Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035

Eero Nippala, Terttu Vainio

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages37
ISBN (Electronic)978-951-38-8460-4
Publication statusPublished - 2016
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.274
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Keywords

  • moisture damage
  • housing stock
  • renovation need

Cite this

Nippala, E., & Vainio, T. (2016). Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 274
Nippala, Eero ; Vainio, Terttu. / Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 37 p. (VTT Technology; No. 274).
@book{2061db4a74a546e19048c9ad15156da9,
title = "Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035",
abstract = "Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukum{\"a}{\"a}r{\"a}isesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden v{\"a}liset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syist{\"a} on sellaisia, ett{\"a} mik{\"a} tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mik{\"a}li yksitt{\"a}isen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminly{\"o}d{\"a}{\"a}n. Hyv{\"a}ll{\"a} hoidolla ja kunnossapidolla sek{\"a} oikealla k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} voidaan est{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a} osa kosteusvaurioista tai v{\"a}hent{\"a}{\"a} vahingon seuraamuksia. Tyypillisi{\"a} ehk{\"a}isevi{\"a} toimenpiteit{\"a} ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, j{\"a}{\"a}kaapin sulattaminen, pesualtaan viem{\"a}ritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviem{\"a}reiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa my{\"o}s tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa my{\"o}ten. {\"A}killisi{\"a} laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sis{\"a}ll{\"a} rakennuksen omistajan tai k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n on puolestaan mahdoton est{\"a}{\"a}. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin m{\"a}{\"a}r{\"a}yksin sek{\"a} koulutuksen ja viestinn{\"a}n avulla. N{\"a}ilt{\"a} osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen v{\"a}henee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksell{\"a} 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa nelj{\"a}nnes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n laadullisiin parannuksiin, kuten esteett{\"o}myyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissi{\"a}. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitk{\"a}{\"a}n tyhjill{\"a}{\"a}n olleita rakennuksia korjata. Mik{\"a}li tyhj{\"a}t asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo l{\"a}hivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtym{\"a}ss{\"a} 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.",
keywords = "moisture damage, housing stock, renovation need",
author = "Eero Nippala and Terttu Vainio",
year = "2016",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "274",
address = "Finland",

}

Nippala, E & Vainio, T 2016, Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. VTT Technology, no. 274, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. / Nippala, Eero; Vainio, Terttu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 37 p. (VTT Technology; No. 274).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035

AU - Nippala, Eero

AU - Vainio, Terttu

PY - 2016

Y1 - 2016

N2 - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.

AB - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.

KW - moisture damage

KW - housing stock

KW - renovation need

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nippala E, Vainio T. Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 37 p. (VTT Technology; No. 274).