Asuinympäristön aiheuttamat sosiaaliset seuraukset ja kustannukset: Kirjallisuustutkimus

Tässä kirjallisuustutkimuksessa kuvataan sitä, kuinka kuudessatoista lähdeteoksessa on käsitelty fyysisen ympäristön ja sosiaalisten ilmiöiden välisiä suhteita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia riippuvuuksia on asuinympäristön ja sen sosiaalisten vaikutusten sekä niistä aiheutuvien kustannusten välillä, eli onko fyysiseen ympäristöön liittyvillä tekijöillä merkitystä erilaisten inhimillisten ongelmien muodostumiselle. Referoidun aineiston perusteella näyttää selvältä, että fyysisellä ympäristöllä on tietty vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Käytetyt lähteet selittävät sosiaalisten seurausten syntymistä kuitenkin lähinnä muiden kuin asuinympäristöä koskevien tietojen avulla. Sosiaalisten ongelmien muodostumiselle näyttäisi olevan ominaista erilaisten negatiivisten tekijöiden kasautuminen. Huono asuinympäristö on tällöin yksi kyseisistä tekijöistä. Asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välisen yhteyden selittäminen näyttäisi lähes aina merkitsevän väliin tai oheen tulevien tekijöiden ymmärtämistä ja huomioon ottamista. Yhden syyn etsiminen monimutkaisille sosiaalisille prosesseille vaikuttaakin tarpeettomalta yksinkertaistamiselta. Näyttää siltä, että asuinympäristön ja sosiaalisten seurausten välillä on olemassa tiettyjä riippavouksia, mutta että yhteyksiä ei voida selittää pelkästään fyysisiä ominaisuuksia koskevilla tiedoilla. Tutkittu kirjallisuus ei pohdi kaupunkisuunnittelun merkitystä sosiaalisten seurausten muodostumisessa, mutta epäsuorasti käy ilmi, että kaupunkisuunnittelussa tehdyillä valinnoilla ja rakentamisen laadulla on merkitystä sille, kuinka ihmiset asuinalueensa kokevat, miten he sitä käyttävät ja siellä toimivat. Ympäristön vaikutus viihtymättömyyden kokemiseen on mitä ilmeisin. Ellei näin olisi, voitaisiin lopettaa keskustelu kaupunkisuunnittelun merkityksestä erilaisten ihmisyhteisöissä ilmenevien tarpeiden tyydyttämisen välineenä. Huolimatta siitä, että sosiaalisten ongelmien ilmenemistä kaupunkirakenteessa on tutkittu runsaasti ja eri näkökulmista, puuttuu edelleen tietoa nimenomaan erilaisten fyysisten ratkaisujen merkityksestä. Ei osata sanoa riittävän yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti, minkälaiset kaupunkisuunnittelulliset valinnat ovat olleet vaikuttamassa ongelmallisten alueiden muodostumiseen. Sosiaalisista ongelmista aiheutuneita kustannuksia koskevaa tutkimusperinnettä on vähän, asuinympäristön aiheuttamia sosiaalisia kustannuksia koskevia tutkimuksia vieläkin vähemmän. Itsestään selvää kuitenkin on, että sosiaalisilla ongelmilla on hintansa. Niiden ennalta ehkäiseminen ja syntyneiden vaurioiden korjailu kuluttavat sekä yksilöiden että yhteiskunnan resursseja. Kulutettu työvoima ja materiaalit voidaan muuttaa kustannuksiksi, kun tiedetään, mitkä toimenpiteet kuuluvat arvioinnin piiriin. Sosiaalisten seurausten ja kustannusten tutkimusta on jatkettava. Tässä ehdotetaan kahta jatkotutkimusaihetta tai -linjaa. Ensimmäinen koskee erilaisten teoreettisten selitysmallien, kuten tilaisuus-, deprivaatio-, disintegraatio- ja osakulttuuriteorioiden keskinäistä vertailua jollakin konkreettisella asuinalueella. Toinen pyrkii selvittämään ne suunnittelu- ja päätöksentekotapahtumat, jotka ovat johtaneet tietyllä alueella tiettyjen sosiaalisten seurausten ja kustannusten syntymiseen ja kasautumiseen.