TY - BOOK
T1 - Arktinen betonitekniikka
AU - Kivekäs, Lauri
AU - Huovinen, Seppo
AU - Hakkarainen, Tapani
AU - Leivo, Markku
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Betonin ominaisuuksia tutkittiin kolmella koesarjalla,
joissa kaikissa käytettiin huokoistamatonta,
lisähuokoistettua ja mikrohuokoistettua betonia.
Pakkasenkestävyys tutkittiin jäähdytyssulatuskokeilla +20
° C:n ja -65 °C:n välillä. Huokoistetut betonit kestivät
kokeen hyvin, mutta huokoistamattomat ja
mikrohuokoistetut betonit menettivät lujuutensa
huomattavasti nopeammin kuin normaaleissa kokeissa +20
°C:n ja -20 °C:n välillä.
Jäätymislujuus tarkistettiin jäätymislämpötilan ollessa
-65 °C ja todetiin, että 5 MPa on riittävä arvo myös
tällöin.
Puristuslujuus ja kimmokerroin tutkittiin eri
kosteuspitoisuuksilla +20 °C:ssa, 20° C:ssa ja -70
°C:ssa. Puristuslujuus kasvoi lämpötilan laskiessa sitä
enemmän, mitä kosteampaa betoni oli. Kimmokerroin kasvoi
lämpötilan laskiessa hitaammin kuin puristuslujuus ja
hieman jopa laski osittain kuivalla betonilla -20 °C:ssa.
Betoniterästen ja jänneterästen ominaisuuksia alhaisissa
lämpötiloissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella.
Molempien myötö- ja murtolujuus sekä kimmokerroin
kasvavat ja murtovenymä, murtokurouma,
lämpölaajenemiskerroin, iskusitkeys ja jänneteräksillä
myös relaksaatio alenevat lämpötilan laskiessa.
Kylmähaurastumisesta ulkoilman lämpötila-alueella ei ole
riittävästi tietoa, mutta ainakaan jänneteräksillä se ei
ole todellisissa olosuhteissa ilmeistä.
Teräsbetonirakenteiden ja jännitettyjen rakenteiden
suunnittelusta ja käyttäytymisestä alhaisissa
lämpötiloissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella
seuraavia asioita: palkkien toiminta, betonirakenteiden
halkeilu, rakenteiden suunnittelu lämpörasitukset
huomioon ottaen sekä alhaisen lämpötilan aiheuttamat
lisäjännitykset betoniteräksessä. Ontelolaatoille
suoritettiin kylmähaurauskokeita -30 °C:ssa ja todettiin
niiden säilyttävän iskusitkeytensä täysin.
Kirjallisuuden perusteella selvitettiin lämmitettävien,
tilapäisten, koko rakennustyön kattavien sääsuojien
käyttöä betonirakentamisessa. Tällä menetelmällä
mahdollistetaan rakennustöiden suoritus ja varmistetaan
betonin kovettuminen jopa alle -40 °C:n lämpötiloissa.
Tutkittiin kokeellisesti betonin kovettumista -10 °C:ssa
käytettäessä erilaisia jäätymisenestoaineita sekä
esisäilytysajan vaikutusta tähän. Lupaavimmiksi
osoittautuivat lisäaineyhdistelmät NaNO2 + Na2SO4, NaNO2
+ CaC12, K2CO3 + hidastin ja Ca(NO3)2 + Na2SO4.
Betonirakenteiden liitoksia ja saumoja kylmissä
olosuhteissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella.
AB - Betonin ominaisuuksia tutkittiin kolmella koesarjalla,
joissa kaikissa käytettiin huokoistamatonta,
lisähuokoistettua ja mikrohuokoistettua betonia.
Pakkasenkestävyys tutkittiin jäähdytyssulatuskokeilla +20
° C:n ja -65 °C:n välillä. Huokoistetut betonit kestivät
kokeen hyvin, mutta huokoistamattomat ja
mikrohuokoistetut betonit menettivät lujuutensa
huomattavasti nopeammin kuin normaaleissa kokeissa +20
°C:n ja -20 °C:n välillä.
Jäätymislujuus tarkistettiin jäätymislämpötilan ollessa
-65 °C ja todetiin, että 5 MPa on riittävä arvo myös
tällöin.
Puristuslujuus ja kimmokerroin tutkittiin eri
kosteuspitoisuuksilla +20 °C:ssa, 20° C:ssa ja -70
°C:ssa. Puristuslujuus kasvoi lämpötilan laskiessa sitä
enemmän, mitä kosteampaa betoni oli. Kimmokerroin kasvoi
lämpötilan laskiessa hitaammin kuin puristuslujuus ja
hieman jopa laski osittain kuivalla betonilla -20 °C:ssa.
Betoniterästen ja jänneterästen ominaisuuksia alhaisissa
lämpötiloissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella.
Molempien myötö- ja murtolujuus sekä kimmokerroin
kasvavat ja murtovenymä, murtokurouma,
lämpölaajenemiskerroin, iskusitkeys ja jänneteräksillä
myös relaksaatio alenevat lämpötilan laskiessa.
Kylmähaurastumisesta ulkoilman lämpötila-alueella ei ole
riittävästi tietoa, mutta ainakaan jänneteräksillä se ei
ole todellisissa olosuhteissa ilmeistä.
Teräsbetonirakenteiden ja jännitettyjen rakenteiden
suunnittelusta ja käyttäytymisestä alhaisissa
lämpötiloissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella
seuraavia asioita: palkkien toiminta, betonirakenteiden
halkeilu, rakenteiden suunnittelu lämpörasitukset
huomioon ottaen sekä alhaisen lämpötilan aiheuttamat
lisäjännitykset betoniteräksessä. Ontelolaatoille
suoritettiin kylmähaurauskokeita -30 °C:ssa ja todettiin
niiden säilyttävän iskusitkeytensä täysin.
Kirjallisuuden perusteella selvitettiin lämmitettävien,
tilapäisten, koko rakennustyön kattavien sääsuojien
käyttöä betonirakentamisessa. Tällä menetelmällä
mahdollistetaan rakennustöiden suoritus ja varmistetaan
betonin kovettuminen jopa alle -40 °C:n lämpötiloissa.
Tutkittiin kokeellisesti betonin kovettumista -10 °C:ssa
käytettäessä erilaisia jäätymisenestoaineita sekä
esisäilytysajan vaikutusta tähän. Lupaavimmiksi
osoittautuivat lisäaineyhdistelmät NaNO2 + Na2SO4, NaNO2
+ CaC12, K2CO3 + hidastin ja Ca(NO3)2 + Na2SO4.
Betonirakenteiden liitoksia ja saumoja kylmissä
olosuhteissa selvitettiin kirjallisuuden perusteella.
KW - arctic regions
KW - concrete structures
KW - concrete durability
M3 - Report
SN - 951-38-2135-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Arktinen betonitekniikka
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -