TY - BOOK
T1 - Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten
AU - Virtanen, Rauno
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on
jäteveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja
säätöjärjestelmän kehittäminen. Projekti rajoitettiin
siten, että mittausantureina käytettiin vain
ioniselektiivisiä elektrodeja. Näillä voidaan mitata
typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3),
nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdystä
vedestä haihtuvat typen oksidit). Tässä työssä on
tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen määrittämistä.
Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla.
Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelmällä
eli näyteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden
kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelmää
käytettiin: a) ammoniakki määritettiin suoraan
alkaliseksi tehdystä näyteliuoksesta
läpivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki
erotettiin alkaliseksi tehdystä liuoksesta kaasulla
(typpi tai ilma) ja määritettiin joko kaasusta suoraan
läpivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla
ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin
pH-lasielektrodilla. Menetelmän b) etuna on se, että
mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten
niiden voidaan olettaa pysyvän toimintakunnossa pidemmän
aikaa kuin jäteveteen upotetun anturin.
Menetelmät, joissa käytettiin ammoniakkikaasuelektrodia,
olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin
lasielektrodia absorptioliuoksessa käyttävät menetelmät,
mutta kaikki menetelmät arvioitiin jätevesianalyysiin
riittävän tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat
yhdestä minuutista (menetelmä a) 15 minuuttiin
(absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen
virhe 3:sta 20 %:iin.
Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan
huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin
uusimisväli vaihteli yhdestä päivästä kahteen viikkoon.
pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita
kuukausia. Vaikkakin ammoniakin määritys todettiin
mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmillä, on
vielä suoritettava lisäkokeita edullisimman menetelmän
valitsemiseksi ja todellisten jätevesiolosuhteiden
vaikutusten huomioon ottamiseksi.
AB - Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on
jäteveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja
säätöjärjestelmän kehittäminen. Projekti rajoitettiin
siten, että mittausantureina käytettiin vain
ioniselektiivisiä elektrodeja. Näillä voidaan mitata
typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3),
nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdystä
vedestä haihtuvat typen oksidit). Tässä työssä on
tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen määrittämistä.
Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla.
Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelmällä
eli näyteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden
kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelmää
käytettiin: a) ammoniakki määritettiin suoraan
alkaliseksi tehdystä näyteliuoksesta
läpivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki
erotettiin alkaliseksi tehdystä liuoksesta kaasulla
(typpi tai ilma) ja määritettiin joko kaasusta suoraan
läpivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla
ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin
pH-lasielektrodilla. Menetelmän b) etuna on se, että
mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten
niiden voidaan olettaa pysyvän toimintakunnossa pidemmän
aikaa kuin jäteveteen upotetun anturin.
Menetelmät, joissa käytettiin ammoniakkikaasuelektrodia,
olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin
lasielektrodia absorptioliuoksessa käyttävät menetelmät,
mutta kaikki menetelmät arvioitiin jätevesianalyysiin
riittävän tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat
yhdestä minuutista (menetelmä a) 15 minuuttiin
(absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen
virhe 3:sta 20 %:iin.
Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan
huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin
uusimisväli vaihteli yhdestä päivästä kahteen viikkoon.
pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita
kuukausia. Vaikkakin ammoniakin määritys todettiin
mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmillä, on
vielä suoritettava lisäkokeita edullisimman menetelmän
valitsemiseksi ja todellisten jätevesiolosuhteiden
vaikutusten huomioon ottamiseksi.
KW - sewage treatment
KW - denitrification
KW - ion selective electrodes
KW - ammonia analysis
M3 - Report
SN - 951-38-1232-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -