Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa

Tomi J. Lindroos, Aira Hast, Tommi Ekholm, Ilkka Savolainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tähän julkaisuun on koottu arvioita ja näkökulmia päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästövähennyskeinoista Suomessa. Alkuperäiset julkaisut ovat MTT:n (Regina ym 2011), SYKE:n (Alaja 2009, Lindh 2010), LVM:n (2011) ja ympäristöministeriön (2008). Eri sektorien päästöennusteiden perusteella on muodostettu päivitetyt nyky- ja lisätoimiurat koko ei-PK-sektorille. Päivitettyjä lisätoimi- ja nykytoimiskenaarioita verrattiin Suomen nykyiseen -16 %:n päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2020 ja mahdolliseen tiukempaan tavoitteeseen, jotta saataisiin arvioitua kuinka pitkälle nykytoimet riittävät ja kuinka paljon tarvitaan lisätoimia. Päästövähennyksiä ja niihin liittyviä suoria kustannuksia tarkasteltiin myös epävarmuudet huomioon ottavalla SONETS-mallilla (Hast ym. 2011), joka on kehitetty ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasujen ja päästövähennysten mallintamiseen. Suomen nykyinen -16 % tavoite, joka vastaa EU:n 20 % päästönvähennystavoitetta, voitaisiin saavuttaa kokonaan kotimaisin toimin. Tämän lisäksi voidaan ostaa päästöyksiköitä, joilla voidaan välttää kaikista kalleimmat kotimaiset toimet ja tasata päästöjen vuosittaista vaihtelua. Työssä tarkastellut kotimaiset toimet eivät riittäisi saavuttamaan tiukempaa -23 % tavoitetta, joka vastaisi likimain EU:n mahdollista 30 % tavoitetta. Suomi voisi kuitenkin saavuttaa -23 % tavoitteen päästöyksiköitä ostamalla. Malliarvion perusteella nykyisen -16 %:n tavoitteen saavuttaminen maksaisi noin 600 M , mutta arvio sisältää liikenteen biopolttoainetavoitteen ja biokaasun syöttötariffin kustannukset (noin 400 M ). Lisäkustannukset tiukempaan -23 % tavoitteeseen siirtymisestä olisivat noin 200 M .Koska sekä päästöennusteisiin että kustannuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, ei vaadittavista vähennyskeinoista voida saada täysin varmoja arvioita. Ajan kuluessa saadaan uutta tietoa minkä vuoksi perusuria ja lisävähennykeinojen joukkoa tulisi tarkistaa määräajoin.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages67
ISBN (Electronic)978-951-38-7797-2
ISBN (Print)978-951-38-7796-5
Publication statusPublished - 2011
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2605
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Nefopam
Mink
Costs and Cost Analysis

Keywords

  • Non-ETS emission reductions
  • non-ETS
  • greenhouse gas emissions
  • emission projections

Cite this

Lindroos, T. J., Hast, A., Ekholm, T., & Savolainen, I. (2011). Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2605
Lindroos, Tomi J. ; Hast, Aira ; Ekholm, Tommi ; Savolainen, Ilkka. / Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 67 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2605).
@book{ef2e38f73d1e4c01abb12776f0cde8d3,
title = "Arvio ei-p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorin p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa",
abstract = "T{\"a}h{\"a}n julkaisuun on koottu arvioita ja n{\"a}k{\"o}kulmia p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ulkopuolisten sektorien p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyskeinoista Suomessa. Alkuper{\"a}iset julkaisut ovat MTT:n (Regina ym 2011), SYKE:n (Alaja 2009, Lindh 2010), LVM:n (2011) ja ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n (2008). Eri sektorien p{\"a}{\"a}st{\"o}ennusteiden perusteella on muodostettu p{\"a}ivitetyt nyky- ja lis{\"a}toimiurat koko ei-PK-sektorille. P{\"a}ivitettyj{\"a} lis{\"a}toimi- ja nykytoimiskenaarioita verrattiin Suomen nykyiseen -16 {\%}:n p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennystavoitteeseen vuodelle 2020 ja mahdolliseen tiukempaan tavoitteeseen, jotta saataisiin arvioitua kuinka pitk{\"a}lle nykytoimet riitt{\"a}v{\"a}t ja kuinka paljon tarvitaan lis{\"a}toimia. P{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennyksi{\"a} ja niihin liittyvi{\"a} suoria kustannuksia tarkasteltiin my{\"o}s ep{\"a}varmuudet huomioon ottavalla SONETS-mallilla (Hast ym. 2011), joka on kehitetty ei-p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppasektorin kasvihuonekaasujen ja p{\"a}{\"a}st{\"o}v{\"a}hennysten mallintamiseen. Suomen nykyinen -16 {\%} tavoite, joka vastaa EU:n 20 {\%} p{\"a}{\"a}st{\"o}nv{\"a}hennystavoitetta, voitaisiin saavuttaa kokonaan kotimaisin toimin. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi voidaan ostaa p{\"a}{\"a}st{\"o}yksik{\"o}it{\"a}, joilla voidaan v{\"a}ltt{\"a}{\"a} kaikista kalleimmat kotimaiset toimet ja tasata p{\"a}{\"a}st{\"o}jen vuosittaista vaihtelua. Ty{\"o}ss{\"a} tarkastellut kotimaiset toimet eiv{\"a}t riitt{\"a}isi saavuttamaan tiukempaa -23 {\%} tavoitetta, joka vastaisi likimain EU:n mahdollista 30 {\%} tavoitetta. Suomi voisi kuitenkin saavuttaa -23 {\%} tavoitteen p{\"a}{\"a}st{\"o}yksik{\"o}it{\"a} ostamalla. Malliarvion perusteella nykyisen -16 {\%}:n tavoitteen saavuttaminen maksaisi noin 600 M , mutta arvio sis{\"a}lt{\"a}{\"a} liikenteen biopolttoainetavoitteen ja biokaasun sy{\"o}tt{\"o}tariffin kustannukset (noin 400 M ). Lis{\"a}kustannukset tiukempaan -23 {\%} tavoitteeseen siirtymisest{\"a} olisivat noin 200 M .Koska sek{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}ennusteisiin ett{\"a} kustannuksiin liittyy merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} ep{\"a}varmuutta, ei vaadittavista v{\"a}hennyskeinoista voida saada t{\"a}ysin varmoja arvioita. Ajan kuluessa saadaan uutta tietoa mink{\"a} vuoksi perusuria ja lis{\"a}v{\"a}hennykeinojen joukkoa tulisi tarkistaa m{\"a}{\"a}r{\"a}ajoin.",
keywords = "Non-ETS emission reductions, non-ETS, greenhouse gas emissions, emission projections",
author = "Lindroos, {Tomi J.} and Aira Hast and Tommi Ekholm and Ilkka Savolainen",
year = "2011",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7796-5",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2605",
address = "Finland",

}

Lindroos, TJ, Hast, A, Ekholm, T & Savolainen, I 2011, Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2605, VTT Technical Research Centre of Finland.

Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. / Lindroos, Tomi J.; Hast, Aira; Ekholm, Tommi; Savolainen, Ilkka.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 67 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2605).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa

AU - Lindroos, Tomi J.

AU - Hast, Aira

AU - Ekholm, Tommi

AU - Savolainen, Ilkka

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - Tähän julkaisuun on koottu arvioita ja näkökulmia päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästövähennyskeinoista Suomessa. Alkuperäiset julkaisut ovat MTT:n (Regina ym 2011), SYKE:n (Alaja 2009, Lindh 2010), LVM:n (2011) ja ympäristöministeriön (2008). Eri sektorien päästöennusteiden perusteella on muodostettu päivitetyt nyky- ja lisätoimiurat koko ei-PK-sektorille. Päivitettyjä lisätoimi- ja nykytoimiskenaarioita verrattiin Suomen nykyiseen -16 %:n päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2020 ja mahdolliseen tiukempaan tavoitteeseen, jotta saataisiin arvioitua kuinka pitkälle nykytoimet riittävät ja kuinka paljon tarvitaan lisätoimia. Päästövähennyksiä ja niihin liittyviä suoria kustannuksia tarkasteltiin myös epävarmuudet huomioon ottavalla SONETS-mallilla (Hast ym. 2011), joka on kehitetty ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasujen ja päästövähennysten mallintamiseen. Suomen nykyinen -16 % tavoite, joka vastaa EU:n 20 % päästönvähennystavoitetta, voitaisiin saavuttaa kokonaan kotimaisin toimin. Tämän lisäksi voidaan ostaa päästöyksiköitä, joilla voidaan välttää kaikista kalleimmat kotimaiset toimet ja tasata päästöjen vuosittaista vaihtelua. Työssä tarkastellut kotimaiset toimet eivät riittäisi saavuttamaan tiukempaa -23 % tavoitetta, joka vastaisi likimain EU:n mahdollista 30 % tavoitetta. Suomi voisi kuitenkin saavuttaa -23 % tavoitteen päästöyksiköitä ostamalla. Malliarvion perusteella nykyisen -16 %:n tavoitteen saavuttaminen maksaisi noin 600 M , mutta arvio sisältää liikenteen biopolttoainetavoitteen ja biokaasun syöttötariffin kustannukset (noin 400 M ). Lisäkustannukset tiukempaan -23 % tavoitteeseen siirtymisestä olisivat noin 200 M .Koska sekä päästöennusteisiin että kustannuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, ei vaadittavista vähennyskeinoista voida saada täysin varmoja arvioita. Ajan kuluessa saadaan uutta tietoa minkä vuoksi perusuria ja lisävähennykeinojen joukkoa tulisi tarkistaa määräajoin.

AB - Tähän julkaisuun on koottu arvioita ja näkökulmia päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästövähennyskeinoista Suomessa. Alkuperäiset julkaisut ovat MTT:n (Regina ym 2011), SYKE:n (Alaja 2009, Lindh 2010), LVM:n (2011) ja ympäristöministeriön (2008). Eri sektorien päästöennusteiden perusteella on muodostettu päivitetyt nyky- ja lisätoimiurat koko ei-PK-sektorille. Päivitettyjä lisätoimi- ja nykytoimiskenaarioita verrattiin Suomen nykyiseen -16 %:n päästövähennystavoitteeseen vuodelle 2020 ja mahdolliseen tiukempaan tavoitteeseen, jotta saataisiin arvioitua kuinka pitkälle nykytoimet riittävät ja kuinka paljon tarvitaan lisätoimia. Päästövähennyksiä ja niihin liittyviä suoria kustannuksia tarkasteltiin myös epävarmuudet huomioon ottavalla SONETS-mallilla (Hast ym. 2011), joka on kehitetty ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasujen ja päästövähennysten mallintamiseen. Suomen nykyinen -16 % tavoite, joka vastaa EU:n 20 % päästönvähennystavoitetta, voitaisiin saavuttaa kokonaan kotimaisin toimin. Tämän lisäksi voidaan ostaa päästöyksiköitä, joilla voidaan välttää kaikista kalleimmat kotimaiset toimet ja tasata päästöjen vuosittaista vaihtelua. Työssä tarkastellut kotimaiset toimet eivät riittäisi saavuttamaan tiukempaa -23 % tavoitetta, joka vastaisi likimain EU:n mahdollista 30 % tavoitetta. Suomi voisi kuitenkin saavuttaa -23 % tavoitteen päästöyksiköitä ostamalla. Malliarvion perusteella nykyisen -16 %:n tavoitteen saavuttaminen maksaisi noin 600 M , mutta arvio sisältää liikenteen biopolttoainetavoitteen ja biokaasun syöttötariffin kustannukset (noin 400 M ). Lisäkustannukset tiukempaan -23 % tavoitteeseen siirtymisestä olisivat noin 200 M .Koska sekä päästöennusteisiin että kustannuksiin liittyy merkittävää epävarmuutta, ei vaadittavista vähennyskeinoista voida saada täysin varmoja arvioita. Ajan kuluessa saadaan uutta tietoa minkä vuoksi perusuria ja lisävähennykeinojen joukkoa tulisi tarkistaa määräajoin.

KW - Non-ETS emission reductions

KW - non-ETS

KW - greenhouse gas emissions

KW - emission projections

M3 - Report

SN - 978-951-38-7796-5

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Lindroos TJ, Hast A, Ekholm T, Savolainen I. Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja -kustannuksista Suomessa. VTT Technical Research Centre of Finland, 2011. 67 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2605).