Asuntosprinklaus Suomessa: Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2

Jukka Vaari, Kati Tillander, Tuomo Rinne, Tuomas Paloposki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

VTT:ssä on vuodesta 2006 lähtien ollut meneillään asuntosprinklausta käsittelevä hankekokonaisuus, jonka päätavoitteena on arvioida, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella. Hankkeen toisessa osassa toteutettiin mittava koesarja, jossa todennettiin paitsi tavanomaisten asuntosprinklerien suorituskyky, myös uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien järjestelmien suorituskyky henkilöturvallisuussovelluksissa. Toisessa osassa tarkasteltiin myös alustavasti asuntosprinklauksen kustannuslaskentaa. Koesarjaan osallistuneet sammutusjärjestelmät edustivat laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusjärjestelmiä. Mukana oli tavanomaisia asuntosprinklereitä, matala- ja korkeapaineisia vesisumujärjestelmiä, liikuteltavia järjestelmiä, sekä järjestelmiä, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Osa sammutusjärjestelmistä oli tarkoitettu nimenomaan henkilösuojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvyltään samantasoiseksi kuin OH1-sprinklerijärjestelmä. Yhteistä kaikille järjestelmille oli, että testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. Kaikki järjestelmät käyttivät sammutteena pelkkää vettä. Johtopäätökset sammutusjärjestelmien suorituskyvystä perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun lämpötilan, kaasupitoisuuksien sekä savun tiheyden mittauksiin. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi myös ns. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia käyttäen tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusjärjestelmää. Kokeissa kaikki sammutusjärjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja koetilassa niin alas, että tilan yleissyttyminen olisi käynyt mahdottomaksi, samoin palon leviäminen koetilan ulkopuolelle käytävään. Myös ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuudet rajoittuivat niin alas, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riittävästi aikaa. Kustannuslaskennassa keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan kustannuslaskelman yhtä osa-aluetta, kustannus-hyötysuhdetta. Tarkastelu on rajattu pientaloon, ja useat laskelman lähtöarvoista on valittu koko rakennuskantaa ja koko väestöä koskevien tunnuslukujen perusteella. Näin ollen tarkastelu ei erottele esimerkiksi sitä, minkä tyyppisellä alueella pientalo sijaitsee, millainen geometria rakennuksessa on, kuinka paljon ihmisiä rakennuksessa asuu tai mitkä ovat heidän mahdollisuutensa poistua palon sattuessa. Valituilla numeroarvoilla suoritettu analyysi osoittaa, että esimerkkitapauksessa pientalon varustaminen henkilösuojaukseen tarkoitetulla automaattisella sammutusjärjestelmällä ei ole kustannustehokasta, ellei sammutusjärjestelmien asennuskustannuksia saada merkittävästi pienennettyä. Laskelmaan tulee kuitenkin suhtautua esimerkinomaisena. Kokonaisvaltaisempi tulos voidaan saada laajentamalla tarkastelu koskemaan useita rakennustyyppejä ja valitsemaan laskelmien lähtöarvot vain näihin rakennuksiin ja niissä asuviin ihmisiin perustuen. Samoin tarkastelu tulisi laajentaa käsittämään laadulliset vaikutukset.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages138
ISBN (Electronic)978-951-38-7567-1
ISBN (Print)978-951-38-7566-4
Publication statusPublished - 2010
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
Number2527
ISSN1235-0605

Keywords

  • fire hazards
  • fire safety
  • accident prevention
  • fire extinguishers
  • sprinkler systems
  • residential buildings
  • legislation
  • technical solutions
  • smoke detection
  • automatic extinguishers

Cite this

Vaari, J., Tillander, K., Rinne, T., & Paloposki, T. (2010). Asuntosprinklaus Suomessa: Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2527
Vaari, Jukka ; Tillander, Kati ; Rinne, Tuomo ; Paloposki, Tuomas. / Asuntosprinklaus Suomessa : Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 138 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2527).
@book{d237b182ade847c882fb62f1938f7fb9,
title = "Asuntosprinklaus Suomessa: Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2",
abstract = "VTT:ss{\"a} on vuodesta 2006 l{\"a}htien ollut meneill{\"a}{\"a}n asuntosprinklausta k{\"a}sittelev{\"a} hankekokonaisuus, jonka p{\"a}{\"a}tavoitteena on arvioida, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} Suomessa v{\"a}hent{\"a}{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti asuntosprinklauksella. Hankkeen toisessa osassa toteutettiin mittava koesarja, jossa todennettiin paitsi tavanomaisten asuntosprinklerien suorituskyky, my{\"o}s uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien j{\"a}rjestelmien suorituskyky henkil{\"o}turvallisuussovelluksissa. Toisessa osassa tarkasteltiin my{\"o}s alustavasti asuntosprinklauksen kustannuslaskentaa. Koesarjaan osallistuneet sammutusj{\"a}rjestelm{\"a}t edustivat laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusj{\"a}rjestelmi{\"a}. Mukana oli tavanomaisia asuntosprinklereit{\"a}, matala- ja korkeapaineisia vesisumuj{\"a}rjestelmi{\"a}, liikuteltavia j{\"a}rjestelmi{\"a}, sek{\"a} j{\"a}rjestelmi{\"a}, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Osa sammutusj{\"a}rjestelmist{\"a} oli tarkoitettu nimenomaan henkil{\"o}suojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvylt{\"a}{\"a}n samantasoiseksi kuin OH1-sprinklerij{\"a}rjestelm{\"a}. Yhteist{\"a} kaikille j{\"a}rjestelmille oli, ett{\"a} testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. Kaikki j{\"a}rjestelm{\"a}t k{\"a}yttiv{\"a}t sammutteena pelkk{\"a}{\"a} vett{\"a}. Johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset sammutusj{\"a}rjestelmien suorituskyvyst{\"a} perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun l{\"a}mp{\"o}tilan, kaasupitoisuuksien sek{\"a} savun tiheyden mittauksiin. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi my{\"o}s ns. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia k{\"a}ytt{\"a}en tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}. Kokeissa kaikki sammutusj{\"a}rjestelm{\"a}t rajoittivat kaasul{\"a}mp{\"o}tiloja koetilassa niin alas, ett{\"a} tilan yleissyttyminen olisi k{\"a}ynyt mahdottomaksi, samoin palon levi{\"a}minen koetilan ulkopuolelle k{\"a}yt{\"a}v{\"a}{\"a}n. My{\"o}s ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuudet rajoittuivat niin alas, ett{\"a} henkil{\"o}turvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riitt{\"a}v{\"a}sti aikaa. Kustannuslaskennassa keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan kustannuslaskelman yht{\"a} osa-aluetta, kustannus-hy{\"o}tysuhdetta. Tarkastelu on rajattu pientaloon, ja useat laskelman l{\"a}ht{\"o}arvoista on valittu koko rakennuskantaa ja koko v{\"a}est{\"o}{\"a} koskevien tunnuslukujen perusteella. N{\"a}in ollen tarkastelu ei erottele esimerkiksi sit{\"a}, mink{\"a} tyyppisell{\"a} alueella pientalo sijaitsee, millainen geometria rakennuksessa on, kuinka paljon ihmisi{\"a} rakennuksessa asuu tai mitk{\"a} ovat heid{\"a}n mahdollisuutensa poistua palon sattuessa. Valituilla numeroarvoilla suoritettu analyysi osoittaa, ett{\"a} esimerkkitapauksessa pientalon varustaminen henkil{\"o}suojaukseen tarkoitetulla automaattisella sammutusj{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} ei ole kustannustehokasta, ellei sammutusj{\"a}rjestelmien asennuskustannuksia saada merkitt{\"a}v{\"a}sti pienennetty{\"a}. Laskelmaan tulee kuitenkin suhtautua esimerkinomaisena. Kokonaisvaltaisempi tulos voidaan saada laajentamalla tarkastelu koskemaan useita rakennustyyppej{\"a} ja valitsemaan laskelmien l{\"a}ht{\"o}arvot vain n{\"a}ihin rakennuksiin ja niiss{\"a} asuviin ihmisiin perustuen. Samoin tarkastelu tulisi laajentaa k{\"a}sitt{\"a}m{\"a}{\"a}n laadulliset vaikutukset.",
keywords = "fire hazards, fire safety, accident prevention, fire extinguishers, sprinkler systems, residential buildings, legislation, technical solutions, smoke detection, automatic extinguishers",
author = "Jukka Vaari and Kati Tillander and Tuomo Rinne and Tuomas Paloposki",
note = "Project code: 14017",
year = "2010",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7566-4",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2527",
address = "Finland",

}

Vaari, J, Tillander, K, Rinne, T & Paloposki, T 2010, Asuntosprinklaus Suomessa: Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2527, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuntosprinklaus Suomessa : Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. / Vaari, Jukka; Tillander, Kati; Rinne, Tuomo; Paloposki, Tuomas.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 138 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2527).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuntosprinklaus Suomessa

T2 - Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2

AU - Vaari, Jukka

AU - Tillander, Kati

AU - Rinne, Tuomo

AU - Paloposki, Tuomas

N1 - Project code: 14017

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - VTT:ssä on vuodesta 2006 lähtien ollut meneillään asuntosprinklausta käsittelevä hankekokonaisuus, jonka päätavoitteena on arvioida, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella. Hankkeen toisessa osassa toteutettiin mittava koesarja, jossa todennettiin paitsi tavanomaisten asuntosprinklerien suorituskyky, myös uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien järjestelmien suorituskyky henkilöturvallisuussovelluksissa. Toisessa osassa tarkasteltiin myös alustavasti asuntosprinklauksen kustannuslaskentaa. Koesarjaan osallistuneet sammutusjärjestelmät edustivat laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusjärjestelmiä. Mukana oli tavanomaisia asuntosprinklereitä, matala- ja korkeapaineisia vesisumujärjestelmiä, liikuteltavia järjestelmiä, sekä järjestelmiä, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Osa sammutusjärjestelmistä oli tarkoitettu nimenomaan henkilösuojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvyltään samantasoiseksi kuin OH1-sprinklerijärjestelmä. Yhteistä kaikille järjestelmille oli, että testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. Kaikki järjestelmät käyttivät sammutteena pelkkää vettä. Johtopäätökset sammutusjärjestelmien suorituskyvystä perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun lämpötilan, kaasupitoisuuksien sekä savun tiheyden mittauksiin. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi myös ns. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia käyttäen tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusjärjestelmää. Kokeissa kaikki sammutusjärjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja koetilassa niin alas, että tilan yleissyttyminen olisi käynyt mahdottomaksi, samoin palon leviäminen koetilan ulkopuolelle käytävään. Myös ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuudet rajoittuivat niin alas, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riittävästi aikaa. Kustannuslaskennassa keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan kustannuslaskelman yhtä osa-aluetta, kustannus-hyötysuhdetta. Tarkastelu on rajattu pientaloon, ja useat laskelman lähtöarvoista on valittu koko rakennuskantaa ja koko väestöä koskevien tunnuslukujen perusteella. Näin ollen tarkastelu ei erottele esimerkiksi sitä, minkä tyyppisellä alueella pientalo sijaitsee, millainen geometria rakennuksessa on, kuinka paljon ihmisiä rakennuksessa asuu tai mitkä ovat heidän mahdollisuutensa poistua palon sattuessa. Valituilla numeroarvoilla suoritettu analyysi osoittaa, että esimerkkitapauksessa pientalon varustaminen henkilösuojaukseen tarkoitetulla automaattisella sammutusjärjestelmällä ei ole kustannustehokasta, ellei sammutusjärjestelmien asennuskustannuksia saada merkittävästi pienennettyä. Laskelmaan tulee kuitenkin suhtautua esimerkinomaisena. Kokonaisvaltaisempi tulos voidaan saada laajentamalla tarkastelu koskemaan useita rakennustyyppejä ja valitsemaan laskelmien lähtöarvot vain näihin rakennuksiin ja niissä asuviin ihmisiin perustuen. Samoin tarkastelu tulisi laajentaa käsittämään laadulliset vaikutukset.

AB - VTT:ssä on vuodesta 2006 lähtien ollut meneillään asuntosprinklausta käsittelevä hankekokonaisuus, jonka päätavoitteena on arvioida, voidaanko palokuolemien ja loukkaantumisten määrää Suomessa vähentää merkittävästi asuntosprinklauksella. Hankkeen toisessa osassa toteutettiin mittava koesarja, jossa todennettiin paitsi tavanomaisten asuntosprinklerien suorituskyky, myös uudempaan sammutuslaitetekniikkaan, erityisesti vesisumuun, perustuvien järjestelmien suorituskyky henkilöturvallisuussovelluksissa. Toisessa osassa tarkasteltiin myös alustavasti asuntosprinklauksen kustannuslaskentaa. Koesarjaan osallistuneet sammutusjärjestelmät edustivat laajaa kirjoa vesipohjaisia sammutusjärjestelmiä. Mukana oli tavanomaisia asuntosprinklereitä, matala- ja korkeapaineisia vesisumujärjestelmiä, liikuteltavia järjestelmiä, sekä järjestelmiä, joiden laukeaminen perustui tavanomaisten lasikapselien asemesta paloilmaisimiin. Osa sammutusjärjestelmistä oli tarkoitettu nimenomaan henkilösuojaukseen, kun taas osa oli suunniteltu suorituskyvyltään samantasoiseksi kuin OH1-sprinklerijärjestelmä. Yhteistä kaikille järjestelmille oli, että testitilassa oli asennettuna yksi ainoa suutin. Kaikki järjestelmät käyttivät sammutteena pelkkää vettä. Johtopäätökset sammutusjärjestelmien suorituskyvystä perustuivat kokeiden aikana suoritettuihin kaasun lämpötilan, kaasupitoisuuksien sekä savun tiheyden mittauksiin. Kustakin paloskenaariosta toteutettiin vertailun vuoksi myös ns. vapaapalo, jossa seurattiin miten palo etenee samoja palokuormia käyttäen tilanteessa, jossa tilaan ei ole asennettu sammutusjärjestelmää. Kokeissa kaikki sammutusjärjestelmät rajoittivat kaasulämpötiloja koetilassa niin alas, että tilan yleissyttyminen olisi käynyt mahdottomaksi, samoin palon leviäminen koetilan ulkopuolelle käytävään. Myös ihmiselle haitallisten kaasujen pitoisuudet rajoittuivat niin alas, että henkilöturvallisuus huoneessa ei vaarantunut, ja poistumiseen oli riittävästi aikaa. Kustannuslaskennassa keskityttiin tarkastelemaan ainoastaan kustannuslaskelman yhtä osa-aluetta, kustannus-hyötysuhdetta. Tarkastelu on rajattu pientaloon, ja useat laskelman lähtöarvoista on valittu koko rakennuskantaa ja koko väestöä koskevien tunnuslukujen perusteella. Näin ollen tarkastelu ei erottele esimerkiksi sitä, minkä tyyppisellä alueella pientalo sijaitsee, millainen geometria rakennuksessa on, kuinka paljon ihmisiä rakennuksessa asuu tai mitkä ovat heidän mahdollisuutensa poistua palon sattuessa. Valituilla numeroarvoilla suoritettu analyysi osoittaa, että esimerkkitapauksessa pientalon varustaminen henkilösuojaukseen tarkoitetulla automaattisella sammutusjärjestelmällä ei ole kustannustehokasta, ellei sammutusjärjestelmien asennuskustannuksia saada merkittävästi pienennettyä. Laskelmaan tulee kuitenkin suhtautua esimerkinomaisena. Kokonaisvaltaisempi tulos voidaan saada laajentamalla tarkastelu koskemaan useita rakennustyyppejä ja valitsemaan laskelmien lähtöarvot vain näihin rakennuksiin ja niissä asuviin ihmisiin perustuen. Samoin tarkastelu tulisi laajentaa käsittämään laadulliset vaikutukset.

KW - fire hazards

KW - fire safety

KW - accident prevention

KW - fire extinguishers

KW - sprinkler systems

KW - residential buildings

KW - legislation

KW - technical solutions

KW - smoke detection

KW - automatic extinguishers

M3 - Report

SN - 978-951-38-7566-4

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Asuntosprinklaus Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vaari J, Tillander K, Rinne T, Paloposki T. Asuntosprinklaus Suomessa: Vaikuttavuuden arviointi. Osa 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 138 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2527).