TY - BOOK
T1 - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus
AU - Haalahti, Pekka
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten
lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa.
Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä
siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon
kohdistuvia toimenpiteitä.
Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten
vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen
tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla
energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan
korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia
polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää
olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille
polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä
laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain
rajallisesti, joten energiansäästön merkitys
niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää
lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja
laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja,
pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän
käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen
pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla
mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja
ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti
asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet
vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä.
Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus
merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein
energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis
toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta
lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa
sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen
lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin
sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat.
Pienin taloudellinen riippuvuus on
lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan
talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat
lämmityslaitteille ovat riittävät.
Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen
helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun
valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri
perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan
rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä
ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen
sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia
voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien
lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista
sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.
AB - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten
lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa.
Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä
siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon
kohdistuvia toimenpiteitä.
Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten
vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen
tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla
energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan
korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia
polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää
olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille
polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä
laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain
rajallisesti, joten energiansäästön merkitys
niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää
lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja
laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja,
pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän
käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen
pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla
mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja
ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti
asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet
vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä.
Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus
merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein
energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis
toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta
lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa
sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen
lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin
sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat.
Pienin taloudellinen riippuvuus on
lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan
talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat
lämmityslaitteille ovat riittävät.
Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen
helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun
valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri
perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan
rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä
ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen
sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia
voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien
lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista
sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.
KW - residential buildings
KW - energy consumption
KW - heating
M3 - Report
SN - 951-38-3444-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -