Aluerakentamissopimusten toteutuminen Hakunilassa, Matinkylässä ja Puistolassa: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 7

Tutkimuksessa selvitettiin kolmen pääkaupunkiseudulla sijaitsevan aluerakennuskohteen toteutumista. Työssä tarkasteltiin sopimusten pääkohtien toteutumista sekä kiinnitettiin huomiota sopimusten tulkintaan ja sopimuksissa esiintyviin puutteisiin. Esimerkkialueina olivat Matinkylä Espoosta (sopimus vuodeilta 1966), Hakunila Vantaalta (1967) ja Puistolan kerrostaloalue eli Tapulikaupunki Helsingistä (1973). Aluerakennussopimusten keskeinen sisältö on alueelle sovittu tietty vähimmäisrakennusoikeus, joka on asemakaavoissa ylitetty kaikilla tutkimusalueilla. Hakunilaan on sovittu 440 000 k-m2, Matinkylään 340 000 k-m2 ja Tapulikaupunkiin 140 00-145 000 k-m2. Tutkimusalueiden asemakaavoihin on lisäksi luettu mm. kerrostalojen kellarikerroksiin ylimääräisenä ns. lisä- eli piilorakennusoikeutta. Vahvistetuissa asemakaavoissa piilorakennusoikeutta on Matinkylässä noin 66 500 k-m2 (18 % kokonaisrakennusoikeudesta), Hakunilassa 24 243 k-m2 (6 %) ja Tapulikaupungissa 7 300 k-m2 (5 %). Kaikki kolme aluerakentamiskohdetta ovat vielä keskeneräisiä, vaikka Matinkylän rakentaminen on kestänyt 23, Hakunilan 22 ja Tapulikaupungin 16 vuotta. Liike- ja työpaikkatiloja on toteutunut tutkimusalueille huomattavasti sovittua vähemmän, mistä johtui alueiden yksipuolisuus. Matinky]ässä sovitusta 30 000 k-m2:stä on rakennettu vasta 12 100 k-m2, Hakunilassa on rakennettu 9 000 k-m2 ja Tapulikaupungissa kaavoitetusta 23 500 k-m2 on rakennettu vain 4 300 k-m2. Lisäksi ympäristön kannalta tulkimusalueet oli rakennettu luonnosta piittaamatta, yksitoikkoisesti sekä liian suurella tiheydellä.