Asiantuntijaorganisaatio muutoksessa: Dissertation

Tutkimuksen taustana on vaikutelma organisaatioiden strategisen suunnittelun ja arjen toiminnan erillisyydestä ja siitä, että johdon ja henkilöstön ajattelu eivät kohtaa yhteisillä areenoilla. Tätä makro-mikrotasoproblematiikkaa selvitettiin tarkastelemalla muutosprosesseja ja matriisimaisen organisaatiomuodon käyttöönottoa monialaisessa asiantuntijaorganisaatiossa, VTT Tuotteet ja tuotanto -tutkimusyksikössä (TUO), jossa työskenteli noin 500 henkilöä. TUO-yksikön toiminta alkoi 1.1.2002 ja vuoden 2006 alussa sen aika organisatorisena kokonaisuutena päättyi laajan, koko VTT:n toiminnan kattaneen muutosprosessin myötä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kaikkiaan viittäkymmentä nykyistä ja entistä VTT:läistä. Haastateltavat edustivat linjaorganisaation kaikkia tasoja eri puolilta yksikköä siten, että myös matriisityyppiset toiminnot tulivat katetuiksi. Yksikön muodostumiseen johti kaksivaiheinen muutosprosessi. Tutkimusyksikköjakoa tarkistettiin ensin VTT-tasoisesti syksyn 2001 kestäneen valmistelun pohjalta. Kevään 2002 aikana yksikössä toteutettiin laaja sisäinen strategiaprosessi, johon noin 60 TUOlaista osallistui suoranaisesti. Lisäksi oli yksikön kaikilla tutkimusryhmillä mahdollisuus kommentoida prosessin tuotoksia. Prosessin tuloksena muodostettiin yksikön teknologia- ja liiketoimintastrategiat ja niitä toteuttamaan matriisityyppinen yksikköä yhdistävistä tutkimuksen painoalueista, asiakastoiminnasta ja linjaorganisaatiosta koostunut "kolmikantaorganisaatio", joka astui voimaan 1.6.2002. Vahvan perinteen omaava linjaorganisaatio osoittautui selkeästi yksikköä yhdistäviä matriisimaisia toimintoja voimakkaammaksi. Painoalueiden ja asiakasryhmätiimien toiminta määräytyi käytännössä pitkälti sen mukaan, miten ne sen itse määrittelivät. Tässä oli vetäjällä ja tiimin merkityksenantoprosesseilla (sensema-kinghenkilöstön kannalta ennemmin potentiaalisina resursseina kuin klassisen matriisiorganisaatioiden teorian mukaisina useampina "käskijöinä". Matriisisovellusten viimeaikaisen yleistymisen vuoksi olisikin niissä toimimisen tarkempi tutkiminen useiden tapausten pohjalta tarpeen. Tutkimus osoitti organisaatiossa elävän vahvasti rinnakkain kaksi kuvaa "todellisuudesta": toisaalta melko suoraviivainen suunnitteluun ja seurantaan perustuvan johtamisen maailma ja toisaalta käytännön toiminnan ehdoilla rakentuva ja muuntuva arjen maailma. Yksikön alkuvaiheen sisäinen strategiaprosessi näyttäytyi tihentymänä, jossa nämä maailmat leikkasivat vahvasti toisiaan herättäen voimakkaita odotuksia uudesta yhteiseen merkityksenantoon perustuvasta toimintatavasta. Erilaiset tulkinnat ilmenevät myös suhtautumisena muutokseen joko johdettavana projektina tai arjessa vastaan tulevien ilmiöiden provosoimana muuttumisena, mikä näkyi selkeästi erilaisissa tulkinnoissa muutoksen jatkumisesta yksikön sisäisen rakenteen muodostuttua. Muutosprosessien nykyistä pa-rempi ymmärtäminen ja ohjailu edellyttävät sekä hallitun että jatkuvan muutoksen ajattelutapojen yhdistämistä. Tällöin muutoshankkeetkin voitaisiin toteuttaa onnistuneemmin organisaation ominaista muutospotentiaalia hyödyntäen.