Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen

Autio Karin, Jussila Aimo, Pyysalo Heikki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisussa selvitetään tutkimustuloksia mm. luonnonväriaineiden säilyvyyden parantamisesta ja käyttötarpeesta maassamme sekä luonnonväriaineiden valmistukseen soveltavien jätteiden määrästä. Myös antosyani- ja punajuurivärien valmistamisen kustannuslaskelmia esitetään. Punajuurivärin säilyvyyttä onnistuttiin huomattavasti parantamaan happamassa vesiliuoksessa, jossa väri muuten säilyy huonosti. Mustikan, mustaherukan ja mansikan sisältämien antosyanien säilyvyys lisääntyi huomattavasti käytettäessä stabilaattoreina ko. marjoissa luontaisestikin esiintyviä flavonoideja. Punajuurivärijauhetta valmistettiin punajuuren keitinliemestä puoliteknisessä mittakaavassa, jolloin talteenottoprosessin muodostivat suodatus, haihdutus ja kuivaus. Valmistetun preparaatin väriainepitoisuus oli parhaimmillaan 0,53 % ja nitraattipitoisous 0,02 % eikä vesiliuokseen tullut sivumakua. Elintarviketeollisuusliiton suorittaman kyselyn perusteella muodostuu maassamme vuosittain n. 330 tonnia antosyaniväriaineita sisältävää marjanpuristusjätettä sekä yhteensä n. 2000 tonnia punajuuren keitinlientä. Antosyanivärien käyttötarve tulee olemaan maassamme noin 40 tonnia vuodessa sen jälkeen, kun otsoväriaineiden käyttö ei enää ole sallittua. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella punajuuren keitinliemen prosessointi värijauheeksi ei ole taloudellisesti kannattavaa suurista investointikustannuksista ja prosessoinnin kausiluonteisuudesta johtuen. Sen sijaan antosyanivärien eristys mustikan ja mustaherukan puristusjätteistä vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta luonnonvärien maahantuonnille. Laskelmien suurin epävarmuustekijä on luonnonvärien hintakehitys.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages28
ISBN (Print)951-38-1300-2
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number35
ISSN0358-5085

Keywords

  • food additives
  • natural colors
  • preparation
  • stabilization
  • beets
  • berries

Cite this

Karin, A., Aimo, J., & Heikki, P. (1981). Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 35
Karin, Autio ; Aimo, Jussila ; Heikki, Pyysalo. / Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 28 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 35).
@book{601d813a72004af280d0e61b8041911f,
title = "Antosyani- ja betalaiiniv{\"a}rien valmistusn{\"a}kym{\"a}t maassamme sek{\"a} n{\"a}iden v{\"a}rien s{\"a}ilyvyyden parantaminen",
abstract = "Julkaisussa selvitet{\"a}{\"a}n tutkimustuloksia mm. luonnonv{\"a}riaineiden s{\"a}ilyvyyden parantamisesta ja k{\"a}ytt{\"o}tarpeesta maassamme sek{\"a} luonnonv{\"a}riaineiden valmistukseen soveltavien j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}. My{\"o}s antosyani- ja punajuuriv{\"a}rien valmistamisen kustannuslaskelmia esitet{\"a}{\"a}n. Punajuuriv{\"a}rin s{\"a}ilyvyytt{\"a} onnistuttiin huomattavasti parantamaan happamassa vesiliuoksessa, jossa v{\"a}ri muuten s{\"a}ilyy huonosti. Mustikan, mustaherukan ja mansikan sis{\"a}lt{\"a}mien antosyanien s{\"a}ilyvyys lis{\"a}{\"a}ntyi huomattavasti k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} stabilaattoreina ko. marjoissa luontaisestikin esiintyvi{\"a} flavonoideja. Punajuuriv{\"a}rijauhetta valmistettiin punajuuren keitinliemest{\"a} puoliteknisess{\"a} mittakaavassa, jolloin talteenottoprosessin muodostivat suodatus, haihdutus ja kuivaus. Valmistetun preparaatin v{\"a}riainepitoisuus oli parhaimmillaan 0,53 {\%} ja nitraattipitoisous 0,02 {\%} eik{\"a} vesiliuokseen tullut sivumakua. Elintarviketeollisuusliiton suorittaman kyselyn perusteella muodostuu maassamme vuosittain n. 330 tonnia antosyaniv{\"a}riaineita sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}{\"a} marjanpuristusj{\"a}tett{\"a} sek{\"a} yhteens{\"a} n. 2000 tonnia punajuuren keitinlient{\"a}. Antosyaniv{\"a}rien k{\"a}ytt{\"o}tarve tulee olemaan maassamme noin 40 tonnia vuodessa sen j{\"a}lkeen, kun otsov{\"a}riaineiden k{\"a}ytt{\"o} ei en{\"a}{\"a} ole sallittua. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella punajuuren keitinliemen prosessointi v{\"a}rijauheeksi ei ole taloudellisesti kannattavaa suurista investointikustannuksista ja prosessoinnin kausiluonteisuudesta johtuen. Sen sijaan antosyaniv{\"a}rien eristys mustikan ja mustaherukan puristusj{\"a}tteist{\"a} vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta luonnonv{\"a}rien maahantuonnille. Laskelmien suurin ep{\"a}varmuustekij{\"a} on luonnonv{\"a}rien hintakehitys.",
keywords = "food additives, natural colors, preparation, stabilization, beets, berries",
author = "Autio Karin and Jussila Aimo and Pyysalo Heikki",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1300-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "35",
address = "Finland",

}

Karin, A, Aimo, J & Heikki, P 1981, Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 35, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen. / Karin, Autio; Aimo, Jussila; Heikki, Pyysalo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 28 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 35).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen

AU - Karin, Autio

AU - Aimo, Jussila

AU - Heikki, Pyysalo

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Julkaisussa selvitetään tutkimustuloksia mm. luonnonväriaineiden säilyvyyden parantamisesta ja käyttötarpeesta maassamme sekä luonnonväriaineiden valmistukseen soveltavien jätteiden määrästä. Myös antosyani- ja punajuurivärien valmistamisen kustannuslaskelmia esitetään. Punajuurivärin säilyvyyttä onnistuttiin huomattavasti parantamaan happamassa vesiliuoksessa, jossa väri muuten säilyy huonosti. Mustikan, mustaherukan ja mansikan sisältämien antosyanien säilyvyys lisääntyi huomattavasti käytettäessä stabilaattoreina ko. marjoissa luontaisestikin esiintyviä flavonoideja. Punajuurivärijauhetta valmistettiin punajuuren keitinliemestä puoliteknisessä mittakaavassa, jolloin talteenottoprosessin muodostivat suodatus, haihdutus ja kuivaus. Valmistetun preparaatin väriainepitoisuus oli parhaimmillaan 0,53 % ja nitraattipitoisous 0,02 % eikä vesiliuokseen tullut sivumakua. Elintarviketeollisuusliiton suorittaman kyselyn perusteella muodostuu maassamme vuosittain n. 330 tonnia antosyaniväriaineita sisältävää marjanpuristusjätettä sekä yhteensä n. 2000 tonnia punajuuren keitinlientä. Antosyanivärien käyttötarve tulee olemaan maassamme noin 40 tonnia vuodessa sen jälkeen, kun otsoväriaineiden käyttö ei enää ole sallittua. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella punajuuren keitinliemen prosessointi värijauheeksi ei ole taloudellisesti kannattavaa suurista investointikustannuksista ja prosessoinnin kausiluonteisuudesta johtuen. Sen sijaan antosyanivärien eristys mustikan ja mustaherukan puristusjätteistä vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta luonnonvärien maahantuonnille. Laskelmien suurin epävarmuustekijä on luonnonvärien hintakehitys.

AB - Julkaisussa selvitetään tutkimustuloksia mm. luonnonväriaineiden säilyvyyden parantamisesta ja käyttötarpeesta maassamme sekä luonnonväriaineiden valmistukseen soveltavien jätteiden määrästä. Myös antosyani- ja punajuurivärien valmistamisen kustannuslaskelmia esitetään. Punajuurivärin säilyvyyttä onnistuttiin huomattavasti parantamaan happamassa vesiliuoksessa, jossa väri muuten säilyy huonosti. Mustikan, mustaherukan ja mansikan sisältämien antosyanien säilyvyys lisääntyi huomattavasti käytettäessä stabilaattoreina ko. marjoissa luontaisestikin esiintyviä flavonoideja. Punajuurivärijauhetta valmistettiin punajuuren keitinliemestä puoliteknisessä mittakaavassa, jolloin talteenottoprosessin muodostivat suodatus, haihdutus ja kuivaus. Valmistetun preparaatin väriainepitoisuus oli parhaimmillaan 0,53 % ja nitraattipitoisous 0,02 % eikä vesiliuokseen tullut sivumakua. Elintarviketeollisuusliiton suorittaman kyselyn perusteella muodostuu maassamme vuosittain n. 330 tonnia antosyaniväriaineita sisältävää marjanpuristusjätettä sekä yhteensä n. 2000 tonnia punajuuren keitinlientä. Antosyanivärien käyttötarve tulee olemaan maassamme noin 40 tonnia vuodessa sen jälkeen, kun otsoväriaineiden käyttö ei enää ole sallittua. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella punajuuren keitinliemen prosessointi värijauheeksi ei ole taloudellisesti kannattavaa suurista investointikustannuksista ja prosessoinnin kausiluonteisuudesta johtuen. Sen sijaan antosyanivärien eristys mustikan ja mustaherukan puristusjätteistä vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta luonnonvärien maahantuonnille. Laskelmien suurin epävarmuustekijä on luonnonvärien hintakehitys.

KW - food additives

KW - natural colors

KW - preparation

KW - stabilization

KW - beets

KW - berries

M3 - Report

SN - 951-38-1300-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Karin A, Aimo J, Heikki P. Antosyani- ja betalaiinivärien valmistusnäkymät maassamme sekä näiden värien säilyvyyden parantaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 28 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 35).