustannusarviokysymykset työllistävät, ja erityisesti
niiden käsittely myöhemmässä vaiheessa, jossa tarjoajien
määrää on jo vähennetty, keventäisi kokonaiskuormitusta.
Valintakriteerien osalta tehdyt ehdotukset liittyivät mm.
kilpailijayritysten aiemman tuotantotehokkuuden
täsmällisempään arviointiin sekä tarkasteltua laajemman
tuotanto-organisaation esittämiseen ja arviointiin.
Kokonaisuutena palautekyselyn tulokset osoittavat
toimijoiden olevan kuitenkin melko tyytyväisiä käytettyyn
hankintamenettelyyn. Tavanomaisen ensimmäisten hankkeiden
välillä tapahtuvan harjaantumisen, tehostuvan
päätöksenteon ja tiedonhallinnan myötä edellytykset
toimivaksi koetulle hankintamenettelylle paranevat osin
myös luonnostaan. Tarvittavat korjaavat toimet voivat
siksi olla hyvinkin vähäisiä tai vain välillisiä:
esimerkiksi tarjoustyön osittainen kompensointi voi hyvin
lieventää suunnittelijoiden kokemaa kuormittavuutta.
KW - project alliance
KW - alliancing
KW - feedback survey
KW - contractor selection
KW - team selection
KW - procurement system
KW - competition
KW - selection criteria
KW - shortlisting
KW - public procurement
M3 - Report
T3 - VTT Technology
BT - Allianssitiimin valinta. Ensimmäisen hankkeen menettelyt ja niitä koskevan palautekyselyn tulokset
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -