Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa

Riitta Pipatti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Ammoniakkipäästöjen ja -laskeuman arvioiminen on osa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ydinvoimatekniikan laboratoriossa kehitettyä happamoitumisen kokonaismallia HAKOMAA. HAKOMAssa arvioidaan rikki- ja typpipäästöjen ajallista kehitystä sekä prosesseja, jotka liittyvät metsämaan ja järvien happamoitumiseen. Ammoniakkipäästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin maataloudesta: kotieläinten lannasta ja väkilannoitteista. Suomen ammoniakkipäästöt olivat vuonna 1986 noin 43 kt NH3. Lähes 80 % päästöistä on peräisin kotieläinten lannasta. Väkilannoitteiden käyttö vastaa vajaasta 10 %:sta päästöistä, samoin turkistarhaus. Teollisuuden osuus päästöistä on pieni, 2 - 3 %. Ammoniakkipäästöt tapahtuvat laajalta alueelta ja päästötiheydet ovat tavallisesti pienet (< 100 mg(N)/m2/a). Poikkeuksena ovat eräät maatalousalueet, teollisuuslaitosten ympäristöt sekä turkistarha-alue, missä päästötiheys on Suomen suurin (1986 1,7 g(N)/m2/a Uudessakaarlepyyssä). Koko Euroopan ammoniakkipäästöt ovat runsaat 9 000 kt NH3 vuodessa ja päästötiheydet keskimäärin yli 10-kertaiset Suomen päästötiheyteen verrattuna. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama laskeuma Suomessa vaihtelee 0,02 - 0,4 g(N)/m2/a. Vaikkakin ammoniakin leviäminen on luonteeltaan enemmän paikallista kuin typen oksidien, on suurin osa laskeumasta (noin 70 %) peräisin ulkomailta. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama typpilaskeuma Suomessa on lähes yhtä suuri kuin NOx-päästöjen aiheuttama laskeuma, ja yksistään samaa suuruusluokkaa kuin kokonaistyppikuormitukselle arvioitu kriittinen rehevöittävä kuormitus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-3936-2
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number711
ISSN0358-5077

Keywords

  • ammonia
  • emissions
  • fall out
  • mathematical models
  • acidification
  • Finland

Cite this

Pipatti, R. (1990). Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 711
Pipatti, Riitta. / Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 711).
@book{02e6d2d5a5e94f2f8fa0d68bcff59f04,
title = "Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t ja -laskeuma Suomessa",
abstract = "Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja -laskeuman arvioiminen on osa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ydinvoimatekniikan laboratoriossa kehitetty{\"a} happamoitumisen kokonaismallia HAKOMAA. HAKOMAssa arvioidaan rikki- ja typpip{\"a}{\"a}st{\"o}jen ajallista kehityst{\"a} sek{\"a} prosesseja, jotka liittyv{\"a}t mets{\"a}maan ja j{\"a}rvien happamoitumiseen. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat suurimmaksi osaksi per{\"a}isin maataloudesta: kotiel{\"a}inten lannasta ja v{\"a}kilannoitteista. Suomen ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t olivat vuonna 1986 noin 43 kt NH3. L{\"a}hes 80 {\%} p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on per{\"a}isin kotiel{\"a}inten lannasta. V{\"a}kilannoitteiden k{\"a}ytt{\"o} vastaa vajaasta 10 {\%}:sta p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}, samoin turkistarhaus. Teollisuuden osuus p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on pieni, 2 - 3 {\%}. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t tapahtuvat laajalta alueelta ja p{\"a}{\"a}st{\"o}tiheydet ovat tavallisesti pienet (< 100 mg(N)/m2/a). Poikkeuksena ovat er{\"a}{\"a}t maatalousalueet, teollisuuslaitosten ymp{\"a}rist{\"o}t sek{\"a} turkistarha-alue, miss{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}tiheys on Suomen suurin (1986 1,7 g(N)/m2/a Uudessakaarlepyyss{\"a}). Koko Euroopan ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat runsaat 9 000 kt NH3 vuodessa ja p{\"a}{\"a}st{\"o}tiheydet keskim{\"a}{\"a}rin yli 10-kertaiset Suomen p{\"a}{\"a}st{\"o}tiheyteen verrattuna. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttama laskeuma Suomessa vaihtelee 0,02 - 0,4 g(N)/m2/a. Vaikkakin ammoniakin levi{\"a}minen on luonteeltaan enemm{\"a}n paikallista kuin typen oksidien, on suurin osa laskeumasta (noin 70 {\%}) per{\"a}isin ulkomailta. Ammoniakkip{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttama typpilaskeuma Suomessa on l{\"a}hes yht{\"a} suuri kuin NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttama laskeuma, ja yksist{\"a}{\"a}n samaa suuruusluokkaa kuin kokonaistyppikuormitukselle arvioitu kriittinen rehev{\"o}itt{\"a}v{\"a} kuormitus.",
keywords = "ammonia, emissions, fall out, mathematical models, acidification, Finland",
author = "Riitta Pipatti",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3936-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "711",
address = "Finland",

}

Pipatti, R 1990, Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 711, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. / Pipatti, Riitta.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 711).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa

AU - Pipatti, Riitta

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Ammoniakkipäästöjen ja -laskeuman arvioiminen on osa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ydinvoimatekniikan laboratoriossa kehitettyä happamoitumisen kokonaismallia HAKOMAA. HAKOMAssa arvioidaan rikki- ja typpipäästöjen ajallista kehitystä sekä prosesseja, jotka liittyvät metsämaan ja järvien happamoitumiseen. Ammoniakkipäästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin maataloudesta: kotieläinten lannasta ja väkilannoitteista. Suomen ammoniakkipäästöt olivat vuonna 1986 noin 43 kt NH3. Lähes 80 % päästöistä on peräisin kotieläinten lannasta. Väkilannoitteiden käyttö vastaa vajaasta 10 %:sta päästöistä, samoin turkistarhaus. Teollisuuden osuus päästöistä on pieni, 2 - 3 %. Ammoniakkipäästöt tapahtuvat laajalta alueelta ja päästötiheydet ovat tavallisesti pienet (< 100 mg(N)/m2/a). Poikkeuksena ovat eräät maatalousalueet, teollisuuslaitosten ympäristöt sekä turkistarha-alue, missä päästötiheys on Suomen suurin (1986 1,7 g(N)/m2/a Uudessakaarlepyyssä). Koko Euroopan ammoniakkipäästöt ovat runsaat 9 000 kt NH3 vuodessa ja päästötiheydet keskimäärin yli 10-kertaiset Suomen päästötiheyteen verrattuna. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama laskeuma Suomessa vaihtelee 0,02 - 0,4 g(N)/m2/a. Vaikkakin ammoniakin leviäminen on luonteeltaan enemmän paikallista kuin typen oksidien, on suurin osa laskeumasta (noin 70 %) peräisin ulkomailta. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama typpilaskeuma Suomessa on lähes yhtä suuri kuin NOx-päästöjen aiheuttama laskeuma, ja yksistään samaa suuruusluokkaa kuin kokonaistyppikuormitukselle arvioitu kriittinen rehevöittävä kuormitus.

AB - Ammoniakkipäästöjen ja -laskeuman arvioiminen on osa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ydinvoimatekniikan laboratoriossa kehitettyä happamoitumisen kokonaismallia HAKOMAA. HAKOMAssa arvioidaan rikki- ja typpipäästöjen ajallista kehitystä sekä prosesseja, jotka liittyvät metsämaan ja järvien happamoitumiseen. Ammoniakkipäästöt ovat suurimmaksi osaksi peräisin maataloudesta: kotieläinten lannasta ja väkilannoitteista. Suomen ammoniakkipäästöt olivat vuonna 1986 noin 43 kt NH3. Lähes 80 % päästöistä on peräisin kotieläinten lannasta. Väkilannoitteiden käyttö vastaa vajaasta 10 %:sta päästöistä, samoin turkistarhaus. Teollisuuden osuus päästöistä on pieni, 2 - 3 %. Ammoniakkipäästöt tapahtuvat laajalta alueelta ja päästötiheydet ovat tavallisesti pienet (< 100 mg(N)/m2/a). Poikkeuksena ovat eräät maatalousalueet, teollisuuslaitosten ympäristöt sekä turkistarha-alue, missä päästötiheys on Suomen suurin (1986 1,7 g(N)/m2/a Uudessakaarlepyyssä). Koko Euroopan ammoniakkipäästöt ovat runsaat 9 000 kt NH3 vuodessa ja päästötiheydet keskimäärin yli 10-kertaiset Suomen päästötiheyteen verrattuna. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama laskeuma Suomessa vaihtelee 0,02 - 0,4 g(N)/m2/a. Vaikkakin ammoniakin leviäminen on luonteeltaan enemmän paikallista kuin typen oksidien, on suurin osa laskeumasta (noin 70 %) peräisin ulkomailta. Ammoniakkipäästöjen aiheuttama typpilaskeuma Suomessa on lähes yhtä suuri kuin NOx-päästöjen aiheuttama laskeuma, ja yksistään samaa suuruusluokkaa kuin kokonaistyppikuormitukselle arvioitu kriittinen rehevöittävä kuormitus.

KW - ammonia

KW - emissions

KW - fall out

KW - mathematical models

KW - acidification

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-3936-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pipatti R. Ammoniakkipäästöt ja -laskeuma Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 48 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 711).