TY - BOOK
T1 - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035
AU - Nippala, Eero
AU - Vainio, Terttu
PY - 2016
Y1 - 2016
N2 - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin
431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten
vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja
laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden
korjaamiseen käytetään vuosittain
400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä
on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi
vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai
koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään.
Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla
käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista
tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä
ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten
tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan
viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja
kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa
myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen
laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus
heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai
putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan
tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia
ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin
määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä
osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen
vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin
mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla
2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015
hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee
viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia
korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista
korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen
takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on
vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat
alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin
parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200
miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain
500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei
pitkään tyhjillään olleita
rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin
korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo
lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa
korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä
1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin.
Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen
1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin
ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva
korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia
korjaustarpeesta.
Korjausvaje on kasvamassa erityisesti
omakotitalokannassa.
AB - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin
431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten
vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja
laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden
korjaamiseen käytetään vuosittain
400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä
on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi
vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai
koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään.
Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla
käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista
tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä
ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten
tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan
viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja
kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa
myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen
laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus
heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai
putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan
tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia
ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin
määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä
osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen
vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin
mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla
2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015
hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee
viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia
korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista
korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen
takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on
vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat
alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin
parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200
miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain
500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei
pitkään tyhjillään olleita
rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin
korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo
lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa
korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä
1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin.
Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen
1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin
ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva
korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia
korjaustarpeesta.
Korjausvaje on kasvamassa erityisesti
omakotitalokannassa.
KW - moisture damage
KW - housing stock
KW - renovation need
M3 - Report
T3 - VTT Technology
BT - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -