Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985

Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4

Ulla Manninen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tässä työssä selvitetään valtion lainoittaman tuotannon eli aravarakentamisen määrää ja merkitystä pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa kaudella 1950-1985. Tutkimuksessa esitellään asuntopolitiikan ja maapolitiikan muutoksien lisäksi muita yhteiskunnan kehitystekijöitä ja suunnitteluideologisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet seudun asuntotuotantoon ja sen sijaintiin. Aluksi tutkitaan koko seudun ja kuntien osalta asuntotuotannon vuosittaiset määrät ja vapaarahoitteisen, aravaomistus ja arava vuokratuotannon osuudet siitä. Seuraavaksi esitetään viiden vuoden aikasarjoissa asuntotuotannon sijainti, volyymi ja aravatuotannon osuus siitä kaupunginosan tarkkuudella. Aravatuotannon sijoittumista tarkastellaan esimerkkialueiden avulla myös kaupunginosan sisällä. Aravarakentamisesta selvitetään lisäksi sen osuus sopimustuotannosta ja rakennusalan keskittymisestä. Aravalainoituksella on rahoitettu keskimäärin 41 % seudun asuntotuotannosta kaudella 1950-1985. Aravatuotanto on ollut suhteellisesti merkittävintä 1970-luvun lopulla, jolloin sen osuus oli 50-70 % koko tuotannosta. Aravarakentamisen on useimmiten lisääntynyt matalasuhdanteiden aikana ja varsinkin aravavuokra-asuntojen rakentaminen on lisääntynyt vapaarahoitteisen tuotannon vähentyessä. Rahoituksen lisäksi aravalla on ollut myös muita ulottuvuuksia. Asuntolainoituskohteet ovat yleensä sijainneet seudun aikaisempaan aluerakenteeseen nähden syrjässä, seudun perifeerisimmissä osissa. Aravalainoitus on täten edesauttanut kaupunkirakenteen hajoamista. Aravatuotanto on keskitetty omille alueilleen sekä seudullisesti että kaupungin osien sisällä, minkä lisäksi vielä aravavuokra ja aravaomistusasunnot on rakennettu omille suunnilleen. Tämä näkyy selvimmin sopimus alueilla, mutta niiden ulkopuolellakin asuntotuotanto on eriytynyt rahoitusmuodon mukaan. Valtion lainoittamaa tuotantoa on rakennettu suhteellisesti enemmän sopimus alueille kuin muualle. Sopimusalueilla rakennuttajat ovat osanneet monipuolisesti hyödyntää aravalainoitusta. Valtion lainoittama tuotanto toimi vetoapuna perustettaessa uusia asuntoalueita. Alueiden saatua riittävästi palveluja ja paremmat liikenneyhteydet siirryttiin kysynnän kasvaessa rakentamaan vapaarahoitteisia asuntoja. Tutkittaessa aravatuotannon rakentajia huomattiin aravarakentamisen keskittyneen muutamille suurrakentajille; kuusi rakennusyritystä on rakentanut seudun aravatuotannosta kolme neljäsosaa vuosina 1970-1985.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages124
ISBN (Print)951-38-3620-7
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1068
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

mink

Keywords

  • residential buildings
  • urban planning
  • regional planning
  • land use

Cite this

Manninen, U. (1989). Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1068
Manninen, Ulla. / Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985 : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 124 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1068).
@book{2ab02700fd68444c99ae6be5c43218bd,
title = "Aravarakentaminen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla vuosina 1950-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n valtion lainoittaman tuotannon eli aravarakentamisen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja merkityst{\"a} p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun asuntotuotannossa kaudella 1950-1985. Tutkimuksessa esitell{\"a}{\"a}n asuntopolitiikan ja maapolitiikan muutoksien lis{\"a}ksi muita yhteiskunnan kehitystekij{\"o}it{\"a} ja suunnitteluideologisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet seudun asuntotuotantoon ja sen sijaintiin. Aluksi tutkitaan koko seudun ja kuntien osalta asuntotuotannon vuosittaiset m{\"a}{\"a}r{\"a}t ja vapaarahoitteisen, aravaomistus ja arava vuokratuotannon osuudet siit{\"a}. Seuraavaksi esitet{\"a}{\"a}n viiden vuoden aikasarjoissa asuntotuotannon sijainti, volyymi ja aravatuotannon osuus siit{\"a} kaupunginosan tarkkuudella. Aravatuotannon sijoittumista tarkastellaan esimerkkialueiden avulla my{\"o}s kaupunginosan sis{\"a}ll{\"a}. Aravarakentamisesta selvitet{\"a}{\"a}n lis{\"a}ksi sen osuus sopimustuotannosta ja rakennusalan keskittymisest{\"a}. Aravalainoituksella on rahoitettu keskim{\"a}{\"a}rin 41 {\%} seudun asuntotuotannosta kaudella 1950-1985. Aravatuotanto on ollut suhteellisesti merkitt{\"a}vint{\"a} 1970-luvun lopulla, jolloin sen osuus oli 50-70 {\%} koko tuotannosta. Aravarakentamisen on useimmiten lis{\"a}{\"a}ntynyt matalasuhdanteiden aikana ja varsinkin aravavuokra-asuntojen rakentaminen on lis{\"a}{\"a}ntynyt vapaarahoitteisen tuotannon v{\"a}hentyess{\"a}. Rahoituksen lis{\"a}ksi aravalla on ollut my{\"o}s muita ulottuvuuksia. Asuntolainoituskohteet ovat yleens{\"a} sijainneet seudun aikaisempaan aluerakenteeseen n{\"a}hden syrj{\"a}ss{\"a}, seudun perifeerisimmiss{\"a} osissa. Aravalainoitus on t{\"a}ten edesauttanut kaupunkirakenteen hajoamista. Aravatuotanto on keskitetty omille alueilleen sek{\"a} seudullisesti ett{\"a} kaupungin osien sis{\"a}ll{\"a}, mink{\"a} lis{\"a}ksi viel{\"a} aravavuokra ja aravaomistusasunnot on rakennettu omille suunnilleen. T{\"a}m{\"a} n{\"a}kyy selvimmin sopimus alueilla, mutta niiden ulkopuolellakin asuntotuotanto on eriytynyt rahoitusmuodon mukaan. Valtion lainoittamaa tuotantoa on rakennettu suhteellisesti enemm{\"a}n sopimus alueille kuin muualle. Sopimusalueilla rakennuttajat ovat osanneet monipuolisesti hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} aravalainoitusta. Valtion lainoittama tuotanto toimi vetoapuna perustettaessa uusia asuntoalueita. Alueiden saatua riitt{\"a}v{\"a}sti palveluja ja paremmat liikenneyhteydet siirryttiin kysynn{\"a}n kasvaessa rakentamaan vapaarahoitteisia asuntoja. Tutkittaessa aravatuotannon rakentajia huomattiin aravarakentamisen keskittyneen muutamille suurrakentajille; kuusi rakennusyrityst{\"a} on rakentanut seudun aravatuotannosta kolme nelj{\"a}sosaa vuosina 1970-1985.",
keywords = "residential buildings, urban planning, regional planning, land use",
author = "Ulla Manninen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3620-7",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1068",
address = "Finland",

}

Manninen, U 1989, Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1068, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985 : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4. / Manninen, Ulla.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 124 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1068).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985

T2 - Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4

AU - Manninen, Ulla

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tässä työssä selvitetään valtion lainoittaman tuotannon eli aravarakentamisen määrää ja merkitystä pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa kaudella 1950-1985. Tutkimuksessa esitellään asuntopolitiikan ja maapolitiikan muutoksien lisäksi muita yhteiskunnan kehitystekijöitä ja suunnitteluideologisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet seudun asuntotuotantoon ja sen sijaintiin. Aluksi tutkitaan koko seudun ja kuntien osalta asuntotuotannon vuosittaiset määrät ja vapaarahoitteisen, aravaomistus ja arava vuokratuotannon osuudet siitä. Seuraavaksi esitetään viiden vuoden aikasarjoissa asuntotuotannon sijainti, volyymi ja aravatuotannon osuus siitä kaupunginosan tarkkuudella. Aravatuotannon sijoittumista tarkastellaan esimerkkialueiden avulla myös kaupunginosan sisällä. Aravarakentamisesta selvitetään lisäksi sen osuus sopimustuotannosta ja rakennusalan keskittymisestä. Aravalainoituksella on rahoitettu keskimäärin 41 % seudun asuntotuotannosta kaudella 1950-1985. Aravatuotanto on ollut suhteellisesti merkittävintä 1970-luvun lopulla, jolloin sen osuus oli 50-70 % koko tuotannosta. Aravarakentamisen on useimmiten lisääntynyt matalasuhdanteiden aikana ja varsinkin aravavuokra-asuntojen rakentaminen on lisääntynyt vapaarahoitteisen tuotannon vähentyessä. Rahoituksen lisäksi aravalla on ollut myös muita ulottuvuuksia. Asuntolainoituskohteet ovat yleensä sijainneet seudun aikaisempaan aluerakenteeseen nähden syrjässä, seudun perifeerisimmissä osissa. Aravalainoitus on täten edesauttanut kaupunkirakenteen hajoamista. Aravatuotanto on keskitetty omille alueilleen sekä seudullisesti että kaupungin osien sisällä, minkä lisäksi vielä aravavuokra ja aravaomistusasunnot on rakennettu omille suunnilleen. Tämä näkyy selvimmin sopimus alueilla, mutta niiden ulkopuolellakin asuntotuotanto on eriytynyt rahoitusmuodon mukaan. Valtion lainoittamaa tuotantoa on rakennettu suhteellisesti enemmän sopimus alueille kuin muualle. Sopimusalueilla rakennuttajat ovat osanneet monipuolisesti hyödyntää aravalainoitusta. Valtion lainoittama tuotanto toimi vetoapuna perustettaessa uusia asuntoalueita. Alueiden saatua riittävästi palveluja ja paremmat liikenneyhteydet siirryttiin kysynnän kasvaessa rakentamaan vapaarahoitteisia asuntoja. Tutkittaessa aravatuotannon rakentajia huomattiin aravarakentamisen keskittyneen muutamille suurrakentajille; kuusi rakennusyritystä on rakentanut seudun aravatuotannosta kolme neljäsosaa vuosina 1970-1985.

AB - Tässä työssä selvitetään valtion lainoittaman tuotannon eli aravarakentamisen määrää ja merkitystä pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa kaudella 1950-1985. Tutkimuksessa esitellään asuntopolitiikan ja maapolitiikan muutoksien lisäksi muita yhteiskunnan kehitystekijöitä ja suunnitteluideologisia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet seudun asuntotuotantoon ja sen sijaintiin. Aluksi tutkitaan koko seudun ja kuntien osalta asuntotuotannon vuosittaiset määrät ja vapaarahoitteisen, aravaomistus ja arava vuokratuotannon osuudet siitä. Seuraavaksi esitetään viiden vuoden aikasarjoissa asuntotuotannon sijainti, volyymi ja aravatuotannon osuus siitä kaupunginosan tarkkuudella. Aravatuotannon sijoittumista tarkastellaan esimerkkialueiden avulla myös kaupunginosan sisällä. Aravarakentamisesta selvitetään lisäksi sen osuus sopimustuotannosta ja rakennusalan keskittymisestä. Aravalainoituksella on rahoitettu keskimäärin 41 % seudun asuntotuotannosta kaudella 1950-1985. Aravatuotanto on ollut suhteellisesti merkittävintä 1970-luvun lopulla, jolloin sen osuus oli 50-70 % koko tuotannosta. Aravarakentamisen on useimmiten lisääntynyt matalasuhdanteiden aikana ja varsinkin aravavuokra-asuntojen rakentaminen on lisääntynyt vapaarahoitteisen tuotannon vähentyessä. Rahoituksen lisäksi aravalla on ollut myös muita ulottuvuuksia. Asuntolainoituskohteet ovat yleensä sijainneet seudun aikaisempaan aluerakenteeseen nähden syrjässä, seudun perifeerisimmissä osissa. Aravalainoitus on täten edesauttanut kaupunkirakenteen hajoamista. Aravatuotanto on keskitetty omille alueilleen sekä seudullisesti että kaupungin osien sisällä, minkä lisäksi vielä aravavuokra ja aravaomistusasunnot on rakennettu omille suunnilleen. Tämä näkyy selvimmin sopimus alueilla, mutta niiden ulkopuolellakin asuntotuotanto on eriytynyt rahoitusmuodon mukaan. Valtion lainoittamaa tuotantoa on rakennettu suhteellisesti enemmän sopimus alueille kuin muualle. Sopimusalueilla rakennuttajat ovat osanneet monipuolisesti hyödyntää aravalainoitusta. Valtion lainoittama tuotanto toimi vetoapuna perustettaessa uusia asuntoalueita. Alueiden saatua riittävästi palveluja ja paremmat liikenneyhteydet siirryttiin kysynnän kasvaessa rakentamaan vapaarahoitteisia asuntoja. Tutkittaessa aravatuotannon rakentajia huomattiin aravarakentamisen keskittyneen muutamille suurrakentajille; kuusi rakennusyritystä on rakentanut seudun aravatuotannosta kolme neljäsosaa vuosina 1970-1985.

KW - residential buildings

KW - urban planning

KW - regional planning

KW - land use

M3 - Report

SN - 951-38-3620-7

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Manninen U. Aravarakentaminen pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 4. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 124 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1068).