Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 37 |
| ISBN (Electronic) | 978-951-38-8460-4 |
| Publication status | Published - 2016 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Technology |
|---|---|
| Number | 274 |
| ISSN | 2242-1211 |
Keywords
- moisture damage
- housing stock
- renovation need
Cite this
}
Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035. / Nippala, Eero; Vainio, Terttu.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2016. 37 p. (VTT Technology; No. 274).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035
AU - Nippala, Eero
AU - Vainio, Terttu
PY - 2016
Y1 - 2016
N2 - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.
AB - Asuinrakennusten kosteusvauriotutkimuksessa selvitettiin 431 tapausta. Otoksen mukaan lukumääräisesti eniten vaurioita aiheuttavat putkirikot tai putkien ja laitteiden väliset liitokset. Kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään vuosittain 400 miljoonaa euroa. Suurin osa kosteusvaurioiden syistä on sellaisia, että mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua niiden takia, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla ja kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Tyypillisiä ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esim. putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Äkillisiä laiterikkoja tai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on puolestaan mahdoton estää. Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksen ja viestinnän avulla. Näiltä osin uusien vakavien kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. Asuinrakennusten korjaustarve: ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve ajanjaksolla 2016-2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Ajanjaksolla 2026-2035 korjaustarve nousee viidenneksellä 11,3 miljardiin euroon. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vajaa neljännes (23 prosenttia) korjauksista on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. Loput käytetään laadullisiin parannuksiin, kuten esteettömyyden parantamiseen (200 miljoonaa euroa); tavoitteena on mm. rakentaa vuosittain 500 hissiä. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve jo lähivuosina noin 11 miljardiin euroon. Pientaloissa korjausrakentamisen painopiste on siirtymässä 1980-luvulla valmistuneisiin rakennuksiin. Asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on edelleen 1970-luvun kerrostaloissa. Tilastokeskuksen tilastoihin ja Rakennusteollisuus RT:n arvioihin verrattuna toteutuva korjausrakentaminen on noin 80 prosenttia korjaustarpeesta. Korjausvaje on kasvamassa erityisesti omakotitalokannassa.
KW - moisture damage
KW - housing stock
KW - renovation need
M3 - Report
T3 - VTT Technology
BT - Asuinrakennusten korjaustarve 2006-2035
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -