Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus

Pekka Haalahti

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteitä. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain rajallisesti, joten energiansäästön merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja, pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat lämmityslaitteille ovat riittävät. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages100
ISBN (Print)951-38-3444-1
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number982
ISSN0358-5085

Fingerprint

heat
energy
Olla

Keywords

  • residential buildings
  • energy consumption
  • heating

Cite this

Haalahti, P. (1989). Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 982
Haalahti, Pekka. / Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 100 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 982).
@book{16c4af3ae8b149a7b7f49b81b7e9d2d8,
title = "Asuinrakennusten l{\"a}mmityksen energiajoustavuus",
abstract = "Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten l{\"a}mmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eik{\"a} siin{\"a} tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteit{\"a}. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina l{\"a}hinn{\"a} energiankulutuksen pienent{\"a}minen tai prim{\"a}{\"a}rienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseiss{\"a} voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. N{\"a}it{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisell{\"a} laitekannalla voidaan puun k{\"a}ytt{\"o}{\"a} lis{\"a}t{\"a} kuitenkin vain rajallisesti, joten energians{\"a}{\"a}st{\"o}n merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} l{\"a}hinn{\"a} tinkim{\"a}ll{\"a} normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tiloja, pienent{\"a}m{\"a}ll{\"a} ilmanvaihtom{\"a}{\"a}ri{\"a} tai v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} l{\"a}mpim{\"a}n k{\"a}ytt{\"o}veden kulutusta. S{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteit{\"a} ajatellen pit{\"a}isi LVI-j{\"a}rjestelm{\"a}n s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyyden olla mahdollisimman hyv{\"a}. Ideaalitapauksessa sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tiloja ja ilmanvaihtom{\"a}{\"a}ri{\"a} voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin s{\"a}{\"a}st{\"o}toimenpiteet v{\"a}hent{\"a}v{\"a}t mahdollisimman v{\"a}h{\"a}n viihtyisyytt{\"a}. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee l{\"a}hinn{\"a} energial{\"a}hteen vaihdettavuutta. Usein energianl{\"a}hteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta l{\"a}mmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksess{\"a}, mik{\"a} johtuu l{\"a}hinn{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} sen l{\"a}mm{\"o}njakoverkossa ei voida siirt{\"a}{\"a} mit{\"a}{\"a}n muuta kuin s{\"a}hk{\"o}energiaa ja ett{\"a} tilat l{\"a}mmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on l{\"a}mmitysj{\"a}rjestelmiss{\"a}, joissa l{\"a}mp{\"o} tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat l{\"a}mmityslaitteille ovat riitt{\"a}v{\"a}t. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin l{\"a}mmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan my{\"o}s parantaa eri perusratkaisujen sis{\"a}ll{\"a} esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksess{\"a} ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}ksi voidaan valita koneellinen sis{\"a}{\"a}npuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hyv{\"a}ksi my{\"o}s l{\"a}mm{\"o}njaossa. Kaikkien l{\"a}mmitystapojen osalta voidaan kehitt{\"a}{\"a} huonekohtaista sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tilan ja ilmanvaihdon s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"a}.",
keywords = "residential buildings, energy consumption, heating",
author = "Pekka Haalahti",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3444-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "982",
address = "Finland",

}

Haalahti, P 1989, Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 982, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. / Haalahti, Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 100 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 982).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus

AU - Haalahti, Pekka

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteitä. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain rajallisesti, joten energiansäästön merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja, pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat lämmityslaitteille ovat riittävät. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.

AB - Tutkimuksessa tarkastellaan, miten asuinrakennusten lämmitys voidaan hoitaa energiahuollon muutostilanteissa. Tutkimus on rajattu koskemaan vain asuinrakennuksia eikä siinä tarkasteltu energian tuotantoon tai siirtoon kohdistuvia toimenpiteitä. Energian niukkuustilanteissa on asuinrakennusten vaihtoehtoina lähinnä energiankulutuksen pienentäminen tai primäärienergian korvaaminen jollain muulla energialajilla. Laajemmissa saatavuuskriiseissä voidaan korvaavina energialajeina ajatella kotimaisia polttoaineita ja etenkin puuta. Näitä voidaan käyttää olemassa olevissa tulisijoissa ja kiinteille polttoaineille soveltuvissa kattiloissa. Nykyisellä laitekannalla voidaan puun käyttöä lisätä kuitenkin vain rajallisesti, joten energiansäästön merkitys niukkuustilanteissa korostuu. Energiaa voidaan säästää lähinnä tinkimällä normaaliaikojen viihtyisyys- ja laatutasosta esimerkiksi alentamalla sisälämpötiloja, pienentämällä ilmanvaihtomääriä tai vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. Säästötoimenpiteitä ajatellen pitäisi LVI-järjestelmän säädettävyyden olla mahdollisimman hyvä. Ideaalitapauksessa sisälämpötiloja ja ilmanvaihtomääriä voidaan muuttaa huonekohtaisesti asumisrytmin mukaan, jolloin säästötoimenpiteet vähentävät mahdollisimman vähän viihtyisyyttä. Energian hintojen muutostilanteissa energiajoustavuus merkitsee lähinnä energialähteen vaihdettavuutta. Usein energianlähteen vaihtaminen on kuitenkin kallis toimenpide, ja taloudellinen riippuvuus valitusta lämmitystavasta suuri. Suurin riippuvuus on suorassa sähkölämmityksessä, mikä johtuu lähinnä siitä, että sen lämmönjakoverkossa ei voida siirtää mitään muuta kuin sähköenergiaa ja että tilat lämmityslaitteille puuttuvat. Pienin taloudellinen riippuvuus on lämmitysjärjestelmissä, joissa lämpö tuotetaan talokohtaisessa kattilalaitoksessa ja tilat lämmityslaitteille ovat riittävät. Uudisrakennusvaiheessa voidaan energiajoustavuuteen helpoimmin vaikuttaa etenkin lämmityksen perusratkaisun valinnassa. Energiajoustavuutta voidaan myös parantaa eri perusratkaisujen sisällä esimerkiksi tulisijan rakentamisella. Suorassa sähkölämmityksessä ilmanvaihtojärjestelmäksi voidaan valita koneellinen sisäänpuhallus ja poisto, jonka tuloilmakanavointia voidaan käyttää hyväksi myös lämmönjaossa. Kaikkien lämmitystapojen osalta voidaan kehittää huonekohtaista sisälämpötilan ja ilmanvaihdon säätöä.

KW - residential buildings

KW - energy consumption

KW - heating

M3 - Report

SN - 951-38-3444-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Haalahti P. Asuinrakennusten lämmityksen energiajoustavuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 100 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 982).