Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

Jari Heikkilä, Kari Päkkilä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Uusien kokeiltujen kylpyhuoneenkorjaustekniikoiden avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan korjaustyön toteutusvaihetta. Uusilla menetelmillä voidaan myös vähentää toteutusvaiheesta aiheutuvia häiriöitä sekä parantaa korjausrakentamisen parissa työskentelevien työoloja. Laatoituselementti- ja putkistojenkorjauskokeilut olivat teknisesti toimivia, mutta kehitystyötä on vielä tehtävä niiden käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Perinteisellä tekniikalla toteutetussa linjasaneerauksessa asukkaat pitivät korjaustyön hankalimpina vaiheina huoneistokohtaisen korjausajan pituutta, veden ja wc:n tilapäisjärjestelyjä sekä suojaus- ja siivousmenetelmien kehittymättömyyttä. Urakoitsijoille aiheutui hankaluuksia töiden yhteensovittamisesta, koska vielä toteutusvaiheen aikana suunnitelmiin tehdyt oleelliset muutokset muuttivat työjärjestelyjä ja vaikeuttivat aikataulussa pysymistä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen pohjalta laskettuna seuraavasti: rakennuttaja 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, josta LVIS-aputöiden osuus oli 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjasaneerauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttaja 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Onnistunut korjaushanke edellyttää onnistunutta suunnittelijoiden valintaa, kohteen kunnon huolellista arviointia ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä hyvää sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjasaneerauksissa olisi hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä pintojen huippuunsa vietyyn viimeistelyyn. Lisäksi korjaustyöhanke on ajoitetava siten, että vuosikorjausluonteiset työt voidaan tehdä samassa yhteydessä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-3685-1
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1115
ISSN0358-5085

Fingerprint

Sanitary Engineering
Research

Keywords

  • residential buildings
  • plumbing
  • pipes (tubes)
  • sanitary engineering
  • sewers
  • water pipes
  • repairs
  • renovating
  • research management
  • costs

Cite this

Heikkilä, J., & Päkkilä, K. (1990). Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1115
Heikkilä, Jari ; Päkkilä, Kari. / Asuinkerrostalon putkiston korjaus : Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1115).
@book{49d8c4f42ddd45cea946b63999a6f784,
title = "Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma",
abstract = "Uusien kokeiltujen kylpyhuoneenkorjaustekniikoiden avulla pyrit{\"a}{\"a}n pienent{\"a}m{\"a}{\"a}n korjauskustannuksia ja nopeuttamaan korjausty{\"o}n toteutusvaihetta. Uusilla menetelmill{\"a} voidaan my{\"o}s v{\"a}hent{\"a}{\"a} toteutusvaiheesta aiheutuvia h{\"a}iri{\"o}it{\"a} sek{\"a} parantaa korjausrakentamisen parissa ty{\"o}skentelevien ty{\"o}oloja. Laatoituselementti- ja putkistojenkorjauskokeilut olivat teknisesti toimivia, mutta kehitysty{\"o}t{\"a} on viel{\"a} teht{\"a}v{\"a} niiden k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuuden parantamiseksi. Perinteisell{\"a} tekniikalla toteutetussa linjasaneerauksessa asukkaat pitiv{\"a}t korjausty{\"o}n hankalimpina vaiheina huoneistokohtaisen korjausajan pituutta, veden ja wc:n tilap{\"a}isj{\"a}rjestelyj{\"a} sek{\"a} suojaus- ja siivousmenetelmien kehittym{\"a}tt{\"o}myytt{\"a}. Urakoitsijoille aiheutui hankaluuksia t{\"o}iden yhteensovittamisesta, koska viel{\"a} toteutusvaiheen aikana suunnitelmiin tehdyt oleelliset muutokset muuttivat ty{\"o}j{\"a}rjestelyj{\"a} ja vaikeuttivat aikataulussa pysymist{\"a}. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen pohjalta laskettuna seuraavasti: rakennuttaja 12,4 {\%}; rakennustekniset ty{\"o}t 64,2 {\%}, josta LVIS-aput{\"o}iden osuus oli 1,4 {\%}; LVI-tekniset ty{\"o}t 12,0 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}tekniset ty{\"o}t 11,4 {\%}. Asuinkerrostalojen linjasaneerauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttaja 7,9 {\%}; rakennustekniset ty{\"o}t 45,5 {\%}; LVI-tekniset ty{\"o}t 44,6 {\%} ja s{\"a}hk{\"o}tekniset ty{\"o}t 2,0 {\%}. Onnistunut korjaushanke edellytt{\"a}{\"a} onnistunutta suunnittelijoiden valintaa, kohteen kunnon huolellista arviointia ja uudisrakentamista pitemp{\"a}{\"a} rakentamisen valmisteluaikaa sek{\"a} hyv{\"a}{\"a} sopimustekniikkaa. Monitoimity{\"o}kuntien k{\"a}ytt{\"o} asuinkerrostalojen linjasaneerauksissa olisi hy{\"o}dyllist{\"a}. Korjaust{\"o}iss{\"a} tulee yleens{\"a} keskitty{\"a} varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eik{\"a} pintojen huippuunsa vietyyn viimeistelyyn. Lis{\"a}ksi korjausty{\"o}hanke on ajoitetava siten, ett{\"a} vuosikorjausluonteiset ty{\"o}t voidaan tehd{\"a} samassa yhteydess{\"a}.",
keywords = "residential buildings, plumbing, pipes (tubes), sanitary engineering, sewers, water pipes, repairs, renovating, research management, costs",
author = "Jari Heikkil{\"a} and Kari P{\"a}kkil{\"a}",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3685-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1115",
address = "Finland",

}

Heikkilä, J & Päkkilä, K 1990, Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1115, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinkerrostalon putkiston korjaus : Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. / Heikkilä, Jari; Päkkilä, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1115).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinkerrostalon putkiston korjaus

T2 - Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

AU - Heikkilä, Jari

AU - Päkkilä, Kari

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Uusien kokeiltujen kylpyhuoneenkorjaustekniikoiden avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan korjaustyön toteutusvaihetta. Uusilla menetelmillä voidaan myös vähentää toteutusvaiheesta aiheutuvia häiriöitä sekä parantaa korjausrakentamisen parissa työskentelevien työoloja. Laatoituselementti- ja putkistojenkorjauskokeilut olivat teknisesti toimivia, mutta kehitystyötä on vielä tehtävä niiden käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Perinteisellä tekniikalla toteutetussa linjasaneerauksessa asukkaat pitivät korjaustyön hankalimpina vaiheina huoneistokohtaisen korjausajan pituutta, veden ja wc:n tilapäisjärjestelyjä sekä suojaus- ja siivousmenetelmien kehittymättömyyttä. Urakoitsijoille aiheutui hankaluuksia töiden yhteensovittamisesta, koska vielä toteutusvaiheen aikana suunnitelmiin tehdyt oleelliset muutokset muuttivat työjärjestelyjä ja vaikeuttivat aikataulussa pysymistä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen pohjalta laskettuna seuraavasti: rakennuttaja 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, josta LVIS-aputöiden osuus oli 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjasaneerauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttaja 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Onnistunut korjaushanke edellyttää onnistunutta suunnittelijoiden valintaa, kohteen kunnon huolellista arviointia ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä hyvää sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjasaneerauksissa olisi hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä pintojen huippuunsa vietyyn viimeistelyyn. Lisäksi korjaustyöhanke on ajoitetava siten, että vuosikorjausluonteiset työt voidaan tehdä samassa yhteydessä.

AB - Uusien kokeiltujen kylpyhuoneenkorjaustekniikoiden avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan korjaustyön toteutusvaihetta. Uusilla menetelmillä voidaan myös vähentää toteutusvaiheesta aiheutuvia häiriöitä sekä parantaa korjausrakentamisen parissa työskentelevien työoloja. Laatoituselementti- ja putkistojenkorjauskokeilut olivat teknisesti toimivia, mutta kehitystyötä on vielä tehtävä niiden käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Perinteisellä tekniikalla toteutetussa linjasaneerauksessa asukkaat pitivät korjaustyön hankalimpina vaiheina huoneistokohtaisen korjausajan pituutta, veden ja wc:n tilapäisjärjestelyjä sekä suojaus- ja siivousmenetelmien kehittymättömyyttä. Urakoitsijoille aiheutui hankaluuksia töiden yhteensovittamisesta, koska vielä toteutusvaiheen aikana suunnitelmiin tehdyt oleelliset muutokset muuttivat työjärjestelyjä ja vaikeuttivat aikataulussa pysymistä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen pohjalta laskettuna seuraavasti: rakennuttaja 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, josta LVIS-aputöiden osuus oli 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjasaneerauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttaja 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Onnistunut korjaushanke edellyttää onnistunutta suunnittelijoiden valintaa, kohteen kunnon huolellista arviointia ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä hyvää sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjasaneerauksissa olisi hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä pintojen huippuunsa vietyyn viimeistelyyn. Lisäksi korjaustyöhanke on ajoitetava siten, että vuosikorjausluonteiset työt voidaan tehdä samassa yhteydessä.

KW - residential buildings

KW - plumbing

KW - pipes (tubes)

KW - sanitary engineering

KW - sewers

KW - water pipes

KW - repairs

KW - renovating

KW - research management

KW - costs

M3 - Report

SN - 951-38-3685-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinkerrostalon putkiston korjaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikkilä J, Päkkilä K. Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1115).