Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten

Rauno Virtanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on jäteveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja säätöjärjestelmän kehittäminen. Projekti rajoitettiin siten, että mittausantureina käytettiin vain ioniselektiivisiä elektrodeja. Näillä voidaan mitata typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3), nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdystä vedestä haihtuvat typen oksidit). Tässä työssä on tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen määrittämistä. Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla. Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelmällä eli näyteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelmää käytettiin: a) ammoniakki määritettiin suoraan alkaliseksi tehdystä näyteliuoksesta läpivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki erotettiin alkaliseksi tehdystä liuoksesta kaasulla (typpi tai ilma) ja määritettiin joko kaasusta suoraan läpivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin pH-lasielektrodilla. Menetelmän b) etuna on se, että mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten niiden voidaan olettaa pysyvän toimintakunnossa pidemmän aikaa kuin jäteveteen upotetun anturin. Menetelmät, joissa käytettiin ammoniakkikaasuelektrodia, olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin lasielektrodia absorptioliuoksessa käyttävät menetelmät, mutta kaikki menetelmät arvioitiin jätevesianalyysiin riittävän tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat yhdestä minuutista (menetelmä a) 15 minuuttiin (absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen virhe 3:sta 20 %:iin. Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin uusimisväli vaihteli yhdestä päivästä kahteen viikkoon. pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita kuukausia. Vaikkakin ammoniakin määritys todettiin mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmillä, on vielä suoritettava lisäkokeita edullisimman menetelmän valitsemiseksi ja todellisten jätevesiolosuhteiden vaikutusten huomioon ottamiseksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages41
ISBN (Print)951-38-1232-4
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume6
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • sewage treatment
  • denitrification
  • ion selective electrodes
  • ammonia analysis

Cite this

Virtanen, R. (1981). Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 6
Virtanen, Rauno. / Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 41 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 6).
@book{251818b72eef4e5ba9c69d6c075a577e,
title = "Ammoniakin potentiometrisia m{\"a}{\"a}rityskokeita j{\"a}teveden analyysia varten",
abstract = "Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on j{\"a}teveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}n kehitt{\"a}minen. Projekti rajoitettiin siten, ett{\"a} mittausantureina k{\"a}ytettiin vain ioniselektiivisi{\"a} elektrodeja. N{\"a}ill{\"a} voidaan mitata typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3), nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdyst{\"a} vedest{\"a} haihtuvat typen oksidit). T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} on tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen m{\"a}{\"a}ritt{\"a}mist{\"a}. Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla. Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelm{\"a}ll{\"a} eli n{\"a}yteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytettiin: a) ammoniakki m{\"a}{\"a}ritettiin suoraan alkaliseksi tehdyst{\"a} n{\"a}yteliuoksesta l{\"a}pivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki erotettiin alkaliseksi tehdyst{\"a} liuoksesta kaasulla (typpi tai ilma) ja m{\"a}{\"a}ritettiin joko kaasusta suoraan l{\"a}pivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin pH-lasielektrodilla. Menetelm{\"a}n b) etuna on se, ett{\"a} mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten niiden voidaan olettaa pysyv{\"a}n toimintakunnossa pidemm{\"a}n aikaa kuin j{\"a}teveteen upotetun anturin. Menetelm{\"a}t, joissa k{\"a}ytettiin ammoniakkikaasuelektrodia, olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin lasielektrodia absorptioliuoksessa k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t menetelm{\"a}t, mutta kaikki menetelm{\"a}t arvioitiin j{\"a}tevesianalyysiin riitt{\"a}v{\"a}n tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat yhdest{\"a} minuutista (menetelm{\"a} a) 15 minuuttiin (absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen virhe 3:sta 20 {\%}:iin. Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin uusimisv{\"a}li vaihteli yhdest{\"a} p{\"a}iv{\"a}st{\"a} kahteen viikkoon. pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita kuukausia. Vaikkakin ammoniakin m{\"a}{\"a}ritys todettiin mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmill{\"a}, on viel{\"a} suoritettava lis{\"a}kokeita edullisimman menetelm{\"a}n valitsemiseksi ja todellisten j{\"a}tevesiolosuhteiden vaikutusten huomioon ottamiseksi.",
keywords = "sewage treatment, denitrification, ion selective electrodes, ammonia analysis",
author = "Rauno Virtanen",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1232-4",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Virtanen, R 1981, Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 6, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten. / Virtanen, Rauno.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 41 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 6).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten

AU - Virtanen, Rauno

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on jäteveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja säätöjärjestelmän kehittäminen. Projekti rajoitettiin siten, että mittausantureina käytettiin vain ioniselektiivisiä elektrodeja. Näillä voidaan mitata typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3), nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdystä vedestä haihtuvat typen oksidit). Tässä työssä on tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen määrittämistä. Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla. Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelmällä eli näyteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelmää käytettiin: a) ammoniakki määritettiin suoraan alkaliseksi tehdystä näyteliuoksesta läpivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki erotettiin alkaliseksi tehdystä liuoksesta kaasulla (typpi tai ilma) ja määritettiin joko kaasusta suoraan läpivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin pH-lasielektrodilla. Menetelmän b) etuna on se, että mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten niiden voidaan olettaa pysyvän toimintakunnossa pidemmän aikaa kuin jäteveteen upotetun anturin. Menetelmät, joissa käytettiin ammoniakkikaasuelektrodia, olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin lasielektrodia absorptioliuoksessa käyttävät menetelmät, mutta kaikki menetelmät arvioitiin jätevesianalyysiin riittävän tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat yhdestä minuutista (menetelmä a) 15 minuuttiin (absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen virhe 3:sta 20 %:iin. Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin uusimisväli vaihteli yhdestä päivästä kahteen viikkoon. pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita kuukausia. Vaikkakin ammoniakin määritys todettiin mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmillä, on vielä suoritettava lisäkokeita edullisimman menetelmän valitsemiseksi ja todellisten jätevesiolosuhteiden vaikutusten huomioon ottamiseksi.

AB - Tutkimus kuuluu osana projektiin, jonka tavoitteena on jäteveden puhdistamoiden typenpoistoprosessin mittaus- ja säätöjärjestelmän kehittäminen. Projekti rajoitettiin siten, että mittausantureina käytettiin vain ioniselektiivisiä elektrodeja. Näillä voidaan mitata typen esiintymismuodoista ammoniakki (NH3), nitraatti-ioni ja nitriittityppi (happamaksi tehdystä vedestä haihtuvat typen oksidit). Tässä työssä on tutkittu vain ammoniakkimuotoisen typen määrittämistä. Kokeet on tehty laboratoriossa malliliuoksilla. Mittaukset suoritettiin ns. jatkuvavirtausmenetelmällä eli näyteliuokset pumpattiin jatkuvasti mittausantureiden kautta. Kahta periaatteellisesti erilaista menetelmää käytettiin: a) ammoniakki määritettiin suoraan alkaliseksi tehdystä näyteliuoksesta läpivirtausammoniakkikaasuelektrodilla, b) ammoniakki erotettiin alkaliseksi tehdystä liuoksesta kaasulla (typpi tai ilma) ja määritettiin joko kaasusta suoraan läpivirtausammoniakkielektrodilla tai absorboimalla ammoniakki toiseen liuokseen, jonka pH:n muutos mitattiin pH-lasielektrodilla. Menetelmän b) etuna on se, että mittausanturit voidaan panna puhtaaseen liuokseen, joten niiden voidaan olettaa pysyvän toimintakunnossa pidemmän aikaa kuin jäteveteen upotetun anturin. Menetelmät, joissa käytettiin ammoniakkikaasuelektrodia, olivat tarkempia ja vasteajaltaan nopeampia kuin lasielektrodia absorptioliuoksessa käyttävät menetelmät, mutta kaikki menetelmät arvioitiin jätevesianalyysiin riittävän tarkoiksi ja nopeiksi. Vasteajat vaihtelivat yhdestä minuutista (menetelmä a) 15 minuuttiin (absorptioastia) ja konsentraatiomittauksen suhteellinen virhe 3:sta 20 %:iin. Ammoniakkikaasuelektrodien todettiin toisaalta vaativan huoltoa kohtalaisen usein, elektrodin kaasumembraanin uusimisväli vaihteli yhdestä päivästä kahteen viikkoon. pH-lasielektrodi toimii sen sijaan ilman huoltoa useita kuukausia. Vaikkakin ammoniakin määritys todettiin mahdolliseksi kaikilla kokeilluilla menetelmillä, on vielä suoritettava lisäkokeita edullisimman menetelmän valitsemiseksi ja todellisten jätevesiolosuhteiden vaikutusten huomioon ottamiseksi.

KW - sewage treatment

KW - denitrification

KW - ion selective electrodes

KW - ammonia analysis

M3 - Report

SN - 951-38-1232-4

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Virtanen R. Ammoniakin potentiometrisia määrityskokeita jäteveden analyysia varten. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 41 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 6).