Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus: Kenttäseurannan tulokset

Pekka Haalahti, Maarit Haakana, Lars-Olof Rejström

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Julkaisussa esitetään tulokset kenttätutkimuksesta, jossa on tutkittu asuinrakennusten energiansäästökorjausten kustannuksia, energiansäästöjä ja kannattavuutta. Tutkitut korjaukset olivat öljypolttimen uusiminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen, yläpohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen. Korjaukset oli tehty pääosin vuosien 1985 ja 1986 aikana. Tavoitteena oli selvittää, miten korjaushankkeen olosuhteet, tekniset lähtökohdat ja korjausmenetelmät vaikuttavat säästötuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus toteutettiin kenttäselvityksenä, jossa oli mukana sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Tutkimuskäyntejä tehtiin yhteensä 64 taloon. Näistä 37:ää voitiin käyttää kannattavuuslaskelmissa. Energiansäästöt vaihtelivat välillä 37...-15 % ja keskimääräinen säästö oli 4,7 %. Ainoa keskimäärin kannattava toimenpide oli öljypolttimen uusiminen. Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja myös termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen olivat joissakin taloissa kannattavia toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen pelkästään energiansäästöjen takia ei ollut kannattavaa missään tutkituista kohteista. Energiansäästö oli korjausten ensisijaisena syynä vain noin joka neljännessä tapauksessa, ja useimmissa tapauksissa korjauksella tavoiteltiin lähinnä parempaa asumisviihtyisyyttä. Näin ollen korjauksen järkevyyttä ei voida arvioida yksinomaan saavutettujen energiansäästöjen ja tältä pohjalta lasketun kannattavuuden avulla. Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset. Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata raportissa esitettyihin tietoihin korjausten vuosikustannusvaikutuksista. Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa käsiteltiin vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina 1978 - 1980. Vertailuaineistossa energiansäästöt olivat keskimäärin 12,1 % eli huomattavasti suuremmat kuin varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selittävät viime vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energiansäästöä kohtaan sekä talojen suuremmat säästöpotentiaalit.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Print)951-38-3218-X
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number940
ISSN0358-5085

Fingerprint

Valsartan

Keywords

  • residential buildings
  • apartment buildings
  • energy consumption
  • repairs
  • expenses

Cite this

Haalahti, P., Haakana, M., & Rejström, L-O. (1989). Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus: Kenttäseurannan tulokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 940
Haalahti, Pekka ; Haakana, Maarit ; Rejström, Lars-Olof. / Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus : Kenttäseurannan tulokset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 940).
@book{9b253319a11a48a09aaa3de7256c7289,
title = "Asuinrakennusten energians{\"a}{\"a}st{\"o}korjausten kannattavuus: Kentt{\"a}seurannan tulokset",
abstract = "Julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n tulokset kentt{\"a}tutkimuksesta, jossa on tutkittu asuinrakennusten energians{\"a}{\"a}st{\"o}korjausten kustannuksia, energians{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja kannattavuutta. Tutkitut korjaukset olivat {\"o}ljypolttimen uusiminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen, yl{\"a}pohjan lis{\"a}erist{\"a}minen ja ikkunoiden uusiminen. Korjaukset oli tehty p{\"a}{\"a}osin vuosien 1985 ja 1986 aikana. Tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miten korjaushankkeen olosuhteet, tekniset l{\"a}ht{\"o}kohdat ja korjausmenetelm{\"a}t vaikuttavat s{\"a}{\"a}st{\"o}tuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus toteutettiin kentt{\"a}selvityksen{\"a}, jossa oli mukana sek{\"a} omakotitaloja ett{\"a} kerrostaloja. Tutkimusk{\"a}yntej{\"a} tehtiin yhteens{\"a} 64 taloon. N{\"a}ist{\"a} 37:{\"a}{\"a} voitiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kannattavuuslaskelmissa. Energians{\"a}{\"a}st{\"o}t vaihtelivat v{\"a}lill{\"a} 37...-15 {\%} ja keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen s{\"a}{\"a}st{\"o} oli 4,7 {\%}. Ainoa keskim{\"a}{\"a}rin kannattava toimenpide oli {\"o}ljypolttimen uusiminen. Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja my{\"o}s termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yl{\"a}pohjan lis{\"a}erist{\"a}minen olivat joissakin taloissa kannattavia toimenpiteit{\"a}. Ikkunoiden uusiminen pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n energians{\"a}{\"a}st{\"o}jen takia ei ollut kannattavaa miss{\"a}{\"a}n tutkituista kohteista. Energians{\"a}{\"a}st{\"o} oli korjausten ensisijaisena syyn{\"a} vain noin joka nelj{\"a}nness{\"a} tapauksessa, ja useimmissa tapauksissa korjauksella tavoiteltiin l{\"a}hinn{\"a} parempaa asumisviihtyisyytt{\"a}. N{\"a}in ollen korjauksen j{\"a}rkevyytt{\"a} ei voida arvioida yksinomaan saavutettujen energians{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja t{\"a}lt{\"a} pohjalta lasketun kannattavuuden avulla. Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee my{\"o}s ottaa huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset. Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata raportissa esitettyihin tietoihin korjausten vuosikustannusvaikutuksista. Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa k{\"a}siteltiin vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina 1978 - 1980. Vertailuaineistossa energians{\"a}{\"a}st{\"o}t olivat keskim{\"a}{\"a}rin 12,1 {\%} eli huomattavasti suuremmat kuin varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selitt{\"a}v{\"a}t viime vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energians{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a} kohtaan sek{\"a} talojen suuremmat s{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaalit.",
keywords = "residential buildings, apartment buildings, energy consumption, repairs, expenses",
author = "Pekka Haalahti and Maarit Haakana and Lars-Olof Rejstr{\"o}m",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3218-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "940",
address = "Finland",

}

Haalahti, P, Haakana, M & Rejström, L-O 1989, Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus: Kenttäseurannan tulokset. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 940, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus : Kenttäseurannan tulokset. / Haalahti, Pekka; Haakana, Maarit; Rejström, Lars-Olof.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 940).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus

T2 - Kenttäseurannan tulokset

AU - Haalahti, Pekka

AU - Haakana, Maarit

AU - Rejström, Lars-Olof

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Julkaisussa esitetään tulokset kenttätutkimuksesta, jossa on tutkittu asuinrakennusten energiansäästökorjausten kustannuksia, energiansäästöjä ja kannattavuutta. Tutkitut korjaukset olivat öljypolttimen uusiminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen, yläpohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen. Korjaukset oli tehty pääosin vuosien 1985 ja 1986 aikana. Tavoitteena oli selvittää, miten korjaushankkeen olosuhteet, tekniset lähtökohdat ja korjausmenetelmät vaikuttavat säästötuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus toteutettiin kenttäselvityksenä, jossa oli mukana sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Tutkimuskäyntejä tehtiin yhteensä 64 taloon. Näistä 37:ää voitiin käyttää kannattavuuslaskelmissa. Energiansäästöt vaihtelivat välillä 37...-15 % ja keskimääräinen säästö oli 4,7 %. Ainoa keskimäärin kannattava toimenpide oli öljypolttimen uusiminen. Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja myös termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen olivat joissakin taloissa kannattavia toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen pelkästään energiansäästöjen takia ei ollut kannattavaa missään tutkituista kohteista. Energiansäästö oli korjausten ensisijaisena syynä vain noin joka neljännessä tapauksessa, ja useimmissa tapauksissa korjauksella tavoiteltiin lähinnä parempaa asumisviihtyisyyttä. Näin ollen korjauksen järkevyyttä ei voida arvioida yksinomaan saavutettujen energiansäästöjen ja tältä pohjalta lasketun kannattavuuden avulla. Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset. Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata raportissa esitettyihin tietoihin korjausten vuosikustannusvaikutuksista. Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa käsiteltiin vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina 1978 - 1980. Vertailuaineistossa energiansäästöt olivat keskimäärin 12,1 % eli huomattavasti suuremmat kuin varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selittävät viime vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energiansäästöä kohtaan sekä talojen suuremmat säästöpotentiaalit.

AB - Julkaisussa esitetään tulokset kenttätutkimuksesta, jossa on tutkittu asuinrakennusten energiansäästökorjausten kustannuksia, energiansäästöjä ja kannattavuutta. Tutkitut korjaukset olivat öljypolttimen uusiminen, termostaattisten patteriventtiilien asentaminen, yläpohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen. Korjaukset oli tehty pääosin vuosien 1985 ja 1986 aikana. Tavoitteena oli selvittää, miten korjaushankkeen olosuhteet, tekniset lähtökohdat ja korjausmenetelmät vaikuttavat säästötuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus toteutettiin kenttäselvityksenä, jossa oli mukana sekä omakotitaloja että kerrostaloja. Tutkimuskäyntejä tehtiin yhteensä 64 taloon. Näistä 37:ää voitiin käyttää kannattavuuslaskelmissa. Energiansäästöt vaihtelivat välillä 37...-15 % ja keskimääräinen säästö oli 4,7 %. Ainoa keskimäärin kannattava toimenpide oli öljypolttimen uusiminen. Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja myös termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen olivat joissakin taloissa kannattavia toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen pelkästään energiansäästöjen takia ei ollut kannattavaa missään tutkituista kohteista. Energiansäästö oli korjausten ensisijaisena syynä vain noin joka neljännessä tapauksessa, ja useimmissa tapauksissa korjauksella tavoiteltiin lähinnä parempaa asumisviihtyisyyttä. Näin ollen korjauksen järkevyyttä ei voida arvioida yksinomaan saavutettujen energiansäästöjen ja tältä pohjalta lasketun kannattavuuden avulla. Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee myös ottaa huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset. Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata raportissa esitettyihin tietoihin korjausten vuosikustannusvaikutuksista. Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa käsiteltiin vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina 1978 - 1980. Vertailuaineistossa energiansäästöt olivat keskimäärin 12,1 % eli huomattavasti suuremmat kuin varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selittävät viime vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energiansäästöä kohtaan sekä talojen suuremmat säästöpotentiaalit.

KW - residential buildings

KW - apartment buildings

KW - energy consumption

KW - repairs

KW - expenses

M3 - Report

SN - 951-38-3218-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Haalahti P, Haakana M, Rejström L-O. Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus: Kenttäseurannan tulokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 940).