Asuinrakennukset vuoteen 2025: Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Tämä raportti on tehty Ympäristöministeriön ympäristöklusteriohjelman projektista "Asuntotuotantoja perusparannustarve Suomessa vuoteen 2025". Lisäksi on julkaistu erillinen liiteraportti, jossa valtakunnan tason tulosten lisäksi esitetään tulokset maakunnittain kuvakoosteina ja taulukoina. Pääasiallinen julkaisukanava on internet. Asuntotuotannon tarpeesta raportissa esitetään jo pitkään Suomessa käytössä olleen väestömuutoksiin perustuvan tarvemallin uusimpia tuloksia. Mallista, jonka tutkija Markku Lankinen on nykyiseen muotoonsa kehittänyt, käytetään tässä nimitystä ASLA-malli. Projektissa uudistettiin mallin lähtötietoja, mm. otettiin käyttöön Tilastokeskuksen vuoden 2004 lopulla julkaisemat uudet kunnittaiset väestöennusteet. Asuntotuotannon tarve laskettiin maakunnittain koko maakunnassa, sen keskuskaupungissa ja tätä ympäröivässä seutukunnassa. Lisäksi Tampereen seutukunnassa tehtiin erillisinä räätälöidyt tarvelaskelmat jokaiselle kunnalle. Samalla saatiin arvokkaita kokemuksia koko maan laskelmia varten. VTT on tehnyt vuodesta 1986 lähtien perusparannustarpeen tarkasteluja ns. ASPE-mallin teoriaan perustuen. Malli perustuu olettamukseen, että eri ikäisillä ja tyyppisillä asuinrakennuksilla olisi samankaltaiseen ryhmään kuuluessaan samanlaiset korjaustarpeet ja korjauskustannukset. Eri tutkimuksista kerätyt asuinrakennusten korjaustarvetiedot (mm. REMO2000 tutkimus) on koottu ASPE-mallin tietokantaan laskennan lähtötiedoiksi. Nyt uusitussa laskentamallissa lähtötietona on käytetty vuoden 2005 tasolle muokattua rakennus- ja asuntokantaa. Korjausten kustannustaso on vuosi 2004. Mallien laajasta testaamisesta huolimatta tulokset ovat niin oikeita kuin ovat lähtötiedot. Toisaalta kun on kyse tulevaisuuden ennustamisesta, ei oikeaa lopputulosta ole olemassa. On vain erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja.