Arabianrannan taloudellinen arviointi

Tarkastelukohteena oleva Arabianrannan asemakaava-alue käsittää Hämeentien ja Vanhankaupungin selän välisen alueen Kyläsaaresta Vantaanjoen suulle. Asema-kaavan mukaan Arabianrannan asuntokerrosalaksi tulee 277 100 k-m2 ja toimitilakerrosalaksi yhteensä 315 000 k-m2. Uutta toimitilaa alueelle tulee 131 000 k-m2. Väestöennusteen mukaan Arabianrannassa asuu 5 700 asukasta vuonna 2010 ja 7 200 asukasta vuonna 2020. Tämän jälkeen väestömäärä hieman vähenee, vuonna 2050 asukkaita on ennustettu olevan noin 6 200. Asuntorakentaminen käynnistyi syksyllä 2000 ja jatkuu vuoteen 2013. Kaupungin tavoitteena on saada alueelle 5 000 - 8 000 uutta, lähinnä uusmedia- ja muotoilualan työpaikkaa. Työn tarkoituksena on arvioida niitä taloudellisia vaikutuksia, joita Helsingin kaupungille aiheutuu Arabianrannan rakentamisesta ja rakentamisen jälkeisestä toiminnasta. Tarkastelu on siis tehty kaupungin näkökulmasta ottaen huomioon kaupungin panostukset alueen suunnitteluun, rakentamiseen, muuhun toteuttamiseen ja toimintaan sekä kaupungin alueelta saamat maksu-, maanvuokra-, myynti-, vero- ym. tulot. Tavoitteena on selvittää, miten kokonaistaloudelliset vaikutukset voidaan selvittää ja voidaanko näiden selvitysten pohjalta vastata kysymykseen, onko Arabianrannan toteuttaminen taloudellisesti kannattavaa Helsingin kaupungille pitkällä eli 50 vuoden aikavälillä. Arabianrannasta aiheutuvat menot ovat yhteensä 3,6 miljardia markkaa (605 milj. €). Investointien osuus kokonaismenoista on 700 miljoonaa markkaa eli 118 miljoonaa euroa (19 %), käyttömenojen osuus 2,9 miljardia markkaa eli 488 miljoonaa euroa (81 %). Noin 70 prosenttia käyttömenoista kertyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen kustannuksista. Arabianrannan rakentamisessa mielenkiintoa herättäneen esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannukset ovat 250 miljoonaa markkaa eli 42 miljoonaa euroa (7 % kokonaismenoista). Tulot ovatyhteensä 3,8 miljardia markkaa (639 milj. €). Valtaosatuloista kertyy veroista: kunnallisverosta (2,0 mrd. mk eli 336 milj. €), yhteisöverosta (425 milj. mk eli 71 milj. €) ja kiinteistöverosa (120 milj. mk eli 20 milj. €). Tonttien ja kiinteistöjen vuokrista kertyvien tulojen osuus on 10 prosenttia kokonaistuloista. Rakentamisvaiheen aikana kaupungintalous jää negatiiviselle tasolle, nettomenot ovat runsaat 600 miljoonaa markkaa (101 milj. €). Fyysisten rakenteiden käyttövaiheessa talouteen tuloutuu 92 miljoonaa markkaa (15 milj. €) nettotuloja (sisältää mm. kiinteistöverot). Palvelvelu- ym. toiminnan sekä tulo- ja yhteisöverojen kautta syntyvä nettotulo on 554 miljoonaa markkaa (93 milj. €), mikä kääntää kokonaisvaikutuksen kaupungin talouteen positiiviseksi. Nettotulot 36 miljoonaa markkaa (6 milj.€) ja kaupungin maisuudeksi jäävän kiinteistökannan jäännösarvo mukaanlukien koko-naisvaikutukseksi muodostuu 260 miljoonaa markkaa (44 milj. €). Arabianrannan toteuttaminen näyttäisi siis olevan kaupungin taloudelle kannattavaa, tosin tulot kasva-vat menoja suuremmiks vasta 48 vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.