Arvioita puurakentamisen kasvihuonevaikutuksesta. 1. Skenaariotarkastelu potentiaalisesta puunkäytöstä ja sen kasvihuonevaikutuksesta vuosien 1990 ja 1994 uudisrakentamisessa. 2. Rakennuskannan puutuotteiden hiilivaranto Suomessa: inventaariot vuosilta 1980, 1990 ja 1995

Kim Pingoud, Anna-Leena Perälä

Research output: Book/ReportReport

4 Citations (Scopus)

Abstract

1) Toteutunutta uudisrakentamista Suomessa vuonna 1990 ja 1994 verrattiin potentiaalisen puun käytön skenaarioon, jossa sama rakentaminen olisi toteutettu maksimoimalla puun käyttö. Skenaarioon tehtiin arvio puuperäisten tuotteiden realistisesta potentiaalisesta markkinaosuudesta kunkin talotyypin eri rakennusosissa. Puun lisäkäyttö vähentää muiden rakennusmateriaalien tarvetta. Puuperäisten tuotteiden kokonaismäärää olisi voitu lisätä lähes 70 %, ja 1 kg:lla puumateriaaleja olisi voinut korvata 3,6 kg kivipohjaisia tuotteita, 0,12 kg metallituotteita ja 0,005 kg muita tuotteita. Arvioitu rakennusmateriaalien primaarienergiankulutus oli 8,8 TWh vuoden 1990 toteutuneessa uudisrakentamisessa. Potentiaalisen puunkäytön skenaariossa energiankulutus oli 7,7 TWh, ja fossiiliset hiilipäästöt olisivat olleet 0,17 Mt C (0,6 Mt CO2) alemmat kuin toteutuneessa rakentamisessa. Puutuotteisiin sitoutuneen hiilen varastot olisivat kasvaneet 0,37 Mt C enemmän, mutta vastaavasti metsäbiomassaa olisi jouduttu kaatamaan 1,5 Mt C lisää verrattuna toteutuneeseen rakentamiseen. Myös bioenergiaa olisi enemmän käytettävissä, koska jätepuuta syntyisi enemmän. Korvattaessa sillä fossiilisia polttoaineita vähenisivät laskennalliset fossiiliset C-päästöt esim. kevyen polttoöljyn tapauksessa 0,24 Mt C (0,9 Mt CO2). Bioenergian hyödyntämisaste voisi kuitenkin olla paljon korkeampi. Teoriassa, jos puuston koko maanpäällinen biomassa käytettäisiin bioenergiana mukaan lukien käytöstä vähitellen poistuvat puutuotteet, fossiilisten C-päästöjen vähennys voisi olla jopa 1,5 Mt C (5,5 Mt CO2). Tutkimuksessa simuloitiin myös ilmakehän sekä puuperäisten hiilivarastojen dynaamisia, rakennusvuoden jälkeisiä muutoksia koko metsien oletetun kiertoajan (80 vuotta) yli. Potentiaalisen puunkäytön skenaario on ilmakehän hiilitaseen kannalta epäedullisempi alussa, jolloin hiilipäästöt ilmakehään ovat suuria. Toisaalta kiertoajan lopussa, kun metsien biomassa on taas uusiutunut ja sitonut hiiltä ilmakehästä, skenaario on selvästi parempi kuin toteutunut rakentaminen, koska siinä käytetään vähemmän fossiilisia polttoaineita. 2) Puutuotteiden hiilivarastoja talonrakennuskannassa sekä maa- ja vesirakenteissa arvioitiin kolmessa inventaariossa vuosilta 1980, 1990 ja 1995. Inventaariomenetelmä perustuu osittain Suomen rakennustilastoihin sekä erityiseen tietokantaan, jota kehitetään ja ylläpidetään VTT Rakennustekniikassa. Inventaarioiden mukaan Suomen talorakennuskannan sahatavaran ja puulevyjen sisältämä hiilivarasto oli vuonna 1980 8,7 Mt C, vuonna 1990 10,7 Mt C ja vuonna 1995 11,5 Mt C. Hiilivaraston keskimääräiset vuosikasvut olivat 1980-luvulla 0,20 Mt C /a ja vuosina 1990-1995 0,15 Mt C /a eli noin 1,3 % ja 0,8 % Suomen fossiilisista hiilipäästöistä vastaavina aikoina. Jos lasketaan mukaan ei-luvanvarainen rakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen, hiilivaraston suuruudeksi vuonna 1995 arvioitiin 16,5 Mt C. Kolmannes hiilivarannosta muodostuu omakotitaloista. Hiilivaraston suuruus on noin 3,3 t C jokaista Suomen asukasta kohti ja 2,4 % Suomen metsien sisältämästä hiilivarastosta. Jos lasketaan mukaan vientituotteet, voi Suomen metsistä lähtöisin olevien puutuotteiden kokonaishiilivarasto (pois luettuna puujätteet ja paperituotteet) olla jopa 7 % metsien hiilivarastosta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Electronic)951-38-5021-8
ISBN (Print)951-38-5020-X
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number840
ISSN1235-0613

Fingerprint

wood utilization
wood construction
wood products
carbon sinks
greenhouses
Olla

Keywords

  • wood products
  • timber construction
  • construction materials
  • greenhouse effect
  • carbon balance
  • energy consumption
  • emissions
  • scenarios
  • carbon sinks

Cite this

@book{19f68f7e0eb345c49c070c988863035e,
title = "Arvioita puurakentamisen kasvihuonevaikutuksesta. 1. Skenaariotarkastelu potentiaalisesta puunk{\"a}yt{\"o}st{\"a} ja sen kasvihuonevaikutuksesta vuosien 1990 ja 1994 uudisrakentamisessa. 2. Rakennuskannan puutuotteiden hiilivaranto Suomessa: inventaariot vuosilta 1980, 1990 ja 1995",
abstract = "1) Toteutunutta uudisrakentamista Suomessa vuonna 1990 ja 1994 verrattiin potentiaalisen puun k{\"a}yt{\"o}n skenaarioon, jossa sama rakentaminen olisi toteutettu maksimoimalla puun k{\"a}ytt{\"o}. Skenaarioon tehtiin arvio puuper{\"a}isten tuotteiden realistisesta potentiaalisesta markkinaosuudesta kunkin talotyypin eri rakennusosissa. Puun lis{\"a}k{\"a}ytt{\"o} v{\"a}hent{\"a}{\"a} muiden rakennusmateriaalien tarvetta. Puuper{\"a}isten tuotteiden kokonaism{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} olisi voitu lis{\"a}t{\"a} l{\"a}hes 70 {\%}, ja 1 kg:lla puumateriaaleja olisi voinut korvata 3,6 kg kivipohjaisia tuotteita, 0,12 kg metallituotteita ja 0,005 kg muita tuotteita. Arvioitu rakennusmateriaalien primaarienergiankulutus oli 8,8 TWh vuoden 1990 toteutuneessa uudisrakentamisessa. Potentiaalisen puunk{\"a}yt{\"o}n skenaariossa energiankulutus oli 7,7 TWh, ja fossiiliset hiilip{\"a}{\"a}st{\"o}t olisivat olleet 0,17 Mt C (0,6 Mt CO2) alemmat kuin toteutuneessa rakentamisessa. Puutuotteisiin sitoutuneen hiilen varastot olisivat kasvaneet 0,37 Mt C enemm{\"a}n, mutta vastaavasti mets{\"a}biomassaa olisi jouduttu kaatamaan 1,5 Mt C lis{\"a}{\"a} verrattuna toteutuneeseen rakentamiseen. My{\"o}s bioenergiaa olisi enemm{\"a}n k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a}, koska j{\"a}tepuuta syntyisi enemm{\"a}n. Korvattaessa sill{\"a} fossiilisia polttoaineita v{\"a}henisiv{\"a}t laskennalliset fossiiliset C-p{\"a}{\"a}st{\"o}t esim. kevyen poltto{\"o}ljyn tapauksessa 0,24 Mt C (0,9 Mt CO2). Bioenergian hy{\"o}dynt{\"a}misaste voisi kuitenkin olla paljon korkeampi. Teoriassa, jos puuston koko maanp{\"a}{\"a}llinen biomassa k{\"a}ytett{\"a}isiin bioenergiana mukaan lukien k{\"a}yt{\"o}st{\"a} v{\"a}hitellen poistuvat puutuotteet, fossiilisten C-p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hennys voisi olla jopa 1,5 Mt C (5,5 Mt CO2). Tutkimuksessa simuloitiin my{\"o}s ilmakeh{\"a}n sek{\"a} puuper{\"a}isten hiilivarastojen dynaamisia, rakennusvuoden j{\"a}lkeisi{\"a} muutoksia koko metsien oletetun kiertoajan (80 vuotta) yli. Potentiaalisen puunk{\"a}yt{\"o}n skenaario on ilmakeh{\"a}n hiilitaseen kannalta ep{\"a}edullisempi alussa, jolloin hiilip{\"a}{\"a}st{\"o}t ilmakeh{\"a}{\"a}n ovat suuria. Toisaalta kiertoajan lopussa, kun metsien biomassa on taas uusiutunut ja sitonut hiilt{\"a} ilmakeh{\"a}st{\"a}, skenaario on selv{\"a}sti parempi kuin toteutunut rakentaminen, koska siin{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n v{\"a}hemm{\"a}n fossiilisia polttoaineita. 2) Puutuotteiden hiilivarastoja talonrakennuskannassa sek{\"a} maa- ja vesirakenteissa arvioitiin kolmessa inventaariossa vuosilta 1980, 1990 ja 1995. Inventaariomenetelm{\"a} perustuu osittain Suomen rakennustilastoihin sek{\"a} erityiseen tietokantaan, jota kehitet{\"a}{\"a}n ja yll{\"a}pidet{\"a}{\"a}n VTT Rakennustekniikassa. Inventaarioiden mukaan Suomen talorakennuskannan sahatavaran ja puulevyjen sis{\"a}lt{\"a}m{\"a} hiilivarasto oli vuonna 1980 8,7 Mt C, vuonna 1990 10,7 Mt C ja vuonna 1995 11,5 Mt C. Hiilivaraston keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset vuosikasvut olivat 1980-luvulla 0,20 Mt C /a ja vuosina 1990-1995 0,15 Mt C /a eli noin 1,3 {\%} ja 0,8 {\%} Suomen fossiilisista hiilip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} vastaavina aikoina. Jos lasketaan mukaan ei-luvanvarainen rakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen, hiilivaraston suuruudeksi vuonna 1995 arvioitiin 16,5 Mt C. Kolmannes hiilivarannosta muodostuu omakotitaloista. Hiilivaraston suuruus on noin 3,3 t C jokaista Suomen asukasta kohti ja 2,4 {\%} Suomen metsien sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}st{\"a} hiilivarastosta. Jos lasketaan mukaan vientituotteet, voi Suomen metsist{\"a} l{\"a}ht{\"o}isin olevien puutuotteiden kokonaishiilivarasto (pois luettuna puuj{\"a}tteet ja paperituotteet) olla jopa 7 {\%} metsien hiilivarastosta.",
keywords = "wood products, timber construction, construction materials, greenhouse effect, carbon balance, energy consumption, emissions, scenarios, carbon sinks",
author = "Kim Pingoud and Anna-Leena Per{\"a}l{\"a}",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5020-X",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "840",
address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Arvioita puurakentamisen kasvihuonevaikutuksesta. 1. Skenaariotarkastelu potentiaalisesta puunkäytöstä ja sen kasvihuonevaikutuksesta vuosien 1990 ja 1994 uudisrakentamisessa. 2. Rakennuskannan puutuotteiden hiilivaranto Suomessa: inventaariot vuosilta 1980, 1990 ja 1995

AU - Pingoud, Kim

AU - Perälä, Anna-Leena

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - 1) Toteutunutta uudisrakentamista Suomessa vuonna 1990 ja 1994 verrattiin potentiaalisen puun käytön skenaarioon, jossa sama rakentaminen olisi toteutettu maksimoimalla puun käyttö. Skenaarioon tehtiin arvio puuperäisten tuotteiden realistisesta potentiaalisesta markkinaosuudesta kunkin talotyypin eri rakennusosissa. Puun lisäkäyttö vähentää muiden rakennusmateriaalien tarvetta. Puuperäisten tuotteiden kokonaismäärää olisi voitu lisätä lähes 70 %, ja 1 kg:lla puumateriaaleja olisi voinut korvata 3,6 kg kivipohjaisia tuotteita, 0,12 kg metallituotteita ja 0,005 kg muita tuotteita. Arvioitu rakennusmateriaalien primaarienergiankulutus oli 8,8 TWh vuoden 1990 toteutuneessa uudisrakentamisessa. Potentiaalisen puunkäytön skenaariossa energiankulutus oli 7,7 TWh, ja fossiiliset hiilipäästöt olisivat olleet 0,17 Mt C (0,6 Mt CO2) alemmat kuin toteutuneessa rakentamisessa. Puutuotteisiin sitoutuneen hiilen varastot olisivat kasvaneet 0,37 Mt C enemmän, mutta vastaavasti metsäbiomassaa olisi jouduttu kaatamaan 1,5 Mt C lisää verrattuna toteutuneeseen rakentamiseen. Myös bioenergiaa olisi enemmän käytettävissä, koska jätepuuta syntyisi enemmän. Korvattaessa sillä fossiilisia polttoaineita vähenisivät laskennalliset fossiiliset C-päästöt esim. kevyen polttoöljyn tapauksessa 0,24 Mt C (0,9 Mt CO2). Bioenergian hyödyntämisaste voisi kuitenkin olla paljon korkeampi. Teoriassa, jos puuston koko maanpäällinen biomassa käytettäisiin bioenergiana mukaan lukien käytöstä vähitellen poistuvat puutuotteet, fossiilisten C-päästöjen vähennys voisi olla jopa 1,5 Mt C (5,5 Mt CO2). Tutkimuksessa simuloitiin myös ilmakehän sekä puuperäisten hiilivarastojen dynaamisia, rakennusvuoden jälkeisiä muutoksia koko metsien oletetun kiertoajan (80 vuotta) yli. Potentiaalisen puunkäytön skenaario on ilmakehän hiilitaseen kannalta epäedullisempi alussa, jolloin hiilipäästöt ilmakehään ovat suuria. Toisaalta kiertoajan lopussa, kun metsien biomassa on taas uusiutunut ja sitonut hiiltä ilmakehästä, skenaario on selvästi parempi kuin toteutunut rakentaminen, koska siinä käytetään vähemmän fossiilisia polttoaineita. 2) Puutuotteiden hiilivarastoja talonrakennuskannassa sekä maa- ja vesirakenteissa arvioitiin kolmessa inventaariossa vuosilta 1980, 1990 ja 1995. Inventaariomenetelmä perustuu osittain Suomen rakennustilastoihin sekä erityiseen tietokantaan, jota kehitetään ja ylläpidetään VTT Rakennustekniikassa. Inventaarioiden mukaan Suomen talorakennuskannan sahatavaran ja puulevyjen sisältämä hiilivarasto oli vuonna 1980 8,7 Mt C, vuonna 1990 10,7 Mt C ja vuonna 1995 11,5 Mt C. Hiilivaraston keskimääräiset vuosikasvut olivat 1980-luvulla 0,20 Mt C /a ja vuosina 1990-1995 0,15 Mt C /a eli noin 1,3 % ja 0,8 % Suomen fossiilisista hiilipäästöistä vastaavina aikoina. Jos lasketaan mukaan ei-luvanvarainen rakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen, hiilivaraston suuruudeksi vuonna 1995 arvioitiin 16,5 Mt C. Kolmannes hiilivarannosta muodostuu omakotitaloista. Hiilivaraston suuruus on noin 3,3 t C jokaista Suomen asukasta kohti ja 2,4 % Suomen metsien sisältämästä hiilivarastosta. Jos lasketaan mukaan vientituotteet, voi Suomen metsistä lähtöisin olevien puutuotteiden kokonaishiilivarasto (pois luettuna puujätteet ja paperituotteet) olla jopa 7 % metsien hiilivarastosta.

AB - 1) Toteutunutta uudisrakentamista Suomessa vuonna 1990 ja 1994 verrattiin potentiaalisen puun käytön skenaarioon, jossa sama rakentaminen olisi toteutettu maksimoimalla puun käyttö. Skenaarioon tehtiin arvio puuperäisten tuotteiden realistisesta potentiaalisesta markkinaosuudesta kunkin talotyypin eri rakennusosissa. Puun lisäkäyttö vähentää muiden rakennusmateriaalien tarvetta. Puuperäisten tuotteiden kokonaismäärää olisi voitu lisätä lähes 70 %, ja 1 kg:lla puumateriaaleja olisi voinut korvata 3,6 kg kivipohjaisia tuotteita, 0,12 kg metallituotteita ja 0,005 kg muita tuotteita. Arvioitu rakennusmateriaalien primaarienergiankulutus oli 8,8 TWh vuoden 1990 toteutuneessa uudisrakentamisessa. Potentiaalisen puunkäytön skenaariossa energiankulutus oli 7,7 TWh, ja fossiiliset hiilipäästöt olisivat olleet 0,17 Mt C (0,6 Mt CO2) alemmat kuin toteutuneessa rakentamisessa. Puutuotteisiin sitoutuneen hiilen varastot olisivat kasvaneet 0,37 Mt C enemmän, mutta vastaavasti metsäbiomassaa olisi jouduttu kaatamaan 1,5 Mt C lisää verrattuna toteutuneeseen rakentamiseen. Myös bioenergiaa olisi enemmän käytettävissä, koska jätepuuta syntyisi enemmän. Korvattaessa sillä fossiilisia polttoaineita vähenisivät laskennalliset fossiiliset C-päästöt esim. kevyen polttoöljyn tapauksessa 0,24 Mt C (0,9 Mt CO2). Bioenergian hyödyntämisaste voisi kuitenkin olla paljon korkeampi. Teoriassa, jos puuston koko maanpäällinen biomassa käytettäisiin bioenergiana mukaan lukien käytöstä vähitellen poistuvat puutuotteet, fossiilisten C-päästöjen vähennys voisi olla jopa 1,5 Mt C (5,5 Mt CO2). Tutkimuksessa simuloitiin myös ilmakehän sekä puuperäisten hiilivarastojen dynaamisia, rakennusvuoden jälkeisiä muutoksia koko metsien oletetun kiertoajan (80 vuotta) yli. Potentiaalisen puunkäytön skenaario on ilmakehän hiilitaseen kannalta epäedullisempi alussa, jolloin hiilipäästöt ilmakehään ovat suuria. Toisaalta kiertoajan lopussa, kun metsien biomassa on taas uusiutunut ja sitonut hiiltä ilmakehästä, skenaario on selvästi parempi kuin toteutunut rakentaminen, koska siinä käytetään vähemmän fossiilisia polttoaineita. 2) Puutuotteiden hiilivarastoja talonrakennuskannassa sekä maa- ja vesirakenteissa arvioitiin kolmessa inventaariossa vuosilta 1980, 1990 ja 1995. Inventaariomenetelmä perustuu osittain Suomen rakennustilastoihin sekä erityiseen tietokantaan, jota kehitetään ja ylläpidetään VTT Rakennustekniikassa. Inventaarioiden mukaan Suomen talorakennuskannan sahatavaran ja puulevyjen sisältämä hiilivarasto oli vuonna 1980 8,7 Mt C, vuonna 1990 10,7 Mt C ja vuonna 1995 11,5 Mt C. Hiilivaraston keskimääräiset vuosikasvut olivat 1980-luvulla 0,20 Mt C /a ja vuosina 1990-1995 0,15 Mt C /a eli noin 1,3 % ja 0,8 % Suomen fossiilisista hiilipäästöistä vastaavina aikoina. Jos lasketaan mukaan ei-luvanvarainen rakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen, hiilivaraston suuruudeksi vuonna 1995 arvioitiin 16,5 Mt C. Kolmannes hiilivarannosta muodostuu omakotitaloista. Hiilivaraston suuruus on noin 3,3 t C jokaista Suomen asukasta kohti ja 2,4 % Suomen metsien sisältämästä hiilivarastosta. Jos lasketaan mukaan vientituotteet, voi Suomen metsistä lähtöisin olevien puutuotteiden kokonaishiilivarasto (pois luettuna puujätteet ja paperituotteet) olla jopa 7 % metsien hiilivarastosta.

KW - wood products

KW - timber construction

KW - construction materials

KW - greenhouse effect

KW - carbon balance

KW - energy consumption

KW - emissions

KW - scenarios

KW - carbon sinks

M3 - Report

SN - 951-38-5020-X

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Arvioita puurakentamisen kasvihuonevaikutuksesta. 1. Skenaariotarkastelu potentiaalisesta puunkäytöstä ja sen kasvihuonevaikutuksesta vuosien 1990 ja 1994 uudisrakentamisessa. 2. Rakennuskannan puutuotteiden hiilivaranto Suomessa: inventaariot vuosilta 1980, 1990 ja 1995

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -