Asuntojen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien pitkäaikaistoimivuus

1980 luvulla toteutettiin useita koerakentamishankkeita, joissa tavoitteena oli asuinrakennusten energiansäästö sekä sisäilman laadun parantaminen. Koerakennushankkeissa tutkittiin mm. asuntojen ilmalämmitystä, poistoilman lämmön talteenottoa sekä peruskorjauksen yhteydessä asennettavaa koneellista tuloilmajärjestelmää ja poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmää. Koerakentamiskohteissa tutkittiin rakennusten energiankulutusta, ilmanvaihtojärjestelmien toimivuutta sekä tiedusteltiin asukkaiden mielipiteitä sisäilmastosta ja ilmanvaihtojärjestelmästä. Osa ilmanvaihtojärjestelmistä toimi odotetulla tavalla ja osassa koekohteista esiintyi teknisiä vaikeuksia laitteistojen asennus ja käyttöönottovaiheessa. Talvella 1992 1993 tutkittiin yhdeksän 1980 luvun alun koerakentamiskohteen ilmanvaihto ja energiajärjestelmiä uudelleen. Koekohteiden käyttö ja huoltohenkilöstöltä tiedusteltiin mm. laitteistoissa havaittuja vikoja ja korjauksien tarvetta sekä säännöllisesti toteutettuja huoltotoimenpiteitä. Ilmanvaihto ja lämmityslaitteiden kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Poistoilmavirrat mitattiin ja rakennusten painesuhteita selvitettiin. Kaikissa koekohteissa olivat poistoilmaventtiileistä mitatut ilmavirrat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Ilmanvaihtuvuus oli uusien ilmavirtamittausten perusteella eri huoneistoissa 0,02 0,71 l/h. Tutkimuksessa mitatuista huoneistoista (21 huoneistoa) vain kahdessa toteutui ilmanvaihtokertoimen minimivaatimus 0,5 l/h. Käyttöönottovaiheessa kahden kerrostalon huoneistojen ilmanvaihtuvuus oli ollut alle minimivaatimuksen. Johtopäätöksenä todettiin, että ilmanvaihtolaitteiston normaali huolto, kuten suodattimien ja venttiilien puhdistus, eivät takaa ilmavirtojen ja paineolojen pysyvyyttä ajan mittaan. Ilmanvaihtolaitosten toiminta olisi tarkastettava määrävälein, ja tarkastuksessa havaitut puutteet tulisi korjata mahdollisimman pian. Energiankulutus oli lähes kaikissa koekohteissa noussut (2 - 39 %) siitä huolimatta, että poistoilmavirrat olivat pienentyneet seuranta ajan jälkeen. Yhden ilmalämmitteisen kerrostalon lämmitysenergiankulutus oli laskenut 7 %. Kaikissa kohteissa oli energiankulutus kuitenkin energiaa säästävien laiteratkaisujen vuoksi edelleen pienempi kuin vastaavissa asunnoissa keskimäärin.