Asuntotuotanto 2030: Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä

Terttu Vainio, Kaisa Belloni, Liisa Jaakkonen, Suvi Vainio, Päivi Julin

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Asuntotuotanto 2030 -projektin tavoitteena oli analysoida asuntotuotantotarpee-seen vaikuttavia tekijöitä ja niiden epävarmuutta, kehittää menetelmä asuntotuo-tantotarpeen ennakoimiseksi sekä laskea asuntotuotantotarpeelle skenaarioita. Asuntotuotantotarpeen analysointiin kehitettiin sovellus Vensim-systeemi-dynamiikkaohjelmalla. Sovellusta käytetään MS Excelillä. Mallin lähtötietoja ovat väestöennuste, asuntokanta ja asuntojen poistuma. Väestöennuste muutetaan asuntokuntaennusteeksi poistamalla siitä vanhempiensa kanssa asuvat aikuiset ja laitoksissa elävät henkilöt. Jäljelle jäävä aikuisväestö jaetaan asuntokunniksi ikäryhmittäin. Asuntokuntien määrää verrataan asuntokannan määrään ja erotuksena saadaan asuntotuotantotarve. Tähän tarpeeseen lisätään asuntokannan poistuman korvaava tuotanto. Poistuman suuruus riippuu tarkastelualueen asuntokannan talotyyppi- ja ikärakenteesta. Sovellusta testattiin kolmella erilaisella väestöennusteella ja poistumaennus-teella. Ennusteet tiivistettiin kolmeksi skenaarioksi. Mikäli Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja asuntojen poistuma jää matalaksi, asuntotuotantotarve laskee 2020-luvulla 25 000 asuntoon, mutta nousee takaisin 30 000 asuntoon 2030-luvulla (skenaario ”maahanmuutto”). Nykytasoilla nettomaahanmuutto ja poistuma johtavat 25 000 asunnon tuotantotarpeeseen (skenaario ”nykymeno”). Mikäli nettomaahanmuutto jää vähäiseksi, mutta poistuma asuntokannasta kasvaa, jää asuntotuotantotarve 20 000 asunnon tuntumaan. Toteutuva asuntotuotanto vaihtelee ja poikkeaa asuntotuotantotarpeesta. Asu-mistoiveiden perusteella monet asuvat toisin kuin haluaisivat. Tämän potentiaalin voi muuttaa asuntokysynnäksi houkutteleva tarjonta. Mittavaa asuntovaraumaa voidaan ottaa aktiivikäyttöön, mikäli tuotanto jää tarvetta vähäisemmäksi. Pendelöinnin lisääntyminen ja pendelöintimatkojen pidentyminen siirtää asuntokysyntää kasvukeskuksista muualle Suomeen, missä tarjonta kohtaa paremmin asunnon hankkijoiden tarpeet.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Electronic)978-951-38-7610-4
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number2
ISSN2242-1211

Keywords

  • Need of housing production
  • prognosis
  • decrease in housing units
  • housing base
  • number of inhabitants

Cite this

Vainio, T., Belloni, K., Jaakkonen, L., Vainio, S., & Julin, P. (2012). Asuntotuotanto 2030: Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 2
Vainio, Terttu ; Belloni, Kaisa ; Jaakkonen, Liisa ; Vainio, Suvi ; Julin, Päivi. / Asuntotuotanto 2030 : Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 57 p. (VTT Technology; No. 2).
@book{1a0f25a4c5f7497bb6459f1b0c88401a,
title = "Asuntotuotanto 2030: Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}",
abstract = "Asuntotuotanto 2030 -projektin tavoitteena oli analysoida asuntotuotantotarpee-seen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} ja niiden ep{\"a}varmuutta, kehitt{\"a}{\"a} menetelm{\"a} asuntotuo-tantotarpeen ennakoimiseksi sek{\"a} laskea asuntotuotantotarpeelle skenaarioita. Asuntotuotantotarpeen analysointiin kehitettiin sovellus Vensim-systeemi-dynamiikkaohjelmalla. Sovellusta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n MS Excelill{\"a}. Mallin l{\"a}ht{\"o}tietoja ovat v{\"a}est{\"o}ennuste, asuntokanta ja asuntojen poistuma. V{\"a}est{\"o}ennuste muutetaan asuntokuntaennusteeksi poistamalla siit{\"a} vanhempiensa kanssa asuvat aikuiset ja laitoksissa el{\"a}v{\"a}t henkil{\"o}t. J{\"a}ljelle j{\"a}{\"a}v{\"a} aikuisv{\"a}est{\"o} jaetaan asuntokunniksi ik{\"a}ryhmitt{\"a}in. Asuntokuntien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} verrataan asuntokannan m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja erotuksena saadaan asuntotuotantotarve. T{\"a}h{\"a}n tarpeeseen lis{\"a}t{\"a}{\"a}n asuntokannan poistuman korvaava tuotanto. Poistuman suuruus riippuu tarkastelualueen asuntokannan talotyyppi- ja ik{\"a}rakenteesta. Sovellusta testattiin kolmella erilaisella v{\"a}est{\"o}ennusteella ja poistumaennus-teella. Ennusteet tiivistettiin kolmeksi skenaarioksi. Mik{\"a}li Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja asuntojen poistuma j{\"a}{\"a} matalaksi, asuntotuotantotarve laskee 2020-luvulla 25 000 asuntoon, mutta nousee takaisin 30 000 asuntoon 2030-luvulla (skenaario ”maahanmuutto”). Nykytasoilla nettomaahanmuutto ja poistuma johtavat 25 000 asunnon tuotantotarpeeseen (skenaario ”nykymeno”). Mik{\"a}li nettomaahanmuutto j{\"a}{\"a} v{\"a}h{\"a}iseksi, mutta poistuma asuntokannasta kasvaa, j{\"a}{\"a} asuntotuotantotarve 20 000 asunnon tuntumaan. Toteutuva asuntotuotanto vaihtelee ja poikkeaa asuntotuotantotarpeesta. Asu-mistoiveiden perusteella monet asuvat toisin kuin haluaisivat. T{\"a}m{\"a}n potentiaalin voi muuttaa asuntokysynn{\"a}ksi houkutteleva tarjonta. Mittavaa asuntovaraumaa voidaan ottaa aktiivik{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, mik{\"a}li tuotanto j{\"a}{\"a} tarvetta v{\"a}h{\"a}isemm{\"a}ksi. Pendel{\"o}innin lis{\"a}{\"a}ntyminen ja pendel{\"o}intimatkojen pidentyminen siirt{\"a}{\"a} asuntokysynt{\"a}{\"a} kasvukeskuksista muualle Suomeen, miss{\"a} tarjonta kohtaa paremmin asunnon hankkijoiden tarpeet.",
keywords = "Need of housing production, prognosis, decrease in housing units, housing base, number of inhabitants",
author = "Terttu Vainio and Kaisa Belloni and Liisa Jaakkonen and Suvi Vainio and P{\"a}ivi Julin",
year = "2012",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2",
address = "Finland",

}

Vainio, T, Belloni, K, Jaakkonen, L, Vainio, S & Julin, P 2012, Asuntotuotanto 2030: Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT Technology, no. 2, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuntotuotanto 2030 : Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. / Vainio, Terttu; Belloni, Kaisa; Jaakkonen, Liisa; Vainio, Suvi; Julin, Päivi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 57 p. (VTT Technology; No. 2).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Asuntotuotanto 2030

T2 - Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä

AU - Vainio, Terttu

AU - Belloni, Kaisa

AU - Jaakkonen, Liisa

AU - Vainio, Suvi

AU - Julin, Päivi

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Asuntotuotanto 2030 -projektin tavoitteena oli analysoida asuntotuotantotarpee-seen vaikuttavia tekijöitä ja niiden epävarmuutta, kehittää menetelmä asuntotuo-tantotarpeen ennakoimiseksi sekä laskea asuntotuotantotarpeelle skenaarioita. Asuntotuotantotarpeen analysointiin kehitettiin sovellus Vensim-systeemi-dynamiikkaohjelmalla. Sovellusta käytetään MS Excelillä. Mallin lähtötietoja ovat väestöennuste, asuntokanta ja asuntojen poistuma. Väestöennuste muutetaan asuntokuntaennusteeksi poistamalla siitä vanhempiensa kanssa asuvat aikuiset ja laitoksissa elävät henkilöt. Jäljelle jäävä aikuisväestö jaetaan asuntokunniksi ikäryhmittäin. Asuntokuntien määrää verrataan asuntokannan määrään ja erotuksena saadaan asuntotuotantotarve. Tähän tarpeeseen lisätään asuntokannan poistuman korvaava tuotanto. Poistuman suuruus riippuu tarkastelualueen asuntokannan talotyyppi- ja ikärakenteesta. Sovellusta testattiin kolmella erilaisella väestöennusteella ja poistumaennus-teella. Ennusteet tiivistettiin kolmeksi skenaarioksi. Mikäli Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja asuntojen poistuma jää matalaksi, asuntotuotantotarve laskee 2020-luvulla 25 000 asuntoon, mutta nousee takaisin 30 000 asuntoon 2030-luvulla (skenaario ”maahanmuutto”). Nykytasoilla nettomaahanmuutto ja poistuma johtavat 25 000 asunnon tuotantotarpeeseen (skenaario ”nykymeno”). Mikäli nettomaahanmuutto jää vähäiseksi, mutta poistuma asuntokannasta kasvaa, jää asuntotuotantotarve 20 000 asunnon tuntumaan. Toteutuva asuntotuotanto vaihtelee ja poikkeaa asuntotuotantotarpeesta. Asu-mistoiveiden perusteella monet asuvat toisin kuin haluaisivat. Tämän potentiaalin voi muuttaa asuntokysynnäksi houkutteleva tarjonta. Mittavaa asuntovaraumaa voidaan ottaa aktiivikäyttöön, mikäli tuotanto jää tarvetta vähäisemmäksi. Pendelöinnin lisääntyminen ja pendelöintimatkojen pidentyminen siirtää asuntokysyntää kasvukeskuksista muualle Suomeen, missä tarjonta kohtaa paremmin asunnon hankkijoiden tarpeet.

AB - Asuntotuotanto 2030 -projektin tavoitteena oli analysoida asuntotuotantotarpee-seen vaikuttavia tekijöitä ja niiden epävarmuutta, kehittää menetelmä asuntotuo-tantotarpeen ennakoimiseksi sekä laskea asuntotuotantotarpeelle skenaarioita. Asuntotuotantotarpeen analysointiin kehitettiin sovellus Vensim-systeemi-dynamiikkaohjelmalla. Sovellusta käytetään MS Excelillä. Mallin lähtötietoja ovat väestöennuste, asuntokanta ja asuntojen poistuma. Väestöennuste muutetaan asuntokuntaennusteeksi poistamalla siitä vanhempiensa kanssa asuvat aikuiset ja laitoksissa elävät henkilöt. Jäljelle jäävä aikuisväestö jaetaan asuntokunniksi ikäryhmittäin. Asuntokuntien määrää verrataan asuntokannan määrään ja erotuksena saadaan asuntotuotantotarve. Tähän tarpeeseen lisätään asuntokannan poistuman korvaava tuotanto. Poistuman suuruus riippuu tarkastelualueen asuntokannan talotyyppi- ja ikärakenteesta. Sovellusta testattiin kolmella erilaisella väestöennusteella ja poistumaennus-teella. Ennusteet tiivistettiin kolmeksi skenaarioksi. Mikäli Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja asuntojen poistuma jää matalaksi, asuntotuotantotarve laskee 2020-luvulla 25 000 asuntoon, mutta nousee takaisin 30 000 asuntoon 2030-luvulla (skenaario ”maahanmuutto”). Nykytasoilla nettomaahanmuutto ja poistuma johtavat 25 000 asunnon tuotantotarpeeseen (skenaario ”nykymeno”). Mikäli nettomaahanmuutto jää vähäiseksi, mutta poistuma asuntokannasta kasvaa, jää asuntotuotantotarve 20 000 asunnon tuntumaan. Toteutuva asuntotuotanto vaihtelee ja poikkeaa asuntotuotantotarpeesta. Asu-mistoiveiden perusteella monet asuvat toisin kuin haluaisivat. Tämän potentiaalin voi muuttaa asuntokysynnäksi houkutteleva tarjonta. Mittavaa asuntovaraumaa voidaan ottaa aktiivikäyttöön, mikäli tuotanto jää tarvetta vähäisemmäksi. Pendelöinnin lisääntyminen ja pendelöintimatkojen pidentyminen siirtää asuntokysyntää kasvukeskuksista muualle Suomeen, missä tarjonta kohtaa paremmin asunnon hankkijoiden tarpeet.

KW - Need of housing production

KW - prognosis

KW - decrease in housing units

KW - housing base

KW - number of inhabitants

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Asuntotuotanto 2030

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vainio T, Belloni K, Jaakkonen L, Vainio S, Julin P. Asuntotuotanto 2030: Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 57 p. (VTT Technology; No. 2).

Access to Document