Asuinkerrostalon putkiston korjaus: Korjausrakentamisen tutkimusohjelma

Uusien kokeiltujen kylpyhuoneenkorjaustekniikoiden avulla pyritään pienentämään korjauskustannuksia ja nopeuttamaan korjaustyön toteutusvaihetta. Uusilla menetelmillä voidaan myös vähentää toteutusvaiheesta aiheutuvia häiriöitä sekä parantaa korjausrakentamisen parissa työskentelevien työoloja. Laatoituselementti- ja putkistojenkorjauskokeilut olivat teknisesti toimivia, mutta kehitystyötä on vielä tehtävä niiden käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Perinteisellä tekniikalla toteutetussa linjasaneerauksessa asukkaat pitivät korjaustyön hankalimpina vaiheina huoneistokohtaisen korjausajan pituutta, veden ja wc:n tilapäisjärjestelyjä sekä suojaus- ja siivousmenetelmien kehittymättömyyttä. Urakoitsijoille aiheutui hankaluuksia töiden yhteensovittamisesta, koska vielä toteutusvaiheen aikana suunnitelmiin tehdyt oleelliset muutokset muuttivat työjärjestelyjä ja vaikeuttivat aikataulussa pysymistä. Korjauskustannukset jakautuivat erityyppisten kohteiden seurantatietojen pohjalta laskettuna seuraavasti: rakennuttaja 12,4 %; rakennustekniset työt 64,2 %, josta LVIS-aputöiden osuus oli 1,4 %; LVI-tekniset työt 12,0 % ja sähkötekniset työt 11,4 %. Asuinkerrostalojen linjasaneerauksen kustannusjakaumaksi saatiin: rakennuttaja 7,9 %; rakennustekniset työt 45,5 %; LVI-tekniset työt 44,6 % ja sähkötekniset työt 2,0 %. Onnistunut korjaushanke edellyttää onnistunutta suunnittelijoiden valintaa, kohteen kunnon huolellista arviointia ja uudisrakentamista pitempää rakentamisen valmisteluaikaa sekä hyvää sopimustekniikkaa. Monitoimityökuntien käyttö asuinkerrostalojen linjasaneerauksissa olisi hyödyllistä. Korjaustöissä tulee yleensä keskittyä varustetason ja toiminnallisuuden parantamiseen eikä pintojen huippuunsa vietyyn viimeistelyyn. Lisäksi korjaustyöhanke on ajoitetava siten, että vuosikorjausluonteiset työt voidaan tehdä samassa yhteydessä.