TY - BOOK
T1 - Arktinen betonitekniikka
T2 - Esitutkimus
AU - Jokela, Jukka
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen
kirjallisuudesta löytyvä tietous betonirakentamisesta
arktisissa olosuhteissa.
Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet
vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen
betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin myös
kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleensä
3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin.
Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin
on varmistettava. Jäämeren ranta-alueilla ja arktisilla
suoalueilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti
betonin aineosana käytettävän veden suolapitoisuuteen.
Erikoistapauksissa voidaan vettä hankkia jopa jäästä
sulattamalla. Sementin ongelmat liittyvät lähinnä sen
kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko
tuoda muualta, kaivaa, räjäyttää ikiroudasta tai
imuruopata vesistöjen pohjasta. Lisäaineina käytetään
kiihdyttimiä, notkistimia, huokostimia ja
jäätymispistettä alentavia aineita.
Arktisissa olosuhteissa on syytä pyrkiä mahdollisimman
nopeaan jäätymislujuuden ja muottienpurkulujuuden
saavuttamiseen. Tämä saavutetaan nopeasti kovettuvan
sementin käytöllä, osa-aineiden korkealla lämpötilalla ja
betonoidun rakenteen lämpökäsittelyllä.
Betonimassan keskilämpötila laskee autokuljetuksen aikana
vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu
pintakerroksen jäätymisen estämiseksi. Työmaalla
tapahtuvissa siirroissa on syytä kiinnittää huomiota
erityisesti betonimassan vastaanottopaikan
tuulensuojaukseen sekä vastaanotto- ja siirtokaluston
suojaukseen niiden käytön välisinä aikoina. Siirron
yhteydessä voidaan massaa myös lämmittää. Teräksen
haurastuminen estää nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla.
Betonointia valmistelevissa töissä on erityistä
huolellisuutta noudatettava raudoituksen käsittelyssä,
taivutuksissa ja hitsauksissa sekä muottien ja muiden
betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja
lämmityksessä. Betonoinnissa on tärkeätä keskeytysten
välttäminen ja betonoinnin päättyessä tai keskeytyessä
nopea lämmöneristys ja lämmityksen aloitus. Ympärillä
olevan ilman ja betonin lämpötilaero saattaa olla yli
100oC. Yleisinä näkökohtina korostuvat riittävän
lämmitystehon lisäksi lämpötilaerojen minimointi valun
keski- ja reuna-alueiden välillä sekä liian nopeiden
lämpötilamuutosten välttäminen. Muottienpurkuvaiheessa on
kiinnitettävä huomiota lämpötilan muutoksen hallintaan ja
etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen
estämiseen.
Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat
lämmityskustannukset, aineosien hankinta sekä suuri
lämmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve.
Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia.
Suuret ja keveät elementit, esim. tilaelementit,
soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan
käyttää lämmöneristysmenetelmää, sähköistä
vastuslämmitystä, rakenteen rajoittaman ilmatilan
lämmitystä, saumausbetonin jäätymispisteen alentamista
lisäainein tai sallia saumausbetonin jäätyminen. Terästen
hitsaus on elementtien liitosmenetelmänä hankala kylmissä
olosuhteissa. Muista liitostyypeistä soveltuvat parhaiten
pultti- ja kitkaliitokset.
AB - Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen
kirjallisuudesta löytyvä tietous betonirakentamisesta
arktisissa olosuhteissa.
Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet
vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen
betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin myös
kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleensä
3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin.
Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin
on varmistettava. Jäämeren ranta-alueilla ja arktisilla
suoalueilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti
betonin aineosana käytettävän veden suolapitoisuuteen.
Erikoistapauksissa voidaan vettä hankkia jopa jäästä
sulattamalla. Sementin ongelmat liittyvät lähinnä sen
kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko
tuoda muualta, kaivaa, räjäyttää ikiroudasta tai
imuruopata vesistöjen pohjasta. Lisäaineina käytetään
kiihdyttimiä, notkistimia, huokostimia ja
jäätymispistettä alentavia aineita.
Arktisissa olosuhteissa on syytä pyrkiä mahdollisimman
nopeaan jäätymislujuuden ja muottienpurkulujuuden
saavuttamiseen. Tämä saavutetaan nopeasti kovettuvan
sementin käytöllä, osa-aineiden korkealla lämpötilalla ja
betonoidun rakenteen lämpökäsittelyllä.
Betonimassan keskilämpötila laskee autokuljetuksen aikana
vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu
pintakerroksen jäätymisen estämiseksi. Työmaalla
tapahtuvissa siirroissa on syytä kiinnittää huomiota
erityisesti betonimassan vastaanottopaikan
tuulensuojaukseen sekä vastaanotto- ja siirtokaluston
suojaukseen niiden käytön välisinä aikoina. Siirron
yhteydessä voidaan massaa myös lämmittää. Teräksen
haurastuminen estää nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla.
Betonointia valmistelevissa töissä on erityistä
huolellisuutta noudatettava raudoituksen käsittelyssä,
taivutuksissa ja hitsauksissa sekä muottien ja muiden
betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja
lämmityksessä. Betonoinnissa on tärkeätä keskeytysten
välttäminen ja betonoinnin päättyessä tai keskeytyessä
nopea lämmöneristys ja lämmityksen aloitus. Ympärillä
olevan ilman ja betonin lämpötilaero saattaa olla yli
100oC. Yleisinä näkökohtina korostuvat riittävän
lämmitystehon lisäksi lämpötilaerojen minimointi valun
keski- ja reuna-alueiden välillä sekä liian nopeiden
lämpötilamuutosten välttäminen. Muottienpurkuvaiheessa on
kiinnitettävä huomiota lämpötilan muutoksen hallintaan ja
etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen
estämiseen.
Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat
lämmityskustannukset, aineosien hankinta sekä suuri
lämmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve.
Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia.
Suuret ja keveät elementit, esim. tilaelementit,
soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan
käyttää lämmöneristysmenetelmää, sähköistä
vastuslämmitystä, rakenteen rajoittaman ilmatilan
lämmitystä, saumausbetonin jäätymispisteen alentamista
lisäainein tai sallia saumausbetonin jäätyminen. Terästen
hitsaus on elementtien liitosmenetelmänä hankala kylmissä
olosuhteissa. Muista liitostyypeistä soveltuvat parhaiten
pultti- ja kitkaliitokset.
M3 - Report
SN - 951-38-1448-3
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Arktinen betonitekniikka
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -