TY - BOOK
T1 - Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus
T2 - Kenttäseurannan tulokset
AU - Haalahti, Pekka
AU - Haakana, Maarit
AU - Rejström, Lars-Olof
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Julkaisussa esitetään tulokset kenttätutkimuksesta, jossa
on tutkittu asuinrakennusten energiansäästökorjausten
kustannuksia, energiansäästöjä ja kannattavuutta.
Tutkitut korjaukset olivat öljypolttimen uusiminen,
termostaattisten patteriventtiilien asentaminen,
yläpohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen.
Korjaukset oli tehty pääosin vuosien 1985 ja 1986 aikana.
Tavoitteena oli selvittää, miten korjaushankkeen
olosuhteet, tekniset lähtökohdat ja korjausmenetelmät
vaikuttavat säästötuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus
toteutettiin kenttäselvityksenä, jossa oli mukana sekä
omakotitaloja että kerrostaloja. Tutkimuskäyntejä tehtiin
yhteensä 64 taloon. Näistä 37:ää voitiin käyttää
kannattavuuslaskelmissa.
Energiansäästöt vaihtelivat välillä 37...-15 % ja
keskimääräinen säästö oli 4,7 %. Ainoa keskimäärin
kannattava toimenpide oli öljypolttimen uusiminen.
Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja myös
termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja
yläpohjan lisäeristäminen olivat joissakin taloissa
kannattavia toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen
pelkästään energiansäästöjen takia ei ollut kannattavaa
missään tutkituista kohteista.
Energiansäästö oli korjausten ensisijaisena syynä vain
noin joka neljännessä tapauksessa, ja useimmissa
tapauksissa korjauksella tavoiteltiin lähinnä parempaa
asumisviihtyisyyttä. Näin ollen korjauksen järkevyyttä ei
voida arvioida yksinomaan saavutettujen energiansäästöjen
ja tältä pohjalta lasketun kannattavuuden avulla.
Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee myös ottaa
huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset.
Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata
raportissa esitettyihin tietoihin korjausten
vuosikustannusvaikutuksista.
Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa käsiteltiin
vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina
1978 - 1980. Vertailuaineistossa energiansäästöt olivat
keskimäärin 12,1 % eli huomattavasti suuremmat kuin
varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selittävät viime
vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energiansäästöä
kohtaan sekä talojen suuremmat säästöpotentiaalit.
AB - Julkaisussa esitetään tulokset kenttätutkimuksesta, jossa
on tutkittu asuinrakennusten energiansäästökorjausten
kustannuksia, energiansäästöjä ja kannattavuutta.
Tutkitut korjaukset olivat öljypolttimen uusiminen,
termostaattisten patteriventtiilien asentaminen,
yläpohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden uusiminen.
Korjaukset oli tehty pääosin vuosien 1985 ja 1986 aikana.
Tavoitteena oli selvittää, miten korjaushankkeen
olosuhteet, tekniset lähtökohdat ja korjausmenetelmät
vaikuttavat säästötuloksiin ja kannattavuuteen. Tutkimus
toteutettiin kenttäselvityksenä, jossa oli mukana sekä
omakotitaloja että kerrostaloja. Tutkimuskäyntejä tehtiin
yhteensä 64 taloon. Näistä 37:ää voitiin käyttää
kannattavuuslaskelmissa.
Energiansäästöt vaihtelivat välillä 37...-15 % ja
keskimääräinen säästö oli 4,7 %. Ainoa keskimäärin
kannattava toimenpide oli öljypolttimen uusiminen.
Tapauskohtaiset vaihtelut olivat kuitenkin suuret ja myös
termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja
yläpohjan lisäeristäminen olivat joissakin taloissa
kannattavia toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen
pelkästään energiansäästöjen takia ei ollut kannattavaa
missään tutkituista kohteista.
Energiansäästö oli korjausten ensisijaisena syynä vain
noin joka neljännessä tapauksessa, ja useimmissa
tapauksissa korjauksella tavoiteltiin lähinnä parempaa
asumisviihtyisyyttä. Näin ollen korjauksen järkevyyttä ei
voida arvioida yksinomaan saavutettujen energiansäästöjen
ja tältä pohjalta lasketun kannattavuuden avulla.
Korjausta kokonaisuutena arvioitaessa tulee myös ottaa
huomioon sen aikaansaamat laadulliset parannukset.
Mahdollisia laadullisia parannuksia voidaan verrata
raportissa esitettyihin tietoihin korjausten
vuosikustannusvaikutuksista.
Rinnan varsinaisen tutkimusaineiston kanssa käsiteltiin
vertailuaineistoa, jossa toimenpiteet oli tehty vuosina
1978 - 1980. Vertailuaineistossa energiansäästöt olivat
keskimäärin 12,1 % eli huomattavasti suuremmat kuin
varsinaisessa tutkimusaineistossa. Eroa selittävät viime
vuosikymmenen lopun yleinen mielenkiinto energiansäästöä
kohtaan sekä talojen suuremmat säästöpotentiaalit.
KW - residential buildings
KW - apartment buildings
KW - energy consumption
KW - repairs
KW - expenses
M3 - Report
SN - 951-38-3218-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Asuinrakennusten energiansäästökorjausten kannattavuus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -