TY - BOOK
T1 - Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen
AU - Lindroos, Tomi J.
AU - Monni, Suvi
AU - Honkatukia, Juha
AU - Soimakallio, Sampo
AU - Savolainen, Ilkka
PY - 2012
Y1 - 2012
N2 - Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta
tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja
edelleen kehittämiseen, mutta myös raportointiin EU:lle
ja YK:n ilmastosopimukselle. Tässä hankkeessa kehitettiin
menetelmiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja
sovellettiin niitä metsähakkeen, tuulivoiman,
biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden
tarkasteluissa.
Uusiutuvan energian käyttöä tukevilla politiikkatoimilla
pyritään saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite,
mutta niillä on myös muita vaikutuksia. Tässä hankkeessa
tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin,
työllisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja
kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen
yksinkertaisilla menetelmillä ja laskentamalleilla.
Metsähakkeen käytön lisäämisellä saavutettaisiin
suurimmat vuosittaiset päästövähennykset: 4,0-4,7 MtCO2
vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla
saavutettava vastaava vuosittainen lisäpäästövähennys
olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla
0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden
lisäkäytöllä saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla
1,1 MtCO2:n vuosittainen vähennys vuoden 2010 tasosta
vuoteen 2020 mennessä, mutta niiden tuotantoketjussa
vapautuisi arviosta riippuen päästöjä 0,05-0,4 MtCO2
ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla.
Metsähakkeen lisäkäytön suora työllisyyslisäys vuonna
2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010
tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora
työllisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300
htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden
komponenteista valmistetaan ulkomailla ja
työllisyyslisäys Suomessa jäänee jonkin verran arvioitua
pienemmäksi. Biokaasureaktorien työllisyysvaikutus on
suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja
liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain
metsätähdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna
2020), mikä saattaa olla osittain päällekkäinen
metsähakkeen työllisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion
mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi yhteensä noin
3000 htv/vuosi vuonna 2020.
Valtio myönsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian
muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020
mennessä tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle.
Metsähake on pelkkiä valtion kustannuksia
tarkasteltalessa tehokkain tapa lisätä uusiutuvan
energian määrää ja vähentää päästöjä. Metsähakkeen
käyttötavoite on kuitenkin lähellä suurinta
kustannustehokasta käyttömäärää. Valtion kustannusten
kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi
molemmilla käytetyillä tarkastelutavoilla (uusiutuvan
energian lisäys Euroa/GWh ja päästöjen vähennys
Euroa/tCO2).
Valtion näkökulmasta liikenteen biopolttoaineille
asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat
suhteellisen edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian
käyttöä, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden
tuotannon edistäminen saattaa edellyttää myös muiden
tukimekanismien, kuten investointitukien käyttöä, joita
ei huomioitu tässä selvityksessä.
Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien
yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion
perusteella vuonna 2020 noin 0,2 % vertailuskenaariota
korkeammalla tasolla ja investointivaiheen jälkeen
kansantuote jäisi noin 0,1 % vertailuskenaariota
korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti
lähtisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun,
positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat
suurempia.
AB - Tietoja ilmastopolitiikkatoimien vaikuttavuudesta
tarvitaan toimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja
edelleen kehittämiseen, mutta myös raportointiin EU:lle
ja YK:n ilmastosopimukselle. Tässä hankkeessa kehitettiin
menetelmiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arvioitiin ja
sovellettiin niitä metsähakkeen, tuulivoiman,
biokaasureaktorien ja liikenteen biopolttoaineiden
tarkasteluissa.
Uusiutuvan energian käyttöä tukevilla politiikkatoimilla
pyritään saavuttamaan EU:n uusiutuvan energian tavoite,
mutta niillä on myös muita vaikutuksia. Tässä hankkeessa
tarkasteltiin vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin,
työllisyyteen, suoriin kustannuksiin valtiolle ja
kansantalouteen Suomessa. Arviot tehtiin suhteellisen
yksinkertaisilla menetelmillä ja laskentamalleilla.
Metsähakkeen käytön lisäämisellä saavutettaisiin
suurimmat vuosittaiset päästövähennykset: 4,0-4,7 MtCO2
vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimalla
saavutettava vastaava vuosittainen lisäpäästövähennys
olisi arviolta 1,1-1,7 MtCO2 ja biokaasureaktoreilla
0,06-0,20 MtCO2 ekv. Liikenteen biopolttoaineiden
lisäkäytöllä saavutettaisiin Suomen liikennesektorilla
1,1 MtCO2:n vuosittainen vähennys vuoden 2010 tasosta
vuoteen 2020 mennessä, mutta niiden tuotantoketjussa
vapautuisi arviosta riippuen päästöjä 0,05-0,4 MtCO2
ekvSuomessa ja 0,2-0,7 MtCO2 ekv ulkomailla.
Metsähakkeen lisäkäytön suora työllisyyslisäys vuonna
2020 olisi arviolta vajaa 3 000 htv/vuosi vuoden 2010
tasoon verrattuna. Toiseksi suurin suora
työllisyysvaikutus arvioitiin tuulivoimalle (n. 1 300
htv/vuosi vuonna 2020), mutta osa voimaloista ja niiden
komponenteista valmistetaan ulkomailla ja
työllisyyslisäys Suomessa jäänee jonkin verran arvioitua
pienemmäksi. Biokaasureaktorien työllisyysvaikutus on
suhteellisen pieni (100-150 htv/vuosi vuonna 2020) ja
liikenteen biopolttoaineista arvioitiin vain
metsätähdedieselin vaikutusta (500-850 htv/vuosi vuonna
2020), mikä saattaa olla osittain päällekkäinen
metsähakkeen työllisyysvaikutuksen kanssa. Malliarvion
mukaan kokonaisvaikutus työllisyyteen olisi yhteensä noin
3000 htv/vuosi vuonna 2020.
Valtio myönsi tukia tarkastelluille uusiutuvan energian
muodoille noin 150 M vuonna 2010, ja vuoteen 2020
mennessä tukien arvioidaan nousevan 350 M tasolle.
Metsähake on pelkkiä valtion kustannuksia
tarkasteltalessa tehokkain tapa lisätä uusiutuvan
energian määrää ja vähentää päästöjä. Metsähakkeen
käyttötavoite on kuitenkin lähellä suurinta
kustannustehokasta käyttömäärää. Valtion kustannusten
kannalta tuulivoima on biokaasureaktoreita edullisempi
molemmilla käytetyillä tarkastelutavoilla (uusiutuvan
energian lisäys Euroa/GWh ja päästöjen vähennys
Euroa/tCO2).
Valtion näkökulmasta liikenteen biopolttoaineille
asetettu jakeluvelvoite ja valmisteveroalennus ovat
suhteellisen edullinen tapa lisätä uusiutuvan energian
käyttöä, mutta kotimaisen liikenteen biopolttoaineiden
tuotannon edistäminen saattaa edellyttää myös muiden
tukimekanismien, kuten investointitukien käyttöä, joita
ei huomioitu tässä selvityksessä.
Tarkasteltujen uusiutuvan energian politiikkatoimien
yhteisvaikutuksesta kansantuote olisi malliarvion
perusteella vuonna 2020 noin 0,2 % vertailuskenaariota
korkeammalla tasolla ja investointivaiheen jälkeen
kansantuote jäisi noin 0,1 % vertailuskenaariota
korkeammalle tasolle. Jos energiateknologian vienti
lähtisi kasvavien kotimarkkinoiden ansiosta kasvuun,
positiiviset vaikutukset kansantuotteeseen olisivat
suurempia.
KW - renewable energy
KW - policy evaluation
KW - green house gas reductions
KW - employment
KW - GDP
KW - forest residues
KW - wind power
KW - biogas
KW - biofuels
M3 - Report
SN - 978-951-38-7623-4
T3 - VTT Technology
BT - Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -