Asuinrakennusten lämmityksen säätö

Katri Katajisto, Reijo Kohonen, Risto Kosonen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

LVI- ja säätöjärjestelmän tehtävänä on pitää yllä termisesti viihtyisät sisäilmasto-olot rakennuksessa oleskeluaikana. Toimivalla säädöllä voidaan hyvä terminen viihtyisyys saada aikaan energiataloudellisesti. Tällöin myös sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat hyödynnetään tehokkaasti. Jotta säädön onnistumista voitaisiin arvioida, on jokaiselle rakennukselle määriteltävä termiset sisäilmastotavoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen lopullinen käyttäjä ei useinkaan pysty tekemään tavoitteenasettelua, joten vastuu jää suunnittelijalle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritelty säätölaitteiden toiminnan tavoitteeksi huonelämpötilan pysyvyys asetusarvossa +2 °C:n tarkkuudella. Vaatimuksia ei aseteta lämpötilan muutosnopeudelle, ilman virtausnopeudelle jne. Asuinrakennuksissa yleisesti käytetyillä säätöjärjestelmillä kyseinen tavoite voidaan täyttää. VTT:n koetaloissa ja laboratorio-oloissa tehtyjen mittausten mukaan myös ASHRAE 55-81 ja ISO/DIS-7730-standardien vaatimukset ja suositukset pystytään täyttämään nykyisillä lämmitys- ja säätöjärjestelmillä edellyttäen, että säätöpiiri on suljettu ja että prosessi on oikein mitoitettu. Eri lämmönjakotavoille (vesiradiaattori-, ilma- ja suora sähkölämmitys) esitetään teoreettisiin tarkasteluihin perustuen säädettävyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi esitetään lämmitys- ja säätöjärjestelmien tuotekehitystarpeita sekä kolmivaiheinen koestus- ja testausmenettely. Lämpönjakojärjestelmä tulisi kehittää siten, että tilakohtainen säätö on mahdollista toisten tilojen lämpöoloista riippumatta, mikä on edellytys huoneistokohtaisen energiankulutuksen laskutuksen käytölle. Tämä merkitsee lämmönjakoverkkojen ja säätölaitteiden uusien suoritusarvovaatimusten selvittämistä ja vaatimukset täyttävien komponenttien kehittämistä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages122
ISBN (Print)951-38-2640-6
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number601
ISSN0358-5085

Fingerprint

heating systems

Keywords

  • dwellings
  • heating
  • adjusting
  • temperature control
  • indoor climate
  • comfort
  • energy economy
  • buildings
  • heat control and measuring

Cite this

Katajisto, K., Kohonen, R., & Kosonen, R. (1986). Asuinrakennusten lämmityksen säätö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 601
Katajisto, Katri ; Kohonen, Reijo ; Kosonen, Risto. / Asuinrakennusten lämmityksen säätö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 122 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 601).
@book{6ab3ff7a30064817a394a7f67d39f10e,
title = "Asuinrakennusten l{\"a}mmityksen s{\"a}{\"a}t{\"o}",
abstract = "LVI- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}n teht{\"a}v{\"a}n{\"a} on pit{\"a}{\"a} yll{\"a} termisesti viihtyis{\"a}t sis{\"a}ilmasto-olot rakennuksessa oleskeluaikana. Toimivalla s{\"a}{\"a}d{\"o}ll{\"a} voidaan hyv{\"a} terminen viihtyisyys saada aikaan energiataloudellisesti. T{\"a}ll{\"o}in my{\"o}s sis{\"a}iset ja ulkoiset l{\"a}mp{\"o}kuormat hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n tehokkaasti. Jotta s{\"a}{\"a}d{\"o}n onnistumista voitaisiin arvioida, on jokaiselle rakennukselle m{\"a}{\"a}ritelt{\"a}v{\"a} termiset sis{\"a}ilmastotavoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen lopullinen k{\"a}ytt{\"a}j{\"a} ei useinkaan pysty tekem{\"a}{\"a}n tavoitteenasettelua, joten vastuu j{\"a}{\"a} suunnittelijalle. Suomen rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}yskokoelman osassa D3 on m{\"a}{\"a}ritelty s{\"a}{\"a}t{\"o}laitteiden toiminnan tavoitteeksi huonel{\"a}mp{\"o}tilan pysyvyys asetusarvossa +2 °C:n tarkkuudella. Vaatimuksia ei aseteta l{\"a}mp{\"o}tilan muutosnopeudelle, ilman virtausnopeudelle jne. Asuinrakennuksissa yleisesti k{\"a}ytetyill{\"a} s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelmill{\"a} kyseinen tavoite voidaan t{\"a}ytt{\"a}{\"a}. VTT:n koetaloissa ja laboratorio-oloissa tehtyjen mittausten mukaan my{\"o}s ASHRAE 55-81 ja ISO/DIS-7730-standardien vaatimukset ja suositukset pystyt{\"a}{\"a}n t{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n nykyisill{\"a} l{\"a}mmitys- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelmill{\"a} edellytt{\"a}en, ett{\"a} s{\"a}{\"a}t{\"o}piiri on suljettu ja ett{\"a} prosessi on oikein mitoitettu. Eri l{\"a}mm{\"o}njakotavoille (vesiradiaattori-, ilma- ja suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys) esitet{\"a}{\"a}n teoreettisiin tarkasteluihin perustuen s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyyteen vaikuttavat tekij{\"a}t. Lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n l{\"a}mmitys- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a}rjestelmien tuotekehitystarpeita sek{\"a} kolmivaiheinen koestus- ja testausmenettely. L{\"a}mp{\"o}njakoj{\"a}rjestelm{\"a} tulisi kehitt{\"a}{\"a} siten, ett{\"a} tilakohtainen s{\"a}{\"a}t{\"o} on mahdollista toisten tilojen l{\"a}mp{\"o}oloista riippumatta, mik{\"a} on edellytys huoneistokohtaisen energiankulutuksen laskutuksen k{\"a}yt{\"o}lle. T{\"a}m{\"a} merkitsee l{\"a}mm{\"o}njakoverkkojen ja s{\"a}{\"a}t{\"o}laitteiden uusien suoritusarvovaatimusten selvitt{\"a}mist{\"a} ja vaatimukset t{\"a}ytt{\"a}vien komponenttien kehitt{\"a}mist{\"a}.",
keywords = "dwellings, heating, adjusting, temperature control, indoor climate, comfort, energy economy, buildings, heat control and measuring",
author = "Katri Katajisto and Reijo Kohonen and Risto Kosonen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2640-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "601",
address = "Finland",

}

Katajisto, K, Kohonen, R & Kosonen, R 1986, Asuinrakennusten lämmityksen säätö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 601, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinrakennusten lämmityksen säätö. / Katajisto, Katri; Kohonen, Reijo; Kosonen, Risto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 122 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 601).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinrakennusten lämmityksen säätö

AU - Katajisto, Katri

AU - Kohonen, Reijo

AU - Kosonen, Risto

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - LVI- ja säätöjärjestelmän tehtävänä on pitää yllä termisesti viihtyisät sisäilmasto-olot rakennuksessa oleskeluaikana. Toimivalla säädöllä voidaan hyvä terminen viihtyisyys saada aikaan energiataloudellisesti. Tällöin myös sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat hyödynnetään tehokkaasti. Jotta säädön onnistumista voitaisiin arvioida, on jokaiselle rakennukselle määriteltävä termiset sisäilmastotavoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen lopullinen käyttäjä ei useinkaan pysty tekemään tavoitteenasettelua, joten vastuu jää suunnittelijalle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritelty säätölaitteiden toiminnan tavoitteeksi huonelämpötilan pysyvyys asetusarvossa +2 °C:n tarkkuudella. Vaatimuksia ei aseteta lämpötilan muutosnopeudelle, ilman virtausnopeudelle jne. Asuinrakennuksissa yleisesti käytetyillä säätöjärjestelmillä kyseinen tavoite voidaan täyttää. VTT:n koetaloissa ja laboratorio-oloissa tehtyjen mittausten mukaan myös ASHRAE 55-81 ja ISO/DIS-7730-standardien vaatimukset ja suositukset pystytään täyttämään nykyisillä lämmitys- ja säätöjärjestelmillä edellyttäen, että säätöpiiri on suljettu ja että prosessi on oikein mitoitettu. Eri lämmönjakotavoille (vesiradiaattori-, ilma- ja suora sähkölämmitys) esitetään teoreettisiin tarkasteluihin perustuen säädettävyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi esitetään lämmitys- ja säätöjärjestelmien tuotekehitystarpeita sekä kolmivaiheinen koestus- ja testausmenettely. Lämpönjakojärjestelmä tulisi kehittää siten, että tilakohtainen säätö on mahdollista toisten tilojen lämpöoloista riippumatta, mikä on edellytys huoneistokohtaisen energiankulutuksen laskutuksen käytölle. Tämä merkitsee lämmönjakoverkkojen ja säätölaitteiden uusien suoritusarvovaatimusten selvittämistä ja vaatimukset täyttävien komponenttien kehittämistä.

AB - LVI- ja säätöjärjestelmän tehtävänä on pitää yllä termisesti viihtyisät sisäilmasto-olot rakennuksessa oleskeluaikana. Toimivalla säädöllä voidaan hyvä terminen viihtyisyys saada aikaan energiataloudellisesti. Tällöin myös sisäiset ja ulkoiset lämpökuormat hyödynnetään tehokkaasti. Jotta säädön onnistumista voitaisiin arvioida, on jokaiselle rakennukselle määriteltävä termiset sisäilmastotavoitteet jo suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen lopullinen käyttäjä ei useinkaan pysty tekemään tavoitteenasettelua, joten vastuu jää suunnittelijalle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 on määritelty säätölaitteiden toiminnan tavoitteeksi huonelämpötilan pysyvyys asetusarvossa +2 °C:n tarkkuudella. Vaatimuksia ei aseteta lämpötilan muutosnopeudelle, ilman virtausnopeudelle jne. Asuinrakennuksissa yleisesti käytetyillä säätöjärjestelmillä kyseinen tavoite voidaan täyttää. VTT:n koetaloissa ja laboratorio-oloissa tehtyjen mittausten mukaan myös ASHRAE 55-81 ja ISO/DIS-7730-standardien vaatimukset ja suositukset pystytään täyttämään nykyisillä lämmitys- ja säätöjärjestelmillä edellyttäen, että säätöpiiri on suljettu ja että prosessi on oikein mitoitettu. Eri lämmönjakotavoille (vesiradiaattori-, ilma- ja suora sähkölämmitys) esitetään teoreettisiin tarkasteluihin perustuen säädettävyyteen vaikuttavat tekijät. Lisäksi esitetään lämmitys- ja säätöjärjestelmien tuotekehitystarpeita sekä kolmivaiheinen koestus- ja testausmenettely. Lämpönjakojärjestelmä tulisi kehittää siten, että tilakohtainen säätö on mahdollista toisten tilojen lämpöoloista riippumatta, mikä on edellytys huoneistokohtaisen energiankulutuksen laskutuksen käytölle. Tämä merkitsee lämmönjakoverkkojen ja säätölaitteiden uusien suoritusarvovaatimusten selvittämistä ja vaatimukset täyttävien komponenttien kehittämistä.

KW - dwellings

KW - heating

KW - adjusting

KW - temperature control

KW - indoor climate

KW - comfort

KW - energy economy

KW - buildings

KW - heat control and measuring

M3 - Report

SN - 951-38-2640-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinrakennusten lämmityksen säätö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Katajisto K, Kohonen R, Kosonen R. Asuinrakennusten lämmityksen säätö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 122 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 601).