Asuinkerrostalojen ja toimistorakennusten energianhallinta: Opas isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille

Maamme energian loppukulutuksesta käytetään noin kolmannes asuin-, liike- ja julkisten rakennusten lämmitykseen ja sähköön. Kuluttajille tästä energiankulutuksesta (mukaan lukien perus- yms. kiinteät maksut) aiheutuu noin 16 miljardin markan vuotuiset kustannukset. Asuin-, liike- ja julkisten rakennusten energiakustannusten osuus Suomen bruttokansantuotteesta on siis noin 3 %. Kiinteistön energianhallinta on prosessi, jonka tavoitteena on ylläpitää kiinteistössä hyvät sisäolosuhteet ja palvelutaso mahdollisimman pienellä energiankulutuksella ja kustannuksilla. Energianhallinta voidaan prosessina jakaa pitkän ja lyhyen tähtäimen toimintaan. Pitkän tähtäimen energianhallinnalla pyritään pitkävaikutteisten energiansäästöinvestointien sekä esimerkiksi tiedotuksen ja käyttöhenkilökunnan koulutuksen avulla saavuttamaan kiinteistön energiankulutukselle ja energiakustannuksille asetetut tavoitetasot. Lyhyen tähtäimen energianhallinnalla puolestaan pyritään havaitsemaan energiankulutukseen vaikuttavat käyttötekniset virheet sekä selvittämään ja mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan laite- ja järjestelmäviat. Tässä oppaassa esitetään perustietoja ja menetelmiä asuinkerrostalojen ja toimistorakennusten lyhyen tähtäimen energianhallintaan. Oppaassa käsitellään lämmitysenergian, sähkön ja veden tavoitekulutusten asettamista, kulutusseurantaa ja seurannassa havaittujen poikkeamien syiden selvittämistä. Lisäksi käsitellään lyhyesti kiinteistöjen energiansäästökeinoja ja energiansäästöinvestointien taloudellisuuden arvioimista. Raportissa esitetään myös tilastollinen analyysi lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusjakaumista eri-ikäisissä asuinkerrostaloissa ja toimistorakennuksissa. Tilastollisesti määritettyjä kulutustasoja voidaan käyttää ensimmäisenä vertailukohtana energiataloudellisia ongelmakiinteistöjä paikannettaessa.