Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985

Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5

Hanna Lampinen, Kimmo Rönkä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Espoossa ja Vantaalla vuosina 1960 - 1985 laadittuja aluerakentamissopimuksia ja niiden toteutumista. Toteutunutta tilannetta on verrattu alkuperäisiin sopimusehtoihin. Aluerakentamissopimukset ovat olleet Espoossa ja Vantaalla maanomistuksesta riippumatta lähes samanlaisia. Kunnat ovat antaneet maanomistuksesta riippumatta valtuudet alueiden suunnitteluun ja toteutukseen rakentajille, vaikka niillä olisi joillakin alueilla ollut maanomistajana mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Espoon ja Vantaan aluerakentamissopimusalueille oli vuoden 1985 loppuun mennessä rakennettu asuinrakennuksia yhteensä 3 919 000 k-m2, Espooseen 1 637 000 k-m2 ja Vantaalle 2 282 000 k-m2. Aluerakentamisen osuus kuntien koko asuntotuotannosta vuosina 1960 - 1985 on vaihdellut 1970-luvun alun Espoon lähes 80 %:sta ja Vantaan noin 90 %:sta 1980-luvun alun runsaaseen 30 %:iin. Keskimäärin osuus on ollut Espoossa 38,4 % ja Vantaalla 55,5 %. Aluerakentamistuotannosta selvästi suurin osa on ollut kerrostalotuotantoa. Vaikka aluerakentamissopimuksia alunperin perusteltiin kertarakentamisella, on useita alueita rakennettu lähes 20 vuoden ajan. Aluerakentaminen on tehdyn rakennuttajatarkastelun perusteella ns. suurrakentajien hallinnassa. Viiden suurimman rakennuttajan osuus koko aluerakentamistuotannosta vuosina 1966 - 1985 on ollut Espoossa keskimäärin 76,3 % ja Vantaalla 75,9 %. Suurimpien rakennuttajien voidaan väittää pitävän Espoossa ja Vantaalla monopoli- tai oligopoliasemaa aluerakentamistuotannossa. Asuinrakennusten rahoitus- ja hallintomuodoista selvitettiin lähinnä kaikkien vuokra-asuntojen, kunnallisten vuokra-asuntojen ja valtion asuntolainoittamien asuntojen määrää sekä suhteellista osuutta eri aluerakentamiskohteissa. Seudullisesti Itä-Vantaa korostui kaikilla indikaattoreilla tarkasteltaessa alhaisen statuksen alueena. Etelä-Espoossa (erityisesti Tapiolan seudulla) ja Länsi-Vantaalla taas oli vähemmän kunnallisia vuokraasuntoja ja aravalainoitettuja asuntoja kuin muualla keskimäärin. Aluerakentamissopimukset näyttävät siis lisänneen sosiaalista segregaatiota pääkaupunkiseudulla. Rakentajat ovat voineet sijoittaa aravalainoitettua ja vuokra-asuntotuotantoa haluamalleen alueelle. Tällaisia alhaisen statuksen alueita on syntynyt erityisesti kaupungin omistamille alueille.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages150
ISBN (Print)951-38-3484-0
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1047
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Nefopam
Growth
Research
xylometazoline

Keywords

  • urban planning
  • town planninmg
  • residential buildings
  • land use
  • community development

Cite this

Lampinen, H., & Rönkä, K. (1989). Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1047
Lampinen, Hanna ; Rönkä, Kimmo. / Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985 : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1047).
@book{eac14f631dec4802a8eeed6abcf3a960,
title = "Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin Espoossa ja Vantaalla vuosina 1960 - 1985 laadittuja aluerakentamissopimuksia ja niiden toteutumista. Toteutunutta tilannetta on verrattu alkuper{\"a}isiin sopimusehtoihin. Aluerakentamissopimukset ovat olleet Espoossa ja Vantaalla maanomistuksesta riippumatta l{\"a}hes samanlaisia. Kunnat ovat antaneet maanomistuksesta riippumatta valtuudet alueiden suunnitteluun ja toteutukseen rakentajille, vaikka niill{\"a} olisi joillakin alueilla ollut maanomistajana mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Espoon ja Vantaan aluerakentamissopimusalueille oli vuoden 1985 loppuun menness{\"a} rakennettu asuinrakennuksia yhteens{\"a} 3 919 000 k-m2, Espooseen 1 637 000 k-m2 ja Vantaalle 2 282 000 k-m2. Aluerakentamisen osuus kuntien koko asuntotuotannosta vuosina 1960 - 1985 on vaihdellut 1970-luvun alun Espoon l{\"a}hes 80 {\%}:sta ja Vantaan noin 90 {\%}:sta 1980-luvun alun runsaaseen 30 {\%}:iin. Keskim{\"a}{\"a}rin osuus on ollut Espoossa 38,4 {\%} ja Vantaalla 55,5 {\%}. Aluerakentamistuotannosta selv{\"a}sti suurin osa on ollut kerrostalotuotantoa. Vaikka aluerakentamissopimuksia alunperin perusteltiin kertarakentamisella, on useita alueita rakennettu l{\"a}hes 20 vuoden ajan. Aluerakentaminen on tehdyn rakennuttajatarkastelun perusteella ns. suurrakentajien hallinnassa. Viiden suurimman rakennuttajan osuus koko aluerakentamistuotannosta vuosina 1966 - 1985 on ollut Espoossa keskim{\"a}{\"a}rin 76,3 {\%} ja Vantaalla 75,9 {\%}. Suurimpien rakennuttajien voidaan v{\"a}itt{\"a}{\"a} pit{\"a}v{\"a}n Espoossa ja Vantaalla monopoli- tai oligopoliasemaa aluerakentamistuotannossa. Asuinrakennusten rahoitus- ja hallintomuodoista selvitettiin l{\"a}hinn{\"a} kaikkien vuokra-asuntojen, kunnallisten vuokra-asuntojen ja valtion asuntolainoittamien asuntojen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} sek{\"a} suhteellista osuutta eri aluerakentamiskohteissa. Seudullisesti It{\"a}-Vantaa korostui kaikilla indikaattoreilla tarkasteltaessa alhaisen statuksen alueena. Etel{\"a}-Espoossa (erityisesti Tapiolan seudulla) ja L{\"a}nsi-Vantaalla taas oli v{\"a}hemm{\"a}n kunnallisia vuokraasuntoja ja aravalainoitettuja asuntoja kuin muualla keskim{\"a}{\"a}rin. Aluerakentamissopimukset n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t siis lis{\"a}nneen sosiaalista segregaatiota p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla. Rakentajat ovat voineet sijoittaa aravalainoitettua ja vuokra-asuntotuotantoa haluamalleen alueelle. T{\"a}llaisia alhaisen statuksen alueita on syntynyt erityisesti kaupungin omistamille alueille.",
keywords = "urban planning, town planninmg, residential buildings, land use, community development",
author = "Hanna Lampinen and Kimmo R{\"o}nk{\"a}",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3484-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1047",
address = "Finland",

}

Lampinen, H & Rönkä, K 1989, Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1047, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985 : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5. / Lampinen, Hanna; Rönkä, Kimmo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1047).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985

T2 - Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5

AU - Lampinen, Hanna

AU - Rönkä, Kimmo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin Espoossa ja Vantaalla vuosina 1960 - 1985 laadittuja aluerakentamissopimuksia ja niiden toteutumista. Toteutunutta tilannetta on verrattu alkuperäisiin sopimusehtoihin. Aluerakentamissopimukset ovat olleet Espoossa ja Vantaalla maanomistuksesta riippumatta lähes samanlaisia. Kunnat ovat antaneet maanomistuksesta riippumatta valtuudet alueiden suunnitteluun ja toteutukseen rakentajille, vaikka niillä olisi joillakin alueilla ollut maanomistajana mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Espoon ja Vantaan aluerakentamissopimusalueille oli vuoden 1985 loppuun mennessä rakennettu asuinrakennuksia yhteensä 3 919 000 k-m2, Espooseen 1 637 000 k-m2 ja Vantaalle 2 282 000 k-m2. Aluerakentamisen osuus kuntien koko asuntotuotannosta vuosina 1960 - 1985 on vaihdellut 1970-luvun alun Espoon lähes 80 %:sta ja Vantaan noin 90 %:sta 1980-luvun alun runsaaseen 30 %:iin. Keskimäärin osuus on ollut Espoossa 38,4 % ja Vantaalla 55,5 %. Aluerakentamistuotannosta selvästi suurin osa on ollut kerrostalotuotantoa. Vaikka aluerakentamissopimuksia alunperin perusteltiin kertarakentamisella, on useita alueita rakennettu lähes 20 vuoden ajan. Aluerakentaminen on tehdyn rakennuttajatarkastelun perusteella ns. suurrakentajien hallinnassa. Viiden suurimman rakennuttajan osuus koko aluerakentamistuotannosta vuosina 1966 - 1985 on ollut Espoossa keskimäärin 76,3 % ja Vantaalla 75,9 %. Suurimpien rakennuttajien voidaan väittää pitävän Espoossa ja Vantaalla monopoli- tai oligopoliasemaa aluerakentamistuotannossa. Asuinrakennusten rahoitus- ja hallintomuodoista selvitettiin lähinnä kaikkien vuokra-asuntojen, kunnallisten vuokra-asuntojen ja valtion asuntolainoittamien asuntojen määrää sekä suhteellista osuutta eri aluerakentamiskohteissa. Seudullisesti Itä-Vantaa korostui kaikilla indikaattoreilla tarkasteltaessa alhaisen statuksen alueena. Etelä-Espoossa (erityisesti Tapiolan seudulla) ja Länsi-Vantaalla taas oli vähemmän kunnallisia vuokraasuntoja ja aravalainoitettuja asuntoja kuin muualla keskimäärin. Aluerakentamissopimukset näyttävät siis lisänneen sosiaalista segregaatiota pääkaupunkiseudulla. Rakentajat ovat voineet sijoittaa aravalainoitettua ja vuokra-asuntotuotantoa haluamalleen alueelle. Tällaisia alhaisen statuksen alueita on syntynyt erityisesti kaupungin omistamille alueille.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin Espoossa ja Vantaalla vuosina 1960 - 1985 laadittuja aluerakentamissopimuksia ja niiden toteutumista. Toteutunutta tilannetta on verrattu alkuperäisiin sopimusehtoihin. Aluerakentamissopimukset ovat olleet Espoossa ja Vantaalla maanomistuksesta riippumatta lähes samanlaisia. Kunnat ovat antaneet maanomistuksesta riippumatta valtuudet alueiden suunnitteluun ja toteutukseen rakentajille, vaikka niillä olisi joillakin alueilla ollut maanomistajana mahdollisuudet vaikuttaa lopputulokseen. Espoon ja Vantaan aluerakentamissopimusalueille oli vuoden 1985 loppuun mennessä rakennettu asuinrakennuksia yhteensä 3 919 000 k-m2, Espooseen 1 637 000 k-m2 ja Vantaalle 2 282 000 k-m2. Aluerakentamisen osuus kuntien koko asuntotuotannosta vuosina 1960 - 1985 on vaihdellut 1970-luvun alun Espoon lähes 80 %:sta ja Vantaan noin 90 %:sta 1980-luvun alun runsaaseen 30 %:iin. Keskimäärin osuus on ollut Espoossa 38,4 % ja Vantaalla 55,5 %. Aluerakentamistuotannosta selvästi suurin osa on ollut kerrostalotuotantoa. Vaikka aluerakentamissopimuksia alunperin perusteltiin kertarakentamisella, on useita alueita rakennettu lähes 20 vuoden ajan. Aluerakentaminen on tehdyn rakennuttajatarkastelun perusteella ns. suurrakentajien hallinnassa. Viiden suurimman rakennuttajan osuus koko aluerakentamistuotannosta vuosina 1966 - 1985 on ollut Espoossa keskimäärin 76,3 % ja Vantaalla 75,9 %. Suurimpien rakennuttajien voidaan väittää pitävän Espoossa ja Vantaalla monopoli- tai oligopoliasemaa aluerakentamistuotannossa. Asuinrakennusten rahoitus- ja hallintomuodoista selvitettiin lähinnä kaikkien vuokra-asuntojen, kunnallisten vuokra-asuntojen ja valtion asuntolainoittamien asuntojen määrää sekä suhteellista osuutta eri aluerakentamiskohteissa. Seudullisesti Itä-Vantaa korostui kaikilla indikaattoreilla tarkasteltaessa alhaisen statuksen alueena. Etelä-Espoossa (erityisesti Tapiolan seudulla) ja Länsi-Vantaalla taas oli vähemmän kunnallisia vuokraasuntoja ja aravalainoitettuja asuntoja kuin muualla keskimäärin. Aluerakentamissopimukset näyttävät siis lisänneen sosiaalista segregaatiota pääkaupunkiseudulla. Rakentajat ovat voineet sijoittaa aravalainoitettua ja vuokra-asuntotuotantoa haluamalleen alueelle. Tällaisia alhaisen statuksen alueita on syntynyt erityisesti kaupungin omistamille alueille.

KW - urban planning

KW - town planninmg

KW - residential buildings

KW - land use

KW - community development

M3 - Report

SN - 951-38-3484-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lampinen H, Rönkä K. Aluerakentaminen Espoossa ja Vantaalla vuosina 1964-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 5. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1047).