Asuntoalueiden täydennysrakentaminen

Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt

Pekka Lahti, Kari Rauhala

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tämä tutkimus on osa REMONTTI ohjelman ns. lähiötutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut toisaalta tehdä suuruusluokka arvioita suomalaisten asuntoalueiden täydennysrakennusmahdollisuuksista, niiden kustannusvaikutuksista ja mahdollisista säästöistä. Euroopan Yhteisö, OECD ja monet tutkimuslaitokset ja tutkijatahot ovat todenneet, että ekologisesti kestävä kaupunkirakenne on tiivis. Esim. norjalaiset tutkimuslaitokset NIBR ja Vestlandsforskning ovat suorittaneet asiasta perusteellisen tutkimuksen. Nykyisten yhdyskuntien tiivistämismahdollisuudet on Norjassa todettu yllättävän suuriksi. Täydennysrakentaminen johtaa kehitykseen, jossa säästyy luonnonvaroja ja maata sekä aiheutuu vähemmän päästöjä. Samalla voidaan parantaa kaupunkiympäristöä toiminnallisesti, lisätä viherrakentamista jne. Suomen taajamarakenteeseen sisältyvän asuntoalueiden täydennysrakennuspotentiaali voidaan jakaa seuraaviin osiin: a) asema ja rakennuskaavoihin sisältyvä, b) yleiskaavoihin sisältyvä ja c) muu tiivistämispotentiaali. Arvioidut täydennysrakennuspotentiaalit em. ryhmissä ovat 50 + 65 + 55 milj. kerros m² = 170 milj. kerros m². Tämä vastaa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa. Onko tällainen täydentäminen ja tiivistäminen sitten mahdollista? Arviointia helpottaa väentiheyksien (asukkaita/maa km²) vertailu Pohjoismaiden taajamissa. Suomessa yli 200 asukkaan taajamissa pysytteli väentiheys vuosina 1970 1985 välillä 580 600 as/maa km², kun Ruotsissa oli lähes samaan aikaan 1 410 - 1 630 as/maa km2. Norjassa oli lähes vastaavaan aikaan yli 200 asukkaan taajamissa 1 490 - 1 740 as/maa km² ja yli 1000 asukkaan taajamissa jopa yli 3 000 as/maa km². Ruotsin ja Norjan taajamissa väentiheys on siten 2 - 3 kertainen verrattuna Suomeen ja muualla Euroopassa todennäköisesti vieläkin suurempi. Täydennysrakentaminen säästää yhteiskunnan ja asukkaiden varoja, koska siinä voidaan hyödyntää jo tehtyjä investointeja. Tehdyn karkean arvion mukaan em. täydennysrakennuspotentiaalin käyttöön otolla voidaan säästää kunnallistekniikan kustannnuksissa noin 45 mrd. mk ja liikenteessä noin 23 mrd. mk. Yhteensä säästöpotentiaali on siten lähes 70 mrd. mk. Tämän lisäksi tulevat vielä palvelujen kustannuksissa saatavat säästöt, joita tässä ei ole arvioitu. Mikäli Suomen taajamissa rakennetaan noin 5 milj. k m² vuodessa, voitaisiin sen suuntaamisella edullisille täydennysrakennusalueille säästää esim. 10 ensimmäisen vuoden aikana lähes 8 mrd. mk investoinneissa ja n. 1,6 mrd. mk muissa kuluissa eli karkeasti 1 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa noin 7 % kaupunkien vuosittaisista kunnallistekniikan menoista. Säästöjen kertyminen jatkuu vielä vuosikymmeniä tämän jälkeenkin. Tätä säästöpotentiaalia ei ole mitään syytä olla käyttämättä, koska se samalla säästää luonnonvaroja, tuottaa vähemmän päästöjä, luo mahdollisuudet eheyttää hajanaista ja sekavaa yhdyskuntarakennetta ja parantaa kaupunki tai taajamakuvaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages59
ISBN (Print)951-38-4668-7
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1574
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

suburban areas
Olla

Keywords

  • construction
  • urban areas
  • costs
  • expenses
  • buildings
  • volume
  • Finland
  • urban planning

Cite this

Lahti, P., & Rauhala, K. (1994). Asuntoalueiden täydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1574
Lahti, Pekka ; Rauhala, Kari. / Asuntoalueiden täydennysrakentaminen : Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 59 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1574).
@book{76f9bce0a259417fa1ad90f966b62a54,
title = "Asuntoalueiden t{\"a}ydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja s{\"a}{\"a}st{\"o}t",
abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus on osa REMONTTI ohjelman ns. l{\"a}hi{\"o}tutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut toisaalta tehd{\"a} suuruusluokka arvioita suomalaisten asuntoalueiden t{\"a}ydennysrakennusmahdollisuuksista, niiden kustannusvaikutuksista ja mahdollisista s{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a}. Euroopan Yhteis{\"o}, OECD ja monet tutkimuslaitokset ja tutkijatahot ovat todenneet, ett{\"a} ekologisesti kest{\"a}v{\"a} kaupunkirakenne on tiivis. Esim. norjalaiset tutkimuslaitokset NIBR ja Vestlandsforskning ovat suorittaneet asiasta perusteellisen tutkimuksen. Nykyisten yhdyskuntien tiivist{\"a}mismahdollisuudet on Norjassa todettu yll{\"a}tt{\"a}v{\"a}n suuriksi. T{\"a}ydennysrakentaminen johtaa kehitykseen, jossa s{\"a}{\"a}styy luonnonvaroja ja maata sek{\"a} aiheutuu v{\"a}hemm{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Samalla voidaan parantaa kaupunkiymp{\"a}rist{\"o}{\"a} toiminnallisesti, lis{\"a}t{\"a} viherrakentamista jne. Suomen taajamarakenteeseen sis{\"a}ltyv{\"a}n asuntoalueiden t{\"a}ydennysrakennuspotentiaali voidaan jakaa seuraaviin osiin: a) asema ja rakennuskaavoihin sis{\"a}ltyv{\"a}, b) yleiskaavoihin sis{\"a}ltyv{\"a} ja c) muu tiivist{\"a}mispotentiaali. Arvioidut t{\"a}ydennysrakennuspotentiaalit em. ryhmiss{\"a} ovat 50 + 65 + 55 milj. kerros m² = 170 milj. kerros m². T{\"a}m{\"a} vastaa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa. Onko t{\"a}llainen t{\"a}ydent{\"a}minen ja tiivist{\"a}minen sitten mahdollista? Arviointia helpottaa v{\"a}entiheyksien (asukkaita/maa km²) vertailu Pohjoismaiden taajamissa. Suomessa yli 200 asukkaan taajamissa pysytteli v{\"a}entiheys vuosina 1970 1985 v{\"a}lill{\"a} 580 600 as/maa km², kun Ruotsissa oli l{\"a}hes samaan aikaan 1 410 - 1 630 as/maa km2. Norjassa oli l{\"a}hes vastaavaan aikaan yli 200 asukkaan taajamissa 1 490 - 1 740 as/maa km² ja yli 1000 asukkaan taajamissa jopa yli 3 000 as/maa km². Ruotsin ja Norjan taajamissa v{\"a}entiheys on siten 2 - 3 kertainen verrattuna Suomeen ja muualla Euroopassa todenn{\"a}k{\"o}isesti viel{\"a}kin suurempi. T{\"a}ydennysrakentaminen s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} yhteiskunnan ja asukkaiden varoja, koska siin{\"a} voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} jo tehtyj{\"a} investointeja. Tehdyn karkean arvion mukaan em. t{\"a}ydennysrakennuspotentiaalin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n otolla voidaan s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} kunnallistekniikan kustannnuksissa noin 45 mrd. mk ja liikenteess{\"a} noin 23 mrd. mk. Yhteens{\"a} s{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaali on siten l{\"a}hes 70 mrd. mk. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tulevat viel{\"a} palvelujen kustannuksissa saatavat s{\"a}{\"a}st{\"o}t, joita t{\"a}ss{\"a} ei ole arvioitu. Mik{\"a}li Suomen taajamissa rakennetaan noin 5 milj. k m² vuodessa, voitaisiin sen suuntaamisella edullisille t{\"a}ydennysrakennusalueille s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} esim. 10 ensimm{\"a}isen vuoden aikana l{\"a}hes 8 mrd. mk investoinneissa ja n. 1,6 mrd. mk muissa kuluissa eli karkeasti 1 mrd. mk vuodessa. T{\"a}m{\"a} vastaa noin 7 {\%} kaupunkien vuosittaisista kunnallistekniikan menoista. S{\"a}{\"a}st{\"o}jen kertyminen jatkuu viel{\"a} vuosikymmeni{\"a} t{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeenkin. T{\"a}t{\"a} s{\"a}{\"a}st{\"o}potentiaalia ei ole mit{\"a}{\"a}n syyt{\"a} olla k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}tt{\"a}, koska se samalla s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} luonnonvaroja, tuottaa v{\"a}hemm{\"a}n p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}, luo mahdollisuudet eheytt{\"a}{\"a} hajanaista ja sekavaa yhdyskuntarakennetta ja parantaa kaupunki tai taajamakuvaa.",
keywords = "construction, urban areas, costs, expenses, buildings, volume, Finland, urban planning",
author = "Pekka Lahti and Kari Rauhala",
year = "1994",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4668-7",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1574",
address = "Finland",

}

Lahti, P & Rauhala, K 1994, Asuntoalueiden täydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1574, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuntoalueiden täydennysrakentaminen : Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. / Lahti, Pekka; Rauhala, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 59 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1574).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Asuntoalueiden täydennysrakentaminen

T2 - Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt

AU - Lahti, Pekka

AU - Rauhala, Kari

PY - 1994

Y1 - 1994

N2 - Tämä tutkimus on osa REMONTTI ohjelman ns. lähiötutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut toisaalta tehdä suuruusluokka arvioita suomalaisten asuntoalueiden täydennysrakennusmahdollisuuksista, niiden kustannusvaikutuksista ja mahdollisista säästöistä. Euroopan Yhteisö, OECD ja monet tutkimuslaitokset ja tutkijatahot ovat todenneet, että ekologisesti kestävä kaupunkirakenne on tiivis. Esim. norjalaiset tutkimuslaitokset NIBR ja Vestlandsforskning ovat suorittaneet asiasta perusteellisen tutkimuksen. Nykyisten yhdyskuntien tiivistämismahdollisuudet on Norjassa todettu yllättävän suuriksi. Täydennysrakentaminen johtaa kehitykseen, jossa säästyy luonnonvaroja ja maata sekä aiheutuu vähemmän päästöjä. Samalla voidaan parantaa kaupunkiympäristöä toiminnallisesti, lisätä viherrakentamista jne. Suomen taajamarakenteeseen sisältyvän asuntoalueiden täydennysrakennuspotentiaali voidaan jakaa seuraaviin osiin: a) asema ja rakennuskaavoihin sisältyvä, b) yleiskaavoihin sisältyvä ja c) muu tiivistämispotentiaali. Arvioidut täydennysrakennuspotentiaalit em. ryhmissä ovat 50 + 65 + 55 milj. kerros m² = 170 milj. kerros m². Tämä vastaa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa. Onko tällainen täydentäminen ja tiivistäminen sitten mahdollista? Arviointia helpottaa väentiheyksien (asukkaita/maa km²) vertailu Pohjoismaiden taajamissa. Suomessa yli 200 asukkaan taajamissa pysytteli väentiheys vuosina 1970 1985 välillä 580 600 as/maa km², kun Ruotsissa oli lähes samaan aikaan 1 410 - 1 630 as/maa km2. Norjassa oli lähes vastaavaan aikaan yli 200 asukkaan taajamissa 1 490 - 1 740 as/maa km² ja yli 1000 asukkaan taajamissa jopa yli 3 000 as/maa km². Ruotsin ja Norjan taajamissa väentiheys on siten 2 - 3 kertainen verrattuna Suomeen ja muualla Euroopassa todennäköisesti vieläkin suurempi. Täydennysrakentaminen säästää yhteiskunnan ja asukkaiden varoja, koska siinä voidaan hyödyntää jo tehtyjä investointeja. Tehdyn karkean arvion mukaan em. täydennysrakennuspotentiaalin käyttöön otolla voidaan säästää kunnallistekniikan kustannnuksissa noin 45 mrd. mk ja liikenteessä noin 23 mrd. mk. Yhteensä säästöpotentiaali on siten lähes 70 mrd. mk. Tämän lisäksi tulevat vielä palvelujen kustannuksissa saatavat säästöt, joita tässä ei ole arvioitu. Mikäli Suomen taajamissa rakennetaan noin 5 milj. k m² vuodessa, voitaisiin sen suuntaamisella edullisille täydennysrakennusalueille säästää esim. 10 ensimmäisen vuoden aikana lähes 8 mrd. mk investoinneissa ja n. 1,6 mrd. mk muissa kuluissa eli karkeasti 1 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa noin 7 % kaupunkien vuosittaisista kunnallistekniikan menoista. Säästöjen kertyminen jatkuu vielä vuosikymmeniä tämän jälkeenkin. Tätä säästöpotentiaalia ei ole mitään syytä olla käyttämättä, koska se samalla säästää luonnonvaroja, tuottaa vähemmän päästöjä, luo mahdollisuudet eheyttää hajanaista ja sekavaa yhdyskuntarakennetta ja parantaa kaupunki tai taajamakuvaa.

AB - Tämä tutkimus on osa REMONTTI ohjelman ns. lähiötutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut toisaalta tehdä suuruusluokka arvioita suomalaisten asuntoalueiden täydennysrakennusmahdollisuuksista, niiden kustannusvaikutuksista ja mahdollisista säästöistä. Euroopan Yhteisö, OECD ja monet tutkimuslaitokset ja tutkijatahot ovat todenneet, että ekologisesti kestävä kaupunkirakenne on tiivis. Esim. norjalaiset tutkimuslaitokset NIBR ja Vestlandsforskning ovat suorittaneet asiasta perusteellisen tutkimuksen. Nykyisten yhdyskuntien tiivistämismahdollisuudet on Norjassa todettu yllättävän suuriksi. Täydennysrakentaminen johtaa kehitykseen, jossa säästyy luonnonvaroja ja maata sekä aiheutuu vähemmän päästöjä. Samalla voidaan parantaa kaupunkiympäristöä toiminnallisesti, lisätä viherrakentamista jne. Suomen taajamarakenteeseen sisältyvän asuntoalueiden täydennysrakennuspotentiaali voidaan jakaa seuraaviin osiin: a) asema ja rakennuskaavoihin sisältyvä, b) yleiskaavoihin sisältyvä ja c) muu tiivistämispotentiaali. Arvioidut täydennysrakennuspotentiaalit em. ryhmissä ovat 50 + 65 + 55 milj. kerros m² = 170 milj. kerros m². Tämä vastaa noin 4,3 miljoonan asukkaan asuntokantaa. Onko tällainen täydentäminen ja tiivistäminen sitten mahdollista? Arviointia helpottaa väentiheyksien (asukkaita/maa km²) vertailu Pohjoismaiden taajamissa. Suomessa yli 200 asukkaan taajamissa pysytteli väentiheys vuosina 1970 1985 välillä 580 600 as/maa km², kun Ruotsissa oli lähes samaan aikaan 1 410 - 1 630 as/maa km2. Norjassa oli lähes vastaavaan aikaan yli 200 asukkaan taajamissa 1 490 - 1 740 as/maa km² ja yli 1000 asukkaan taajamissa jopa yli 3 000 as/maa km². Ruotsin ja Norjan taajamissa väentiheys on siten 2 - 3 kertainen verrattuna Suomeen ja muualla Euroopassa todennäköisesti vieläkin suurempi. Täydennysrakentaminen säästää yhteiskunnan ja asukkaiden varoja, koska siinä voidaan hyödyntää jo tehtyjä investointeja. Tehdyn karkean arvion mukaan em. täydennysrakennuspotentiaalin käyttöön otolla voidaan säästää kunnallistekniikan kustannnuksissa noin 45 mrd. mk ja liikenteessä noin 23 mrd. mk. Yhteensä säästöpotentiaali on siten lähes 70 mrd. mk. Tämän lisäksi tulevat vielä palvelujen kustannuksissa saatavat säästöt, joita tässä ei ole arvioitu. Mikäli Suomen taajamissa rakennetaan noin 5 milj. k m² vuodessa, voitaisiin sen suuntaamisella edullisille täydennysrakennusalueille säästää esim. 10 ensimmäisen vuoden aikana lähes 8 mrd. mk investoinneissa ja n. 1,6 mrd. mk muissa kuluissa eli karkeasti 1 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa noin 7 % kaupunkien vuosittaisista kunnallistekniikan menoista. Säästöjen kertyminen jatkuu vielä vuosikymmeniä tämän jälkeenkin. Tätä säästöpotentiaalia ei ole mitään syytä olla käyttämättä, koska se samalla säästää luonnonvaroja, tuottaa vähemmän päästöjä, luo mahdollisuudet eheyttää hajanaista ja sekavaa yhdyskuntarakennetta ja parantaa kaupunki tai taajamakuvaa.

KW - construction

KW - urban areas

KW - costs

KW - expenses

KW - buildings

KW - volume

KW - Finland

KW - urban planning

M3 - Report

SN - 951-38-4668-7

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Asuntoalueiden täydennysrakentaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahti P, Rauhala K. Asuntoalueiden täydennysrakentaminen: Mahdollisuudet, kustannukset ja säästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 59 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1574).