Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus

Pekka Lahti, Irmeli Harmaajärvi, Heimo Tolsa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan sitä, kuinka kuudessatoista lähdeteoksessa on käsitelty fyysisen ympäristön ja sosiaalisten ilmiöiden välisiä suhteita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia riippuvuuksia on asuinympäristön ja sen sosiaalisten vaikutusten sekä niistä aiheutuvien kustannusten välillä, eli onko fyysiseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä merkitystä erilaisten inhimillisten ongelmien muodostumiselle. Referoidun aineiston perusteella näyttää selvältä, että fyysisellä ympäristöllä on tietty vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Käytetyt lähteet selittävät sosiaalisten seurausten syntymistä kuitenkin lähinnä muiden kuin asuinympäristöä koskevien tietojen avulla. Sosiaalisten ongelmien muodostumiselle näyttäisi olevan ominaista erilaisten negatiivisten tekijöiden kasautuminen. Huono asuinympäristö on tällöin yksi kyseisistä tekijöistä. Asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välisen yhteyden selittäminen näyttäisi lähes aina merkitsevän väliin tai oheen tulevien tekijöiden ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Yhden syyn etsiminen monimutkaisille sosiaalisille prosesseille vaikuttaakin tarpeettomalta yksinkertaistamiselta. Näyttää siltä, että asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välillä on olemassa tiettyjä riippavouksia, mutta että yhteyksiä ei voida selittää pelkästään fyysisiä ominaisuuksia koskevilla tiedoilla. Tutkittu kirjallisuus ei pohdi kaupunkisuunnittelun merkitystä sosiaalisten seurausten muodostumisessa, mutta epäsuorasti käy ilmi, että kaupunkisuunnittelussa tehdyillä valinnoilla ja rakentamisen laadulla on merkitystä sille, kuinka ihmiset asuinalueensa kokevat, miten he sitä käyttävät ja siellä toimivat. Ympäristön vaikutus viihtymättömyyden kokemiseen on mitä ilmeisin. Ellei näin olisi, voitaisiin lopettaa keskustelu kaupunkisuunnittelun merkityksestä erilaisten ihmisyhteisöissä ilmenevien tarpeiden tyydyttämisen välineenä. Huolimatta siitä, että sosiaalisten ongelmien ilmenemistä kaupunkirakenteessa on tutkittu runsaasti ja eri näkökulmista, puuttuu edelleen tietoa nimenomaan erilaisten fyysisten ratkaisujen merkityksestä. Ei osata sanoa riittävän yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, minkälaiset kaupunkisuunnittelulliset valinnat ovat olleet vaikuttamassa ongelmallisten alueiden muodostumiseen. Sosiaalisista ongelmista aiheutuneita kustannuksia koskevaa tutkimusperinnettä on vähän, asuinympäristön aiheuttamia sosiaalisia kustannuksia koskevia tutkimuksia vieläkin vähemmän. Itsestään selvää kuitenkin on, että sosiaalisilla ongelmilla on hintansa. Niiden ennalta ehkäiseminen ja syntyneiden vaurioiden korjailu kuluttavat sekä yksilöiden että yhteiskunnan resursseja. Kulutettu työvoima ja materiaalit voidaan muuttaa kustannuksiksi, kun tiedetään, mitkä toimenpiteet kuuluvat arvioinnin piiriin. Sosiaalisten seurausten ja kustannusten tutkimusta on jatkettava. Tässä ehdotetaan kahta jatkotutkimusaihetta tai -linjaa. Ensimmäinen koskee erilaisten teoreettisten selitysmallien, kuten tilaisuus-, deprivaatio-, disintegraatio- ja osakulttuuriteorioiden keskinäistä vertailua jollakin konkreettisella asuinalueella. Toinen pyrkii selvittämään ne suunnittelu- ja päätöksentekotapahtumat, jotka ovat johtaneet tietyllä alueella tiettyjen sosiaalisten seurausten ja kustannusten syntymiseen ja kasautumiseen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages150
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1029
ISSN0358-5085

Fingerprint

social impact
silt

Keywords

  • neighborhoods
  • urban planning
  • sociology
  • social change

Cite this

Lahti, P., Harmaajärvi, I., & Tolsa, H. (1989). Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1029
Lahti, Pekka ; Harmaajärvi, Irmeli ; Tolsa, Heimo. / Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset : Kirjallisuustutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1029).
@book{c7a65d5af023494b92db3c62ac434ec9,
title = "Asuinymp{\"a}rist{\"o}n aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} kirjallisuustutkimuksessa kuvataan sit{\"a}, kuinka kuudessatoista l{\"a}hdeteoksessa on k{\"a}sitelty fyysisen ymp{\"a}rist{\"o}n ja sosiaalisten ilmi{\"o}iden v{\"a}lisi{\"a} suhteita. Tarkoituksena on selvitt{\"a}{\"a}, millaisia riippuvuuksia on asuinymp{\"a}rist{\"o}n ja sen sosiaalisten vaikutusten sek{\"a} niist{\"a} aiheutuvien kustannusten v{\"a}lill{\"a}, eli onko fyysiseen ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n liittyvill{\"a} tekij{\"o}ill{\"a} merkityst{\"a} erilaisten inhimillisten ongelmien muodostumiselle. Referoidun aineiston perusteella n{\"a}ytt{\"a}{\"a} selv{\"a}lt{\"a}, ett{\"a} fyysisell{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}ll{\"a} on tietty vaikutus ihmisten hyvinvointiin. K{\"a}ytetyt l{\"a}hteet selitt{\"a}v{\"a}t sosiaalisten seurausten syntymist{\"a} kuitenkin l{\"a}hinn{\"a} muiden kuin asuinymp{\"a}rist{\"o}{\"a} koskevien tietojen avulla. Sosiaalisten ongelmien muodostumiselle n{\"a}ytt{\"a}isi olevan ominaista erilaisten negatiivisten tekij{\"o}iden kasautuminen. Huono asuinymp{\"a}rist{\"o} on t{\"a}ll{\"o}in yksi kyseisist{\"a} tekij{\"o}ist{\"a}. Asuinymp{\"a}rist{\"o}n ja sosiaalisten seurausten v{\"a}lisen yhteyden selitt{\"a}minen n{\"a}ytt{\"a}isi l{\"a}hes aina merkitsev{\"a}n v{\"a}liin tai oheen tulevien tekij{\"o}iden ymm{\"a}rt{\"a}mist{\"a} ja huomioon ottamista. Yhden syyn etsiminen monimutkaisille sosiaalisille prosesseille vaikuttaakin tarpeettomalta yksinkertaistamiselta. N{\"a}ytt{\"a}{\"a} silt{\"a}, ett{\"a} asuinymp{\"a}rist{\"o}n ja sosiaalisten seurausten v{\"a}lill{\"a} on olemassa tiettyj{\"a} riippavouksia, mutta ett{\"a} yhteyksi{\"a} ei voida selitt{\"a}{\"a} pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n fyysisi{\"a} ominaisuuksia koskevilla tiedoilla. Tutkittu kirjallisuus ei pohdi kaupunkisuunnittelun merkityst{\"a} sosiaalisten seurausten muodostumisessa, mutta ep{\"a}suorasti k{\"a}y ilmi, ett{\"a} kaupunkisuunnittelussa tehdyill{\"a} valinnoilla ja rakentamisen laadulla on merkityst{\"a} sille, kuinka ihmiset asuinalueensa kokevat, miten he sit{\"a} k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t ja siell{\"a} toimivat. Ymp{\"a}rist{\"o}n vaikutus viihtym{\"a}tt{\"o}myyden kokemiseen on mit{\"a} ilmeisin. Ellei n{\"a}in olisi, voitaisiin lopettaa keskustelu kaupunkisuunnittelun merkityksest{\"a} erilaisten ihmisyhteis{\"o}iss{\"a} ilmenevien tarpeiden tyydytt{\"a}misen v{\"a}lineen{\"a}. Huolimatta siit{\"a}, ett{\"a} sosiaalisten ongelmien ilmenemist{\"a} kaupunkirakenteessa on tutkittu runsaasti ja eri n{\"a}k{\"o}kulmista, puuttuu edelleen tietoa nimenomaan erilaisten fyysisten ratkaisujen merkityksest{\"a}. Ei osata sanoa riitt{\"a}v{\"a}n yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, mink{\"a}laiset kaupunkisuunnittelulliset valinnat ovat olleet vaikuttamassa ongelmallisten alueiden muodostumiseen. Sosiaalisista ongelmista aiheutuneita kustannuksia koskevaa tutkimusperinnett{\"a} on v{\"a}h{\"a}n, asuinymp{\"a}rist{\"o}n aiheuttamia sosiaalisia kustannuksia koskevia tutkimuksia viel{\"a}kin v{\"a}hemm{\"a}n. Itsest{\"a}{\"a}n selv{\"a}{\"a} kuitenkin on, ett{\"a} sosiaalisilla ongelmilla on hintansa. Niiden ennalta ehk{\"a}iseminen ja syntyneiden vaurioiden korjailu kuluttavat sek{\"a} yksil{\"o}iden ett{\"a} yhteiskunnan resursseja. Kulutettu ty{\"o}voima ja materiaalit voidaan muuttaa kustannuksiksi, kun tiedet{\"a}{\"a}n, mitk{\"a} toimenpiteet kuuluvat arvioinnin piiriin. Sosiaalisten seurausten ja kustannusten tutkimusta on jatkettava. T{\"a}ss{\"a} ehdotetaan kahta jatkotutkimusaihetta tai -linjaa. Ensimm{\"a}inen koskee erilaisten teoreettisten selitysmallien, kuten tilaisuus-, deprivaatio-, disintegraatio- ja osakulttuuriteorioiden keskin{\"a}ist{\"a} vertailua jollakin konkreettisella asuinalueella. Toinen pyrkii selvitt{\"a}m{\"a}{\"a}n ne suunnittelu- ja p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekotapahtumat, jotka ovat johtaneet tietyll{\"a} alueella tiettyjen sosiaalisten seurausten ja kustannusten syntymiseen ja kasautumiseen.",
keywords = "neighborhoods, urban planning, sociology, social change",
author = "Pekka Lahti and Irmeli Harmaaj{\"a}rvi and Heimo Tolsa",
year = "1989",
language = "Finnish",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1029",
address = "Finland",

}

Lahti, P, Harmaajärvi, I & Tolsa, H 1989, Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1029, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset : Kirjallisuustutkimus. / Lahti, Pekka; Harmaajärvi, Irmeli; Tolsa, Heimo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1029).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset

T2 - Kirjallisuustutkimus

AU - Lahti, Pekka

AU - Harmaajärvi, Irmeli

AU - Tolsa, Heimo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan sitä, kuinka kuudessatoista lähdeteoksessa on käsitelty fyysisen ympäristön ja sosiaalisten ilmiöiden välisiä suhteita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia riippuvuuksia on asuinympäristön ja sen sosiaalisten vaikutusten sekä niistä aiheutuvien kustannusten välillä, eli onko fyysiseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä merkitystä erilaisten inhimillisten ongelmien muodostumiselle. Referoidun aineiston perusteella näyttää selvältä, että fyysisellä ympäristöllä on tietty vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Käytetyt lähteet selittävät sosiaalisten seurausten syntymistä kuitenkin lähinnä muiden kuin asuinympäristöä koskevien tietojen avulla. Sosiaalisten ongelmien muodostumiselle näyttäisi olevan ominaista erilaisten negatiivisten tekijöiden kasautuminen. Huono asuinympäristö on tällöin yksi kyseisistä tekijöistä. Asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välisen yhteyden selittäminen näyttäisi lähes aina merkitsevän väliin tai oheen tulevien tekijöiden ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Yhden syyn etsiminen monimutkaisille sosiaalisille prosesseille vaikuttaakin tarpeettomalta yksinkertaistamiselta. Näyttää siltä, että asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välillä on olemassa tiettyjä riippavouksia, mutta että yhteyksiä ei voida selittää pelkästään fyysisiä ominaisuuksia koskevilla tiedoilla. Tutkittu kirjallisuus ei pohdi kaupunkisuunnittelun merkitystä sosiaalisten seurausten muodostumisessa, mutta epäsuorasti käy ilmi, että kaupunkisuunnittelussa tehdyillä valinnoilla ja rakentamisen laadulla on merkitystä sille, kuinka ihmiset asuinalueensa kokevat, miten he sitä käyttävät ja siellä toimivat. Ympäristön vaikutus viihtymättömyyden kokemiseen on mitä ilmeisin. Ellei näin olisi, voitaisiin lopettaa keskustelu kaupunkisuunnittelun merkityksestä erilaisten ihmisyhteisöissä ilmenevien tarpeiden tyydyttämisen välineenä. Huolimatta siitä, että sosiaalisten ongelmien ilmenemistä kaupunkirakenteessa on tutkittu runsaasti ja eri näkökulmista, puuttuu edelleen tietoa nimenomaan erilaisten fyysisten ratkaisujen merkityksestä. Ei osata sanoa riittävän yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, minkälaiset kaupunkisuunnittelulliset valinnat ovat olleet vaikuttamassa ongelmallisten alueiden muodostumiseen. Sosiaalisista ongelmista aiheutuneita kustannuksia koskevaa tutkimusperinnettä on vähän, asuinympäristön aiheuttamia sosiaalisia kustannuksia koskevia tutkimuksia vieläkin vähemmän. Itsestään selvää kuitenkin on, että sosiaalisilla ongelmilla on hintansa. Niiden ennalta ehkäiseminen ja syntyneiden vaurioiden korjailu kuluttavat sekä yksilöiden että yhteiskunnan resursseja. Kulutettu työvoima ja materiaalit voidaan muuttaa kustannuksiksi, kun tiedetään, mitkä toimenpiteet kuuluvat arvioinnin piiriin. Sosiaalisten seurausten ja kustannusten tutkimusta on jatkettava. Tässä ehdotetaan kahta jatkotutkimusaihetta tai -linjaa. Ensimmäinen koskee erilaisten teoreettisten selitysmallien, kuten tilaisuus-, deprivaatio-, disintegraatio- ja osakulttuuriteorioiden keskinäistä vertailua jollakin konkreettisella asuinalueella. Toinen pyrkii selvittämään ne suunnittelu- ja päätöksentekotapahtumat, jotka ovat johtaneet tietyllä alueella tiettyjen sosiaalisten seurausten ja kustannusten syntymiseen ja kasautumiseen.

AB - Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan sitä, kuinka kuudessatoista lähdeteoksessa on käsitelty fyysisen ympäristön ja sosiaalisten ilmiöiden välisiä suhteita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia riippuvuuksia on asuinympäristön ja sen sosiaalisten vaikutusten sekä niistä aiheutuvien kustannusten välillä, eli onko fyysiseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä merkitystä erilaisten inhimillisten ongelmien muodostumiselle. Referoidun aineiston perusteella näyttää selvältä, että fyysisellä ympäristöllä on tietty vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Käytetyt lähteet selittävät sosiaalisten seurausten syntymistä kuitenkin lähinnä muiden kuin asuinympäristöä koskevien tietojen avulla. Sosiaalisten ongelmien muodostumiselle näyttäisi olevan ominaista erilaisten negatiivisten tekijöiden kasautuminen. Huono asuinympäristö on tällöin yksi kyseisistä tekijöistä. Asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välisen yhteyden selittäminen näyttäisi lähes aina merkitsevän väliin tai oheen tulevien tekijöiden ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Yhden syyn etsiminen monimutkaisille sosiaalisille prosesseille vaikuttaakin tarpeettomalta yksinkertaistamiselta. Näyttää siltä, että asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välillä on olemassa tiettyjä riippavouksia, mutta että yhteyksiä ei voida selittää pelkästään fyysisiä ominaisuuksia koskevilla tiedoilla. Tutkittu kirjallisuus ei pohdi kaupunkisuunnittelun merkitystä sosiaalisten seurausten muodostumisessa, mutta epäsuorasti käy ilmi, että kaupunkisuunnittelussa tehdyillä valinnoilla ja rakentamisen laadulla on merkitystä sille, kuinka ihmiset asuinalueensa kokevat, miten he sitä käyttävät ja siellä toimivat. Ympäristön vaikutus viihtymättömyyden kokemiseen on mitä ilmeisin. Ellei näin olisi, voitaisiin lopettaa keskustelu kaupunkisuunnittelun merkityksestä erilaisten ihmisyhteisöissä ilmenevien tarpeiden tyydyttämisen välineenä. Huolimatta siitä, että sosiaalisten ongelmien ilmenemistä kaupunkirakenteessa on tutkittu runsaasti ja eri näkökulmista, puuttuu edelleen tietoa nimenomaan erilaisten fyysisten ratkaisujen merkityksestä. Ei osata sanoa riittävän yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, minkälaiset kaupunkisuunnittelulliset valinnat ovat olleet vaikuttamassa ongelmallisten alueiden muodostumiseen. Sosiaalisista ongelmista aiheutuneita kustannuksia koskevaa tutkimusperinnettä on vähän, asuinympäristön aiheuttamia sosiaalisia kustannuksia koskevia tutkimuksia vieläkin vähemmän. Itsestään selvää kuitenkin on, että sosiaalisilla ongelmilla on hintansa. Niiden ennalta ehkäiseminen ja syntyneiden vaurioiden korjailu kuluttavat sekä yksilöiden että yhteiskunnan resursseja. Kulutettu työvoima ja materiaalit voidaan muuttaa kustannuksiksi, kun tiedetään, mitkä toimenpiteet kuuluvat arvioinnin piiriin. Sosiaalisten seurausten ja kustannusten tutkimusta on jatkettava. Tässä ehdotetaan kahta jatkotutkimusaihetta tai -linjaa. Ensimmäinen koskee erilaisten teoreettisten selitysmallien, kuten tilaisuus-, deprivaatio-, disintegraatio- ja osakulttuuriteorioiden keskinäistä vertailua jollakin konkreettisella asuinalueella. Toinen pyrkii selvittämään ne suunnittelu- ja päätöksentekotapahtumat, jotka ovat johtaneet tietyllä alueella tiettyjen sosiaalisten seurausten ja kustannusten syntymiseen ja kasautumiseen.

KW - neighborhoods

KW - urban planning

KW - sociology

KW - social change

M3 - Report

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahti P, Harmaajärvi I, Tolsa H. Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 150 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1029).