Asuinkerrostalojen rakennuskustannusten muutostekijät vuosina 1980-1985

Julkaisussa tarkastellaan asuinkerrostalojen muutoksia vuosina 1980 - 1985 ja niiden aiheuttamia rakennuskustannusten muutoksia. Tutkimus tehtiin talonrakennustuotannon arvon laskennassa käytettävien asuinkerrostalon keskimääräisten rakennuskustannusten ajan tasalle saattamiseksi. Tutkimus perustuu tilastoaineistoon ja rakennuskohtaiseen analyysiin. Tilastoaineisto koottiin talonrakennustilastoista ja asuntotuotantotilastoista. Rakennuskohtaisesti analysoitiin noin 40 asuinkerrostaloa. Asuinkerrostalojen reaaliset rakennuskustannukset ovat muuttuneet talojen pienentyessä ja monimuotoistuessa sekä laatu- ja varustetason kasvaessa. Vuoden 1985 asuinkerrostalon rakennuskustannukset ovat noin 10 % suuremmat kuin vuoden 1980 asuinkerrostalon. Perustusvaiheen kustannukset ovat kasvaneet 8 %, runkovaiheen 11 % ja sisävalmistusvaiheen reilut 9 %. Suurin syy kustannusten nousuun on kohteiden pieneneminen. Esimerkiksi varustetason nousu on vaikuttanut kustannuksiin selvästi vähemmän. Suurimmat yksittäiset kustannuslisät ovat rakennuttajan kustannuksissa, maa- ja pohjarakennustöissä, perustuksissa, runko- ja vesikattorakenteissa sekä täydentävissä rakenteissa. Rakennuksen sisäpuolisten pintarakenteiden, kalusteiden, varusteiden ja laitteiden sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannusten nousu on ollut edellisiä vähäisempää. Ehdotus volyymi-indeksin laskemisessa käytettäväksi vuoden 1985 tyypillisen asuinkerrostalon rakennuskustannukseksi on vuoden 1987 rahanarvossa ilmaistuna aravataloille 875 mk/m2 ja vapaarahoitteisille taloille 1050 mk/m3. Huoneistoalaa kohti laskettuna vastaavat kustannukset ovat 3600 mk/h-m2 ja 4200 mk/h-m2. Vuoteen 1990 kustannusten arvioidaan edelleen kasvavan, mutta selvästi hitaammin kuin 1980-luvun alussa. Muutoksen arvioidaan vuosina 1985 - 1990 olevan noin 5 %.