Uudentyyppisten kaukolämmönjakokeskusten teknistaloudellinen analyysi

Markku Ahonen; Mingzhe Xu; Markku Virtanen

Uudentyyppisten kaukolämmönjakokeskusten teknistaloudellinen analyysi

Translated title of the contribution: Analysis of a new kind of district heating subdistribution system

Markku Ahonen, Mingzhe Xu, Markku Virtanen

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on esittää ratkaisumalleja kaukolämmön kulutushuippujen tasaamiseen ja kaukolämpöveden jäähdytyksen parantamiseen uudentyyppisiä lämmön-jakokeskuksia soveltamalla. Lisäksi tavoitteena on selvittää uudentyyppisten lämmön-jakokeskusten kannattavuutta kuluttajan kannalta. Kaukolämpökuluttajana analyyseissä on asuinkerrostalo. Tutkimus tehtiin laskennallisesti. Uudentyyppisenä lämmönjakokeskuksena tarkastellaan kytkentää, jossa lämmintä käyttö-vettä varastoidaan vesivaraajaan, sekä kytkentää, jossa rakennuksen eri lämpötilatasoilla toimivilla lämmitysverkostoilla on yhteinen kaukolämpösiirrin ja tarvittavat eri lämpötilat tuotetaan toisiopuolen sekoituskytkennöillä. Perinteisessä lämmönjakokeskuksen kytkennässä kaikki lämmitysverkostot on kytketty kaukolämpöverkkoon erillisellä siirtimellä. Perinteisen kytkennän säädettävyys on hieman parempi kuin uudentyyppisen, mutta uudentyyppisessä kytkennässä säästetään siirtimien lämpöpintaa. Kytkennäksi tulisi valita tapauskohtaisesti kuluttajan kannalta edullinen vaihtoehto, jolla varmistetaan lisäksi hyvä säädettävyys ja kaukolämpöveden jäähdytys. Aikaisempien tutkimusten pohjalta tarkastellaan lämmitysverkoston kiertoveden jäähdy-tykseen ja siten myös kaukolämpöveden jäähdytykseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat lämmönluovuttimien ominaisuudet, lämmitysverkoston kiertoveden ylimitoitus sekä lämmönluovutustehon säätö. Käyttövesisiirtimen mitoitustehon vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen tarkastel-laan vuositasolla. Analyysien perusteella ei mitoitusteholla ole merkittävää vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen. Eri mitoitustehoilla lasketut vuoden keskimääräiset kaukolämpöveden paluulämpötilat eroavat toisistaan alle 2 °C (29 - 31 °C), minkä perus-teella käyttövesisiirtimen mitoitustehoja voitaisiin hieman pienentää. Varaajakytkennän kustannusanalyysien perusteella on varaajakytkentä kuluttajalle inves-tointina kalliimpi kuin perinteinen kytkentä, mutta toisaalta se pienentää kuluttajan tilausvesivirtaa, jolloin kuluttajan kaukolämmön liittymismaksun säästö tasoittaa kokonaiskustannuksia perinteiseen kytkentään verrattuna. Tämä edellyttää, että käyttöveden mitoituslämmitysteho on otettu huomioon tilausvesivirtaa määritettäessä. Varaajakytkennän toiminta-analyysien perusteella pystytään varaajaa käyttämällä läm-pimän käyttöveden kulutuksen aiheuttamia kaukolämmön kulutushuippuja leikkaamaan, jolloin kaukolämpöenergian kulutus tasaantuu. Kaukolämpöveden jäähdytys ei kasva varaajaa käyttämällä, mutta ei myöskään pienene. Käyttöveden varastoinnista saattaa aiheutua terveydellisiä riskejä. Terveysriskien välttämiseksi tulisi varaajan latauslämpö-tila mitoittaa vähintään +55 °C:seen. Kytkennällä, jossa ei ole varaajaa, analysoidaan kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoi-tussäädön sekä lämpimän käyttöveden kierron vaikutuksia kaukolämpöveden jäähdytyk-seen ja käyttövesisiirtimen mitoitukseen. Kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoitussäätö pienentää kaukolämpöveden jäähdytystä. Sekoituksen käyttö on perusteltua haluttaessa pitää lämpimän käyttöveden lämpötila tarkasti asetusarvossaan silloinkin, kun kulutusta ei ole. Kulutuksen aikana päästäisiin parempaan kaukolämpöveden jäähdytykseen, mikäli lämpimän käyttöveden runsas kiertovirtaus ohjattaisiin käyttövesisiirtimen ohi. Kierto-virtauksen ollessa vähäistä lämpimän käyttövesisiirtimen mitoitusvirtaukseen verrattuna (5 - 20 %) se ei merkittävästi vaikuta käyttövesisiirtimen kokoon. Lisäksi tarkastellaan kahden rinnakkaisen säätöventtiilin mitoitusta. Rinnakkaisilla venttiileillä saavutetaan etua yhteen venttiiliin verrattuna, jos niitä ohjataan sarjassa. Haluttaessa rinnakkaisten venttiilien säätösuhde mahdollisimman hyväksi tulee venttii-leistä ensin sulkeutuva mitoittaa suureksi sekä viimeisenä sulkeutuva venttiili pieneksi. Mitoitussuhde tulee valita siten, että suuremman venttiilin pienin säädettävissä oleva virtaus on pienempi kuin pienemmän venttiilin mitoitusvirtaama.

Translated title of the contribution	Analysis of a new kind of district heating subdistribution system
Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	124
ISBN (Print)	951-38-4176-6
Publication status	Published - 1992
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	1363
ISSN	1235-0605

Keywords

economic analysis
district heating
hot water heating
peak value
reduction
distribution systems
costs
utilization
variations
energy consumption
residential buildings
computerized simulation
consumer appliances
networks
storage tanks
heat exchangers
high temperature water heating
cooling
temperature

UN SDGs

This output contributes to the following Sustainable Development Goal(s)

Cite this

@book{0734a0bbb1164b32a0c98776e7467714,

title = "Uudentyyppisten kaukol{\"a}mm{\"o}njakokeskusten teknistaloudellinen analyysi",

abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on esitt{\"a}{\"a} ratkaisumalleja kaukol{\"a}mm{\"o}n kulutushuippujen tasaamiseen ja kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytyksen parantamiseen uudentyyppisi{\"a} l{\"a}mm{\"o}n-jakokeskuksia soveltamalla. Lis{\"a}ksi tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} uudentyyppisten l{\"a}mm{\"o}n-jakokeskusten kannattavuutta kuluttajan kannalta. Kaukol{\"a}mp{\"o}kuluttajana analyyseiss{\"a} on asuinkerrostalo. Tutkimus tehtiin laskennallisesti. Uudentyyppisen{\"a} l{\"a}mm{\"o}njakokeskuksena tarkastellaan kytkent{\"a}{\"a}, jossa l{\"a}mmint{\"a} k{\"a}ytt{\"o}-vett{\"a} varastoidaan vesivaraajaan, sek{\"a} kytkent{\"a}{\"a}, jossa rakennuksen eri l{\"a}mp{\"o}tilatasoilla toimivilla l{\"a}mmitysverkostoilla on yhteinen kaukol{\"a}mp{\"o}siirrin ja tarvittavat eri l{\"a}mp{\"o}tilat tuotetaan toisiopuolen sekoituskytkenn{\"o}ill{\"a}. Perinteisess{\"a} l{\"a}mm{\"o}njakokeskuksen kytkenn{\"a}ss{\"a} kaikki l{\"a}mmitysverkostot on kytketty kaukol{\"a}mp{\"o}verkkoon erillisell{\"a} siirtimell{\"a}. Perinteisen kytkenn{\"a}n s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyys on hieman parempi kuin uudentyyppisen, mutta uudentyyppisess{\"a} kytkenn{\"a}ss{\"a} s{\"a}{\"a}stet{\"a}{\"a}n siirtimien l{\"a}mp{\"o}pintaa. Kytkenn{\"a}ksi tulisi valita tapauskohtaisesti kuluttajan kannalta edullinen vaihtoehto, jolla varmistetaan lis{\"a}ksi hyv{\"a} s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyys ja kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytys. Aikaisempien tutkimusten pohjalta tarkastellaan l{\"a}mmitysverkoston kiertoveden j{\"a}{\"a}hdy-tykseen ja siten my{\"o}s kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytykseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}, joita ovat l{\"a}mm{\"o}nluovuttimien ominaisuudet, l{\"a}mmitysverkoston kiertoveden ylimitoitus sek{\"a} l{\"a}mm{\"o}nluovutustehon s{\"a}{\"a}t{\"o}. K{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen mitoitustehon vaikutusta kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytykseen tarkastel-laan vuositasolla. Analyysien perusteella ei mitoitusteholla ole merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} vaikutusta kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytykseen. Eri mitoitustehoilla lasketut vuoden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset kaukol{\"a}mp{\"o}veden paluul{\"a}mp{\"o}tilat eroavat toisistaan alle 2 °C (29 - 31 °C), mink{\"a} perus-teella k{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen mitoitustehoja voitaisiin hieman pienent{\"a}{\"a}. Varaajakytkenn{\"a}n kustannusanalyysien perusteella on varaajakytkent{\"a} kuluttajalle inves-tointina kalliimpi kuin perinteinen kytkent{\"a}, mutta toisaalta se pienent{\"a}{\"a} kuluttajan tilausvesivirtaa, jolloin kuluttajan kaukol{\"a}mm{\"o}n liittymismaksun s{\"a}{\"a}st{\"o} tasoittaa kokonaiskustannuksia perinteiseen kytkent{\"a}{\"a}n verrattuna. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a}, ett{\"a} k{\"a}ytt{\"o}veden mitoitusl{\"a}mmitysteho on otettu huomioon tilausvesivirtaa m{\"a}{\"a}ritett{\"a}ess{\"a}. Varaajakytkenn{\"a}n toiminta-analyysien perusteella pystyt{\"a}{\"a}n varaajaa k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} l{\"a}m-pim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden kulutuksen aiheuttamia kaukol{\"a}mm{\"o}n kulutushuippuja leikkaamaan, jolloin kaukol{\"a}mp{\"o}energian kulutus tasaantuu. Kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytys ei kasva varaajaa k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a}, mutta ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n pienene. K{\"a}ytt{\"o}veden varastoinnista saattaa aiheutua terveydellisi{\"a} riskej{\"a}. Terveysriskien v{\"a}ltt{\"a}miseksi tulisi varaajan latausl{\"a}mp{\"o}-tila mitoittaa v{\"a}hint{\"a}{\"a}n +55 °C:seen. Kytkenn{\"a}ll{\"a}, jossa ei ole varaajaa, analysoidaan kylm{\"a}n ja l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden sekoi-tuss{\"a}{\"a}d{\"o}n sek{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden kierron vaikutuksia kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytyk-seen ja k{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen mitoitukseen. Kylm{\"a}n ja l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden sekoituss{\"a}{\"a}t{\"o} pienent{\"a}{\"a} kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytyst{\"a}. Sekoituksen k{\"a}ytt{\"o} on perusteltua haluttaessa pit{\"a}{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden l{\"a}mp{\"o}tila tarkasti asetusarvossaan silloinkin, kun kulutusta ei ole. Kulutuksen aikana p{\"a}{\"a}st{\"a}isiin parempaan kaukol{\"a}mp{\"o}veden j{\"a}{\"a}hdytykseen, mik{\"a}li l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden runsas kiertovirtaus ohjattaisiin k{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen ohi. Kierto-virtauksen ollessa v{\"a}h{\"a}ist{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen mitoitusvirtaukseen verrattuna (5 - 20 %) se ei merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikuta k{\"a}ytt{\"o}vesisiirtimen kokoon. Lis{\"a}ksi tarkastellaan kahden rinnakkaisen s{\"a}{\"a}t{\"o}venttiilin mitoitusta. Rinnakkaisilla venttiileill{\"a} saavutetaan etua yhteen venttiiliin verrattuna, jos niit{\"a} ohjataan sarjassa. Haluttaessa rinnakkaisten venttiilien s{\"a}{\"a}t{\"o}suhde mahdollisimman hyv{\"a}ksi tulee venttii-leist{\"a} ensin sulkeutuva mitoittaa suureksi sek{\"a} viimeisen{\"a} sulkeutuva venttiili pieneksi. Mitoitussuhde tulee valita siten, ett{\"a} suuremman venttiilin pienin s{\"a}{\"a}dett{\"a}viss{\"a} oleva virtaus on pienempi kuin pienemm{\"a}n venttiilin mitoitusvirtaama.",

keywords = "economic analysis, district heating, hot water heating, peak value, reduction, distribution systems, costs, utilization, variations, energy consumption, residential buildings, computerized simulation, consumer appliances, networks, storage tanks, heat exchangers, high temperature water heating, cooling, temperature",

author = "Markku Ahonen and Mingzhe Xu and Markku Virtanen",

year = "1992",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-4176-6",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "1363",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Uudentyyppisten kaukolämmönjakokeskusten teknistaloudellinen analyysi

AU - Ahonen, Markku

AU - Xu, Mingzhe

AU - Virtanen, Markku

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Tutkimuksen tavoitteena on esittää ratkaisumalleja kaukolämmön kulutushuippujen tasaamiseen ja kaukolämpöveden jäähdytyksen parantamiseen uudentyyppisiä lämmön-jakokeskuksia soveltamalla. Lisäksi tavoitteena on selvittää uudentyyppisten lämmön-jakokeskusten kannattavuutta kuluttajan kannalta. Kaukolämpökuluttajana analyyseissä on asuinkerrostalo. Tutkimus tehtiin laskennallisesti. Uudentyyppisenä lämmönjakokeskuksena tarkastellaan kytkentää, jossa lämmintä käyttö-vettä varastoidaan vesivaraajaan, sekä kytkentää, jossa rakennuksen eri lämpötilatasoilla toimivilla lämmitysverkostoilla on yhteinen kaukolämpösiirrin ja tarvittavat eri lämpötilat tuotetaan toisiopuolen sekoituskytkennöillä. Perinteisessä lämmönjakokeskuksen kytkennässä kaikki lämmitysverkostot on kytketty kaukolämpöverkkoon erillisellä siirtimellä. Perinteisen kytkennän säädettävyys on hieman parempi kuin uudentyyppisen, mutta uudentyyppisessä kytkennässä säästetään siirtimien lämpöpintaa. Kytkennäksi tulisi valita tapauskohtaisesti kuluttajan kannalta edullinen vaihtoehto, jolla varmistetaan lisäksi hyvä säädettävyys ja kaukolämpöveden jäähdytys. Aikaisempien tutkimusten pohjalta tarkastellaan lämmitysverkoston kiertoveden jäähdy-tykseen ja siten myös kaukolämpöveden jäähdytykseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat lämmönluovuttimien ominaisuudet, lämmitysverkoston kiertoveden ylimitoitus sekä lämmönluovutustehon säätö. Käyttövesisiirtimen mitoitustehon vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen tarkastel-laan vuositasolla. Analyysien perusteella ei mitoitusteholla ole merkittävää vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen. Eri mitoitustehoilla lasketut vuoden keskimääräiset kaukolämpöveden paluulämpötilat eroavat toisistaan alle 2 °C (29 - 31 °C), minkä perus-teella käyttövesisiirtimen mitoitustehoja voitaisiin hieman pienentää. Varaajakytkennän kustannusanalyysien perusteella on varaajakytkentä kuluttajalle inves-tointina kalliimpi kuin perinteinen kytkentä, mutta toisaalta se pienentää kuluttajan tilausvesivirtaa, jolloin kuluttajan kaukolämmön liittymismaksun säästö tasoittaa kokonaiskustannuksia perinteiseen kytkentään verrattuna. Tämä edellyttää, että käyttöveden mitoituslämmitysteho on otettu huomioon tilausvesivirtaa määritettäessä. Varaajakytkennän toiminta-analyysien perusteella pystytään varaajaa käyttämällä läm-pimän käyttöveden kulutuksen aiheuttamia kaukolämmön kulutushuippuja leikkaamaan, jolloin kaukolämpöenergian kulutus tasaantuu. Kaukolämpöveden jäähdytys ei kasva varaajaa käyttämällä, mutta ei myöskään pienene. Käyttöveden varastoinnista saattaa aiheutua terveydellisiä riskejä. Terveysriskien välttämiseksi tulisi varaajan latauslämpö-tila mitoittaa vähintään +55 °C:seen. Kytkennällä, jossa ei ole varaajaa, analysoidaan kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoi-tussäädön sekä lämpimän käyttöveden kierron vaikutuksia kaukolämpöveden jäähdytyk-seen ja käyttövesisiirtimen mitoitukseen. Kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoitussäätö pienentää kaukolämpöveden jäähdytystä. Sekoituksen käyttö on perusteltua haluttaessa pitää lämpimän käyttöveden lämpötila tarkasti asetusarvossaan silloinkin, kun kulutusta ei ole. Kulutuksen aikana päästäisiin parempaan kaukolämpöveden jäähdytykseen, mikäli lämpimän käyttöveden runsas kiertovirtaus ohjattaisiin käyttövesisiirtimen ohi. Kierto-virtauksen ollessa vähäistä lämpimän käyttövesisiirtimen mitoitusvirtaukseen verrattuna (5 - 20 %) se ei merkittävästi vaikuta käyttövesisiirtimen kokoon. Lisäksi tarkastellaan kahden rinnakkaisen säätöventtiilin mitoitusta. Rinnakkaisilla venttiileillä saavutetaan etua yhteen venttiiliin verrattuna, jos niitä ohjataan sarjassa. Haluttaessa rinnakkaisten venttiilien säätösuhde mahdollisimman hyväksi tulee venttii-leistä ensin sulkeutuva mitoittaa suureksi sekä viimeisenä sulkeutuva venttiili pieneksi. Mitoitussuhde tulee valita siten, että suuremman venttiilin pienin säädettävissä oleva virtaus on pienempi kuin pienemmän venttiilin mitoitusvirtaama.

AB - Tutkimuksen tavoitteena on esittää ratkaisumalleja kaukolämmön kulutushuippujen tasaamiseen ja kaukolämpöveden jäähdytyksen parantamiseen uudentyyppisiä lämmön-jakokeskuksia soveltamalla. Lisäksi tavoitteena on selvittää uudentyyppisten lämmön-jakokeskusten kannattavuutta kuluttajan kannalta. Kaukolämpökuluttajana analyyseissä on asuinkerrostalo. Tutkimus tehtiin laskennallisesti. Uudentyyppisenä lämmönjakokeskuksena tarkastellaan kytkentää, jossa lämmintä käyttö-vettä varastoidaan vesivaraajaan, sekä kytkentää, jossa rakennuksen eri lämpötilatasoilla toimivilla lämmitysverkostoilla on yhteinen kaukolämpösiirrin ja tarvittavat eri lämpötilat tuotetaan toisiopuolen sekoituskytkennöillä. Perinteisessä lämmönjakokeskuksen kytkennässä kaikki lämmitysverkostot on kytketty kaukolämpöverkkoon erillisellä siirtimellä. Perinteisen kytkennän säädettävyys on hieman parempi kuin uudentyyppisen, mutta uudentyyppisessä kytkennässä säästetään siirtimien lämpöpintaa. Kytkennäksi tulisi valita tapauskohtaisesti kuluttajan kannalta edullinen vaihtoehto, jolla varmistetaan lisäksi hyvä säädettävyys ja kaukolämpöveden jäähdytys. Aikaisempien tutkimusten pohjalta tarkastellaan lämmitysverkoston kiertoveden jäähdy-tykseen ja siten myös kaukolämpöveden jäähdytykseen vaikuttavia tekijöitä, joita ovat lämmönluovuttimien ominaisuudet, lämmitysverkoston kiertoveden ylimitoitus sekä lämmönluovutustehon säätö. Käyttövesisiirtimen mitoitustehon vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen tarkastel-laan vuositasolla. Analyysien perusteella ei mitoitusteholla ole merkittävää vaikutusta kaukolämpöveden jäähdytykseen. Eri mitoitustehoilla lasketut vuoden keskimääräiset kaukolämpöveden paluulämpötilat eroavat toisistaan alle 2 °C (29 - 31 °C), minkä perus-teella käyttövesisiirtimen mitoitustehoja voitaisiin hieman pienentää. Varaajakytkennän kustannusanalyysien perusteella on varaajakytkentä kuluttajalle inves-tointina kalliimpi kuin perinteinen kytkentä, mutta toisaalta se pienentää kuluttajan tilausvesivirtaa, jolloin kuluttajan kaukolämmön liittymismaksun säästö tasoittaa kokonaiskustannuksia perinteiseen kytkentään verrattuna. Tämä edellyttää, että käyttöveden mitoituslämmitysteho on otettu huomioon tilausvesivirtaa määritettäessä. Varaajakytkennän toiminta-analyysien perusteella pystytään varaajaa käyttämällä läm-pimän käyttöveden kulutuksen aiheuttamia kaukolämmön kulutushuippuja leikkaamaan, jolloin kaukolämpöenergian kulutus tasaantuu. Kaukolämpöveden jäähdytys ei kasva varaajaa käyttämällä, mutta ei myöskään pienene. Käyttöveden varastoinnista saattaa aiheutua terveydellisiä riskejä. Terveysriskien välttämiseksi tulisi varaajan latauslämpö-tila mitoittaa vähintään +55 °C:seen. Kytkennällä, jossa ei ole varaajaa, analysoidaan kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoi-tussäädön sekä lämpimän käyttöveden kierron vaikutuksia kaukolämpöveden jäähdytyk-seen ja käyttövesisiirtimen mitoitukseen. Kylmän ja lämpimän käyttöveden sekoitussäätö pienentää kaukolämpöveden jäähdytystä. Sekoituksen käyttö on perusteltua haluttaessa pitää lämpimän käyttöveden lämpötila tarkasti asetusarvossaan silloinkin, kun kulutusta ei ole. Kulutuksen aikana päästäisiin parempaan kaukolämpöveden jäähdytykseen, mikäli lämpimän käyttöveden runsas kiertovirtaus ohjattaisiin käyttövesisiirtimen ohi. Kierto-virtauksen ollessa vähäistä lämpimän käyttövesisiirtimen mitoitusvirtaukseen verrattuna (5 - 20 %) se ei merkittävästi vaikuta käyttövesisiirtimen kokoon. Lisäksi tarkastellaan kahden rinnakkaisen säätöventtiilin mitoitusta. Rinnakkaisilla venttiileillä saavutetaan etua yhteen venttiiliin verrattuna, jos niitä ohjataan sarjassa. Haluttaessa rinnakkaisten venttiilien säätösuhde mahdollisimman hyväksi tulee venttii-leistä ensin sulkeutuva mitoittaa suureksi sekä viimeisenä sulkeutuva venttiili pieneksi. Mitoitussuhde tulee valita siten, että suuremman venttiilin pienin säädettävissä oleva virtaus on pienempi kuin pienemmän venttiilin mitoitusvirtaama.

KW - economic analysis

KW - district heating

KW - hot water heating

KW - peak value

KW - reduction

KW - distribution systems

KW - costs

KW - utilization

KW - variations

KW - energy consumption

KW - residential buildings

KW - computerized simulation

KW - consumer appliances

KW - networks

KW - storage tanks

KW - heat exchangers

KW - high temperature water heating

KW - cooling

KW - temperature

M3 - Report

SN - 951-38-4176-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Uudentyyppisten kaukolämmönjakokeskusten teknistaloudellinen analyysi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -