Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 100 |
ISBN (Print) | 951-38-3444-1 |
Publication status | Published - 1989 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita |
---|---|
Number | 982 |
ISSN | 0358-5085 |
Fingerprint
Keywords
- residential buildings
- energy consumption
- heating
Cite this
}
Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. / Haalahti, Pekka.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 100 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 982).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus
AU - Haalahti, Pekka
PY - 1989
Y1 - 1989
N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteitä. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain rajallisesti, joten energiansäästön merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja, pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat lämmityslaitteille ovat riittävät. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.
AB - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteitä. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain rajallisesti, joten energiansäästön merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja, pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat lämmityslaitteille ovat riittävät. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.
KW - residential buildings
KW - energy consumption
KW - heating
M3 - Report
SN - 951-38-3444-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -