Arktinen betonitekniikka: Esitutkimus

Jukka Jokela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen kirjallisuudesta löytyvä tietous betonirakentamisesta arktisissa olosuhteissa. Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin myös kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleensä 3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin. Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin on varmistettava. Jäämeren ranta-alueilla ja arktisilla suoalueilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonin aineosana käytettävän veden suolapitoisuuteen. Erikoistapauksissa voidaan vettä hankkia jopa jäästä sulattamalla. Sementin ongelmat liittyvät lähinnä sen kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko tuoda muualta, kaivaa, räjäyttää ikiroudasta tai imuruopata vesistöjen pohjasta. Lisäaineina käytetään kiihdyttimiä, notkistimia, huokostimia ja jäätymispistettä alentavia aineita. Arktisissa olosuhteissa on syytä pyrkiä mahdollisimman nopeaan jäätymislujuuden ja muottienpurkulujuuden saavuttamiseen. Tämä saavutetaan nopeasti kovettuvan sementin käytöllä, osa-aineiden korkealla lämpötilalla ja betonoidun rakenteen lämpökäsittelyllä. Betonimassan keskilämpötila laskee autokuljetuksen aikana vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu pintakerroksen jäätymisen estämiseksi. Työmaalla tapahtuvissa siirroissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonimassan vastaanottopaikan tuulensuojaukseen sekä vastaanotto- ja siirtokaluston suojaukseen niiden käytön välisinä aikoina. Siirron yhteydessä voidaan massaa myös lämmittää. Teräksen haurastuminen estää nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla. Betonointia valmistelevissa töissä on erityistä huolellisuutta noudatettava raudoituksen käsittelyssä, taivutuksissa ja hitsauksissa sekä muottien ja muiden betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja lämmityksessä. Betonoinnissa on tärkeätä keskeytysten välttäminen ja betonoinnin päättyessä tai keskeytyessä nopea lämmöneristys ja lämmityksen aloitus. Ympärillä olevan ilman ja betonin lämpötilaero saattaa olla yli 100oC. Yleisinä näkökohtina korostuvat riittävän lämmitystehon lisäksi lämpötilaerojen minimointi valun keski- ja reuna-alueiden välillä sekä liian nopeiden lämpötilamuutosten välttäminen. Muottienpurkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota lämpötilan muutoksen hallintaan ja etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen estämiseen. Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat lämmityskustannukset, aineosien hankinta sekä suuri lämmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve. Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia. Suuret ja keveät elementit, esim. tilaelementit, soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan käyttää lämmöneristysmenetelmää, sähköistä vastuslämmitystä, rakenteen rajoittaman ilmatilan lämmitystä, saumausbetonin jäätymispisteen alentamista lisäainein tai sallia saumausbetonin jäätyminen. Terästen hitsaus on elementtien liitosmenetelmänä hankala kylmissä olosuhteissa. Muista liitostyypeistä soveltuvat parhaiten pultti- ja kitkaliitokset.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages138
ISBN (Print)951-38-1448-3
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number75
ISSN0358-5077

Fingerprint

Olla

Cite this

Jokela, J. (1982). Arktinen betonitekniikka: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 75
Jokela, Jukka. / Arktinen betonitekniikka : Esitutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 75).
@book{8033700d68274498850b748768439572,
title = "Arktinen betonitekniikka: Esitutkimus",
abstract = "Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen kirjallisuudesta l{\"o}ytyv{\"a} tietous betonirakentamisesta arktisissa olosuhteissa. Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin my{\"o}s kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleens{\"a} 3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin. Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin on varmistettava. J{\"a}{\"a}meren ranta-alueilla ja arktisilla suoalueilla on syyt{\"a} kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota erityisesti betonin aineosana k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n veden suolapitoisuuteen. Erikoistapauksissa voidaan vett{\"a} hankkia jopa j{\"a}{\"a}st{\"a} sulattamalla. Sementin ongelmat liittyv{\"a}t l{\"a}hinn{\"a} sen kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko tuoda muualta, kaivaa, r{\"a}j{\"a}ytt{\"a}{\"a} ikiroudasta tai imuruopata vesist{\"o}jen pohjasta. Lis{\"a}aineina k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n kiihdyttimi{\"a}, notkistimia, huokostimia ja j{\"a}{\"a}tymispistett{\"a} alentavia aineita. Arktisissa olosuhteissa on syyt{\"a} pyrki{\"a} mahdollisimman nopeaan j{\"a}{\"a}tymislujuuden ja muottienpurkulujuuden saavuttamiseen. T{\"a}m{\"a} saavutetaan nopeasti kovettuvan sementin k{\"a}yt{\"o}ll{\"a}, osa-aineiden korkealla l{\"a}mp{\"o}tilalla ja betonoidun rakenteen l{\"a}mp{\"o}k{\"a}sittelyll{\"a}. Betonimassan keskil{\"a}mp{\"o}tila laskee autokuljetuksen aikana vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu pintakerroksen j{\"a}{\"a}tymisen est{\"a}miseksi. Ty{\"o}maalla tapahtuvissa siirroissa on syyt{\"a} kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota erityisesti betonimassan vastaanottopaikan tuulensuojaukseen sek{\"a} vastaanotto- ja siirtokaluston suojaukseen niiden k{\"a}yt{\"o}n v{\"a}lisin{\"a} aikoina. Siirron yhteydess{\"a} voidaan massaa my{\"o}s l{\"a}mmitt{\"a}{\"a}. Ter{\"a}ksen haurastuminen est{\"a}{\"a} nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla. Betonointia valmistelevissa t{\"o}iss{\"a} on erityist{\"a} huolellisuutta noudatettava raudoituksen k{\"a}sittelyss{\"a}, taivutuksissa ja hitsauksissa sek{\"a} muottien ja muiden betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja l{\"a}mmityksess{\"a}. Betonoinnissa on t{\"a}rke{\"a}t{\"a} keskeytysten v{\"a}ltt{\"a}minen ja betonoinnin p{\"a}{\"a}ttyess{\"a} tai keskeytyess{\"a} nopea l{\"a}mm{\"o}neristys ja l{\"a}mmityksen aloitus. Ymp{\"a}rill{\"a} olevan ilman ja betonin l{\"a}mp{\"o}tilaero saattaa olla yli 100oC. Yleisin{\"a} n{\"a}k{\"o}kohtina korostuvat riitt{\"a}v{\"a}n l{\"a}mmitystehon lis{\"a}ksi l{\"a}mp{\"o}tilaerojen minimointi valun keski- ja reuna-alueiden v{\"a}lill{\"a} sek{\"a} liian nopeiden l{\"a}mp{\"o}tilamuutosten v{\"a}ltt{\"a}minen. Muottienpurkuvaiheessa on kiinnitett{\"a}v{\"a} huomiota l{\"a}mp{\"o}tilan muutoksen hallintaan ja etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen est{\"a}miseen. Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat l{\"a}mmityskustannukset, aineosien hankinta sek{\"a} suuri l{\"a}mmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve. Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia. Suuret ja keve{\"a}t elementit, esim. tilaelementit, soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} l{\"a}mm{\"o}neristysmenetelm{\"a}{\"a}, s{\"a}hk{\"o}ist{\"a} vastusl{\"a}mmityst{\"a}, rakenteen rajoittaman ilmatilan l{\"a}mmityst{\"a}, saumausbetonin j{\"a}{\"a}tymispisteen alentamista lis{\"a}ainein tai sallia saumausbetonin j{\"a}{\"a}tyminen. Ter{\"a}sten hitsaus on elementtien liitosmenetelm{\"a}n{\"a} hankala kylmiss{\"a} olosuhteissa. Muista liitostyypeist{\"a} soveltuvat parhaiten pultti- ja kitkaliitokset.",
author = "Jukka Jokela",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1448-3",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "75",
address = "Finland",

}

Jokela, J 1982, Arktinen betonitekniikka: Esitutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 75, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Arktinen betonitekniikka : Esitutkimus. / Jokela, Jukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 75).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Arktinen betonitekniikka

T2 - Esitutkimus

AU - Jokela, Jukka

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen kirjallisuudesta löytyvä tietous betonirakentamisesta arktisissa olosuhteissa. Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin myös kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleensä 3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin. Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin on varmistettava. Jäämeren ranta-alueilla ja arktisilla suoalueilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonin aineosana käytettävän veden suolapitoisuuteen. Erikoistapauksissa voidaan vettä hankkia jopa jäästä sulattamalla. Sementin ongelmat liittyvät lähinnä sen kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko tuoda muualta, kaivaa, räjäyttää ikiroudasta tai imuruopata vesistöjen pohjasta. Lisäaineina käytetään kiihdyttimiä, notkistimia, huokostimia ja jäätymispistettä alentavia aineita. Arktisissa olosuhteissa on syytä pyrkiä mahdollisimman nopeaan jäätymislujuuden ja muottienpurkulujuuden saavuttamiseen. Tämä saavutetaan nopeasti kovettuvan sementin käytöllä, osa-aineiden korkealla lämpötilalla ja betonoidun rakenteen lämpökäsittelyllä. Betonimassan keskilämpötila laskee autokuljetuksen aikana vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu pintakerroksen jäätymisen estämiseksi. Työmaalla tapahtuvissa siirroissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonimassan vastaanottopaikan tuulensuojaukseen sekä vastaanotto- ja siirtokaluston suojaukseen niiden käytön välisinä aikoina. Siirron yhteydessä voidaan massaa myös lämmittää. Teräksen haurastuminen estää nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla. Betonointia valmistelevissa töissä on erityistä huolellisuutta noudatettava raudoituksen käsittelyssä, taivutuksissa ja hitsauksissa sekä muottien ja muiden betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja lämmityksessä. Betonoinnissa on tärkeätä keskeytysten välttäminen ja betonoinnin päättyessä tai keskeytyessä nopea lämmöneristys ja lämmityksen aloitus. Ympärillä olevan ilman ja betonin lämpötilaero saattaa olla yli 100oC. Yleisinä näkökohtina korostuvat riittävän lämmitystehon lisäksi lämpötilaerojen minimointi valun keski- ja reuna-alueiden välillä sekä liian nopeiden lämpötilamuutosten välttäminen. Muottienpurkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota lämpötilan muutoksen hallintaan ja etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen estämiseen. Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat lämmityskustannukset, aineosien hankinta sekä suuri lämmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve. Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia. Suuret ja keveät elementit, esim. tilaelementit, soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan käyttää lämmöneristysmenetelmää, sähköistä vastuslämmitystä, rakenteen rajoittaman ilmatilan lämmitystä, saumausbetonin jäätymispisteen alentamista lisäainein tai sallia saumausbetonin jäätyminen. Terästen hitsaus on elementtien liitosmenetelmänä hankala kylmissä olosuhteissa. Muista liitostyypeistä soveltuvat parhaiten pultti- ja kitkaliitokset.

AB - Tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen kirjallisuudesta löytyvä tietous betonirakentamisesta arktisissa olosuhteissa. Arktisilla alueilla vallitsevat ilmastolliset olosuhteet vaikeuttavat ja hidastavat betonirakentamista. Nykyinen betoniteknologia mahdollistaa kaitenkin betonoinnin myös kovassa pakkasessa. Rakentamiskustannukset ovat yleensä 3...4-kertaiset verrattuna normaaleihin olosuhteisiin. Betonin osa-aineiden soveltuvuus arktisiin olosuhteisiin on varmistettava. Jäämeren ranta-alueilla ja arktisilla suoalueilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonin aineosana käytettävän veden suolapitoisuuteen. Erikoistapauksissa voidaan vettä hankkia jopa jäästä sulattamalla. Sementin ongelmat liittyvät lähinnä sen kuljetukseen ja varastointiin. Kiviaines voidaan joko tuoda muualta, kaivaa, räjäyttää ikiroudasta tai imuruopata vesistöjen pohjasta. Lisäaineina käytetään kiihdyttimiä, notkistimia, huokostimia ja jäätymispistettä alentavia aineita. Arktisissa olosuhteissa on syytä pyrkiä mahdollisimman nopeaan jäätymislujuuden ja muottienpurkulujuuden saavuttamiseen. Tämä saavutetaan nopeasti kovettuvan sementin käytöllä, osa-aineiden korkealla lämpötilalla ja betonoidun rakenteen lämpökäsittelyllä. Betonimassan keskilämpötila laskee autokuljetuksen aikana vain muutamia asteita. Massan pinnan on oltava suojattu pintakerroksen jäätymisen estämiseksi. Työmaalla tapahtuvissa siirroissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti betonimassan vastaanottopaikan tuulensuojaukseen sekä vastaanotto- ja siirtokaluston suojaukseen niiden käytön välisinä aikoina. Siirron yhteydessä voidaan massaa myös lämmittää. Teräksen haurastuminen estää nosturisiirrot yli -40°C pakkasilla. Betonointia valmistelevissa töissä on erityistä huolellisuutta noudatettava raudoituksen käsittelyssä, taivutuksissa ja hitsauksissa sekä muottien ja muiden betonimassan vastaisten pintojen puhdistuksessa ja lämmityksessä. Betonoinnissa on tärkeätä keskeytysten välttäminen ja betonoinnin päättyessä tai keskeytyessä nopea lämmöneristys ja lämmityksen aloitus. Ympärillä olevan ilman ja betonin lämpötilaero saattaa olla yli 100oC. Yleisinä näkökohtina korostuvat riittävän lämmitystehon lisäksi lämpötilaerojen minimointi valun keski- ja reuna-alueiden välillä sekä liian nopeiden lämpötilamuutosten välttäminen. Muottienpurkuvaiheessa on kiinnitettävä huomiota lämpötilan muutoksen hallintaan ja etenkin ohuiden rakenteiden liiallisen kuivumisen estämiseen. Elementtien valmistaksessa aiheuttavat ongelmia korkeat lämmityskustannukset, aineosien hankinta sekä suuri lämmitetyn viimeistely- ja varastotilan tarve. Elementtien tulee olla nopeasti ja helposti asennettavia. Suuret ja keveät elementit, esim. tilaelementit, soveltuvat hyvin. Elementtien juotossaumauksessa voidaan käyttää lämmöneristysmenetelmää, sähköistä vastuslämmitystä, rakenteen rajoittaman ilmatilan lämmitystä, saumausbetonin jäätymispisteen alentamista lisäainein tai sallia saumausbetonin jäätyminen. Terästen hitsaus on elementtien liitosmenetelmänä hankala kylmissä olosuhteissa. Muista liitostyypeistä soveltuvat parhaiten pultti- ja kitkaliitokset.

M3 - Report

SN - 951-38-1448-3

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Arktinen betonitekniikka

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jokela J. Arktinen betonitekniikka: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 75).