Asuntoalueiden täydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt

Pekka Lahti, Kari Rauhala

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämä tutkimus on osa REMONTTI ohjelman ns. lähiötutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut toisaalta tehdä suuruusluokka arvioita suomalaisten asuntoalueiden täydennysrakennusmahdollisuuksista, niiden kustannusvaikutuksista ja mahdollisista säästöistä. Euroopan Yhteisö, OECD ja monet tutkimuslaitokset ja tutkijatahot ovat todenneet, että ekologisesti kestävä kaupunkirakenne on tiivis. Esim. norjalaiset tutkimuslaitokset NIBR ja Vestlandsforskning ovat suorittaneet asiasta perusteellisen tutkimuksen. Nykyisten yhdyskuntien tiivistämismahdollisuudet on Norjassa todettu yllättävän suuriksi. Täydennysrakentaminen johtaa kehitykseen, jossa säästyy luonnonvaroja ja maata sekä aiheutuu vähemmän päästöjä. Samalla voidaan parantaa kaupunkiympäristöä toiminnallisesti, lisätä viherrakentamista jne. Suomen taajamarakenteeseen sisältyvän asuntoalueiden täydennysrakennuspotentiaali voidaan jakaa seuraaviin osiin: a) asema ja rakennuskaavoihin sisältyvä, b) yleiskaavoihin sisältyvä ja c) muu tiivistämispotentiaali. Arvioidut täydennysrakennuspotentiaalit em. ryhmissä ovat 50 + 65 + 55 milj. kerros m² = 170 milj. kerros m². Tämä vastaa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa. Onko tällainen täydentäminen ja tiivistäminen sitten mahdollista? Arviointia helpottaa väentiheyksien (asukkaita/maa km²) vertailu Pohjoismaiden taajamissa. Suomessa yli 200 asukkaan taajamissa pysytteli väentiheys vuosina 1970 1985 välillä 580 600 as/maa km², kun Ruotsissa oli lähes samaan aikaan 1 410 - 1 630 as/maa km2. Norjassa oli lähes vastaavaan aikaan yli 200 asukkaan taajamissa 1 490 - 1 740 as/maa km² ja yli 1000 asukkaan taajamissa jopa yli 3 000 as/maa km². Ruotsin ja Norjan taajamissa väentiheys on siten 2 - 3 kertainen verrattuna Suomeen ja muualla Euroopassa todennäköisesti vieläkin suurempi. Täydennysrakentaminen säästää yhteiskunnan ja asukkaiden varoja, koska siinä voidaan hyödyntää jo tehtyjä investointeja. Tehdyn karkean arvion mukaan em. täydennysrakennuspotentiaalin käyttöön otolla voidaan säästää kunnallistekniikan kustannnuksissa noin 45 mrd. mk ja liikenteessä noin 23 mrd. mk. Yhteensä säästöpotentiaali on siten lähes 70 mrd. mk. Tämän lisäksi tulevat vielä palvelujen kustannuksissa saatavat säästöt, joita tässä ei ole arvioitu. Mikäli Suomen taajamissa rakennetaan noin 5 milj. k m² vuodessa, voitaisiin sen suuntaamisella edullisille täydennysrakennusalueille säästää esim. 10 ensimmäisen vuoden aikana lähes 8 mrd. mk investoinneissa ja n. 1,6 mrd. mk muissa kuluissa eli karkeasti 1 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa noin 7 % kaupunkien vuosittaisista kunnallistekniikan menoista. Säästöjen kertyminen jatkuu vielä vuosikymmeniä tämän jälkeenkin. Tätä säästöpotentiaalia ei ole mitään syytä olla käyttämättä, koska se samalla säästää luonnonvaroja, tuottaa vähemmän päästöjä, luo mahdollisuudet eheyttää hajanaista ja sekavaa yhdyskuntarakennetta ja parantaa kaupunki tai taajamakuvaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages59
ISBN (Print)951-38-4668-7
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1574
ISSN1235-0605

Keywords

  • construction
  • urban areas
  • costs
  • expenses
  • buildings
  • volume
  • Finland
  • urban planning

Cite this

Lahti, P., & Rauhala, K. (1994). Asuntoalueiden täydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1574