Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa

Jorma Heikkinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden teknistä toimivuutta ja käyttöä tutkittiin Hämeenlinnassa kaupungin vuokratalossa kahden vuoden ajan. Talossa on seitsemän asuinkerrosta ja 35 asuntoa. Jokaisen asunnon keittiössä on ilmanvaihtokone, jossa on tulo- ja poistoilmapuhallin. Poistopuhallinta käytetään vain ilmanpoiston tehostukseen. Asukas voi tehostaa liesikuvun ilmanpoistoa esimerkiksi ruoanlaiton ajaksi. Perusilmanpoistosta huolehtii yhteisessä poistokanavistossa oleva puhallin. Asukkaat tehostivat ilmanpoistoa keskimäärin 50 minuuttia päivässä. Tehostusajat ja tehostusajankohdat vaihtelivat huoneistoittain voimakkaasti, mikä osoittaa huoneistokohtaisen tehostusmahdollisuuden tarpeelliseksi. Ilmavirrat säilyivät vakaina säästä ja tehostuksen käytöstä riippumatta riittävän suurten kanavistopaineiden takia. Rakennus oli niin tiivis, että ilmanvaihtojärjestelmä pystyi pitämään sen alipaineisena ja ikkunavälit huurteettomina myös kovilla pakkasilla Ilman puhallus huoneisiin onnistui vedottomasti mittausten perusteella. Silti osa asukkaista tunsi vetoa. Tuloilma puhallettiin huoneisiin alimmillaan noin 10 °C lämpöisenä. Pitkät tuloilmakanavat tasasivat tuloilman lämpötilanvaihteluja hyvin. Kanaviston lämpötilaa tasaavia ominaisuuksia voitaisiin käyttää suunnitellusti hyväksi. Ilmanvaihtokoneen ääni keittiössä oli joissakin huoneistoissa liian kova. Haitta korostui yksiöissä, joissa asuintila ja keittiö ovat yhtä tilaa. Aäni saatiin pienenemään korjauksilla, mutta järjestelmän jatkokehityksessä äänitekniset parannukset ovat aiheellisia. Suurin osa asukkaista ei havainnut ilmanvaihtokoneen aiheuttavan äänihaittoja. Poistoilman lämmöstä vajaa puolet saatiin siirtymään tuloilmaan ilmanvaihtokoneiden lämmönsiirtimissä. Ilmanvaihtokoneiden sopiva huoltoväli on puoli vuotta, mutta se voidaan pidentää vuoteen ilman merkittävää haittaa. Ilmansuodattimet kestivät konepesua ainakin 3 - 4 pesukertaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages112
ISBN (Print)951-38-3064-0
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number824
ISSN0358-5085

Keywords

  • hvac
  • ventilation
  • apartment buildings
  • residential buildings
  • air conditioning equipment
  • exhaust systems
  • air flow control

Cite this

Heikkinen, J. (1988). Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 824
Heikkinen, Jorma. / Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 112 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 824).
@book{edcc0c21d61c44cdbd95e3ed6e6c4e66,
title = "Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa",
abstract = "Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden teknist{\"a} toimivuutta ja k{\"a}ytt{\"o}{\"a} tutkittiin H{\"a}meenlinnassa kaupungin vuokratalossa kahden vuoden ajan. Talossa on seitsem{\"a}n asuinkerrosta ja 35 asuntoa. Jokaisen asunnon keitti{\"o}ss{\"a} on ilmanvaihtokone, jossa on tulo- ja poistoilmapuhallin. Poistopuhallinta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n vain ilmanpoiston tehostukseen. Asukas voi tehostaa liesikuvun ilmanpoistoa esimerkiksi ruoanlaiton ajaksi. Perusilmanpoistosta huolehtii yhteisess{\"a} poistokanavistossa oleva puhallin. Asukkaat tehostivat ilmanpoistoa keskim{\"a}{\"a}rin 50 minuuttia p{\"a}iv{\"a}ss{\"a}. Tehostusajat ja tehostusajankohdat vaihtelivat huoneistoittain voimakkaasti, mik{\"a} osoittaa huoneistokohtaisen tehostusmahdollisuuden tarpeelliseksi. Ilmavirrat s{\"a}ilyiv{\"a}t vakaina s{\"a}{\"a}st{\"a} ja tehostuksen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} riippumatta riitt{\"a}v{\"a}n suurten kanavistopaineiden takia. Rakennus oli niin tiivis, ett{\"a} ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a} pystyi pit{\"a}m{\"a}{\"a}n sen alipaineisena ja ikkunav{\"a}lit huurteettomina my{\"o}s kovilla pakkasilla Ilman puhallus huoneisiin onnistui vedottomasti mittausten perusteella. Silti osa asukkaista tunsi vetoa. Tuloilma puhallettiin huoneisiin alimmillaan noin 10 °C l{\"a}mp{\"o}isen{\"a}. Pitk{\"a}t tuloilmakanavat tasasivat tuloilman l{\"a}mp{\"o}tilanvaihteluja hyvin. Kanaviston l{\"a}mp{\"o}tilaa tasaavia ominaisuuksia voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} suunnitellusti hyv{\"a}ksi. Ilmanvaihtokoneen {\"a}{\"a}ni keitti{\"o}ss{\"a} oli joissakin huoneistoissa liian kova. Haitta korostui yksi{\"o}iss{\"a}, joissa asuintila ja keitti{\"o} ovat yht{\"a} tilaa. A{\"a}ni saatiin pienenem{\"a}{\"a}n korjauksilla, mutta j{\"a}rjestelm{\"a}n jatkokehityksess{\"a} {\"a}{\"a}nitekniset parannukset ovat aiheellisia. Suurin osa asukkaista ei havainnut ilmanvaihtokoneen aiheuttavan {\"a}{\"a}nihaittoja. Poistoilman l{\"a}mm{\"o}st{\"a} vajaa puolet saatiin siirtym{\"a}{\"a}n tuloilmaan ilmanvaihtokoneiden l{\"a}mm{\"o}nsiirtimiss{\"a}. Ilmanvaihtokoneiden sopiva huoltov{\"a}li on puoli vuotta, mutta se voidaan pident{\"a}{\"a} vuoteen ilman merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} haittaa. Ilmansuodattimet kestiv{\"a}t konepesua ainakin 3 - 4 pesukertaa.",
keywords = "hvac, ventilation, apartment buildings, residential buildings, air conditioning equipment, exhaust systems, air flow control",
author = "Jorma Heikkinen",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3064-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "824",
address = "Finland",

}

Heikkinen, J 1988, Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 824, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa. / Heikkinen, Jorma.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 112 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 824).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa

AU - Heikkinen, Jorma

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden teknistä toimivuutta ja käyttöä tutkittiin Hämeenlinnassa kaupungin vuokratalossa kahden vuoden ajan. Talossa on seitsemän asuinkerrosta ja 35 asuntoa. Jokaisen asunnon keittiössä on ilmanvaihtokone, jossa on tulo- ja poistoilmapuhallin. Poistopuhallinta käytetään vain ilmanpoiston tehostukseen. Asukas voi tehostaa liesikuvun ilmanpoistoa esimerkiksi ruoanlaiton ajaksi. Perusilmanpoistosta huolehtii yhteisessä poistokanavistossa oleva puhallin. Asukkaat tehostivat ilmanpoistoa keskimäärin 50 minuuttia päivässä. Tehostusajat ja tehostusajankohdat vaihtelivat huoneistoittain voimakkaasti, mikä osoittaa huoneistokohtaisen tehostusmahdollisuuden tarpeelliseksi. Ilmavirrat säilyivät vakaina säästä ja tehostuksen käytöstä riippumatta riittävän suurten kanavistopaineiden takia. Rakennus oli niin tiivis, että ilmanvaihtojärjestelmä pystyi pitämään sen alipaineisena ja ikkunavälit huurteettomina myös kovilla pakkasilla Ilman puhallus huoneisiin onnistui vedottomasti mittausten perusteella. Silti osa asukkaista tunsi vetoa. Tuloilma puhallettiin huoneisiin alimmillaan noin 10 °C lämpöisenä. Pitkät tuloilmakanavat tasasivat tuloilman lämpötilanvaihteluja hyvin. Kanaviston lämpötilaa tasaavia ominaisuuksia voitaisiin käyttää suunnitellusti hyväksi. Ilmanvaihtokoneen ääni keittiössä oli joissakin huoneistoissa liian kova. Haitta korostui yksiöissä, joissa asuintila ja keittiö ovat yhtä tilaa. Aäni saatiin pienenemään korjauksilla, mutta järjestelmän jatkokehityksessä äänitekniset parannukset ovat aiheellisia. Suurin osa asukkaista ei havainnut ilmanvaihtokoneen aiheuttavan äänihaittoja. Poistoilman lämmöstä vajaa puolet saatiin siirtymään tuloilmaan ilmanvaihtokoneiden lämmönsiirtimissä. Ilmanvaihtokoneiden sopiva huoltoväli on puoli vuotta, mutta se voidaan pidentää vuoteen ilman merkittävää haittaa. Ilmansuodattimet kestivät konepesua ainakin 3 - 4 pesukertaa.

AB - Asuntokohtaisten ilmanvaihtokoneiden teknistä toimivuutta ja käyttöä tutkittiin Hämeenlinnassa kaupungin vuokratalossa kahden vuoden ajan. Talossa on seitsemän asuinkerrosta ja 35 asuntoa. Jokaisen asunnon keittiössä on ilmanvaihtokone, jossa on tulo- ja poistoilmapuhallin. Poistopuhallinta käytetään vain ilmanpoiston tehostukseen. Asukas voi tehostaa liesikuvun ilmanpoistoa esimerkiksi ruoanlaiton ajaksi. Perusilmanpoistosta huolehtii yhteisessä poistokanavistossa oleva puhallin. Asukkaat tehostivat ilmanpoistoa keskimäärin 50 minuuttia päivässä. Tehostusajat ja tehostusajankohdat vaihtelivat huoneistoittain voimakkaasti, mikä osoittaa huoneistokohtaisen tehostusmahdollisuuden tarpeelliseksi. Ilmavirrat säilyivät vakaina säästä ja tehostuksen käytöstä riippumatta riittävän suurten kanavistopaineiden takia. Rakennus oli niin tiivis, että ilmanvaihtojärjestelmä pystyi pitämään sen alipaineisena ja ikkunavälit huurteettomina myös kovilla pakkasilla Ilman puhallus huoneisiin onnistui vedottomasti mittausten perusteella. Silti osa asukkaista tunsi vetoa. Tuloilma puhallettiin huoneisiin alimmillaan noin 10 °C lämpöisenä. Pitkät tuloilmakanavat tasasivat tuloilman lämpötilanvaihteluja hyvin. Kanaviston lämpötilaa tasaavia ominaisuuksia voitaisiin käyttää suunnitellusti hyväksi. Ilmanvaihtokoneen ääni keittiössä oli joissakin huoneistoissa liian kova. Haitta korostui yksiöissä, joissa asuintila ja keittiö ovat yhtä tilaa. Aäni saatiin pienenemään korjauksilla, mutta järjestelmän jatkokehityksessä äänitekniset parannukset ovat aiheellisia. Suurin osa asukkaista ei havainnut ilmanvaihtokoneen aiheuttavan äänihaittoja. Poistoilman lämmöstä vajaa puolet saatiin siirtymään tuloilmaan ilmanvaihtokoneiden lämmönsiirtimissä. Ilmanvaihtokoneiden sopiva huoltoväli on puoli vuotta, mutta se voidaan pidentää vuoteen ilman merkittävää haittaa. Ilmansuodattimet kestivät konepesua ainakin 3 - 4 pesukertaa.

KW - hvac

KW - ventilation

KW - apartment buildings

KW - residential buildings

KW - air conditioning equipment

KW - exhaust systems

KW - air flow control

M3 - Report

SN - 951-38-3064-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikkinen J. Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet kerrostalossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 112 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 824).