Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen

Veijo Nykänen, Pekka Lahti, Antti Knuuti, Eija Hasu, Aija Staffans, Antti Kurvinen, Olli Niemi, Jani Virta

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Asunto-osakeyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen (ApRemodel) -projektin tutkimusalueena on asunto-osakeyhtiöiden korjaustoiminnan uudistaminen ja asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden näkökulmasta. Hankkeen aikana projektin johtoryhmä painotti asunto-osakeyhtiöiden lisärakentamisen tutkimista ja kehittämistä, josta muodostui pääasiallinen kehittämiskohde. Projektin keskeisimpiä tutkimusteemoja ovat olleet asukasnäkökulma uudistavassa korjaustoiminnassa ja täydennysrakentamisessa, vanhojen asuinalueiden yhteiskehittämismallit, lisärakentamisen hyödyt ja kannattavuus asunto-osakeyhtiöiden kannalta, taloyhtiöiden kiinteistöjen ominaisuuksien ja energiatehokkuuden parantaminen sekä lisärakentamiseen ja korjaustoimintaan liittyvien lainsäädännöllisten esteiden osoittaminen. Projektissa on tutkittu myös korjaustoiminaan liittyviä innovaatioita ja lean-periaatteiden soveltamista asuinrakennusten korjaustoimintaan. Täydennysrakentaminen on kirjattu valtakunnalliseksi alueiden ja maankäytön kehittämista-voitteeksi. Erityisesti kasvukeskuksien kaupungit ovat sisällyttäneet tämän tavoitteen kehittä-misstrategioihinsa. Vanhojen asuinalueiden asukkaat suhtautuvat täydennysrakentamiseen ja taloyhtiönsä korjaustoimintaankin lähtökohtana oma asunto ja koti. Muutokset tutussa asuinympäristössä koetaan joskus uhkina ja niitä ryhdytään herkästi vastustamaan. Täydennysrakentamisella ja siihen liittyvillä ympäristön parannustoimilla voidaan kuitenkin lisätä alueen, sen kiinteistöjen ja asuntojen arvoa, millä voi olla suuri merkitys täydennyshankkeiden motivaattoreina. Tarve mahdollisuuksien arviointiin, tiedon lisäykseen ja vuorovaikutukseen on huomattavasti uudisrakennusalueita polttavampi. Lisärakennushankkeet voivat tarjota monille asunto-osakeyhtiöille keinon rahoittaa osan suurista korjaushankkeista. Myymällä osan tontista tai toteuttamalla suunnatun osakeannin voi asunto-osakeyhtiö saada ylimääräistä tuloa. Tämä mahdollistuu kaavoittamalla lisää rakennus-oikeutta taloyhtiön tontille. Samalla on ratkaistava, mihin autopaikat sijoitetaan. Jos entiset ja uudet autopaikat on rakennettava hallipaikoiksi, ei nettotuottoa lisärakennushankkeesta synny eikä hanketta kannata käynnistää. Pysäköinnin ratkaisemiseen täydennysrakentamisen yhtey-dessä tarvitaan kunnan suunnittelutukea ja joskus myös keskitettyjä pysäköintilaitoksia. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia taloyhtiöille ja rakennusliikkeille. Kannattavien hankkeiden syntymistä voidaan tukea maankäyttömaksujen alennuksilla. Lisärakennusoikeuden määrän kasvattaminen parantaa useimmiten kannattavuutta. Osa pienehköistä huonokuntoisista asuinkiinteistöistä voi olla kannattavaa purkaa korjaamisen sijasta, jos tontin rakennusoikeutta voidaan lisätä 2-3-kertaiseksi aikaisemmasta. Kunnan perusrakenteisiin ja palveluihin liittyvien investointien kannalta täydennysrakentami-nen on hyvinkin edullista, koska aikaisemmille investoinneille saadaan lisää käyttäjiä ja lisäin-vestointitarpeet ovat huomattavasti uudisalueita pienemmät. Täydennysrakentaminen on kui-tenkin haastavinta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja vuokratonteillakin vuokra-aikaa voi olla runsaasti jäljellä. Ei voida ennakoida sitä, missä järjestyksessä ja aikataulussa täydennysrakentamishankkeita käynnistyy. Koko aluetta kattavan kaavan sijasta voidaan laatia alueen kehittämisen yleissuunnitelma tai kaavarunko, jonka avulla ohjataan pieniä hanke- tai korttelikaavoja. Asunto-osakeyhtiöiden perustaminen ja toiminta ovat monin tavoin säädeltyä. Osa säädök-sistä on jopa este lisärakentamiselle ja korjaustoiminnan kehittämiselle. Asunto-osakeyhtiö voi joutua maksamaan yhteisöveroa tontin myyntitulosta lisärakentamiseen, jos poistoja ja vähen-nyksiä ei saada riittävästi tilinpäätökseen. Taloyhtiön etukäteissäästämiselle korjaushankkeisiin on tarpeettoman lyhyt viiden vuoden aika, jonka jälkeen säästöt voidaan tulkita veronalaiseksi tuloksi verottajan toimesta. Tulevaisuudessa kasvava määrä asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjä tulee saavuttamaan ta-loudellisen elinkaarensa pään. Osakkeenomistajat joutuvat silloin valitsemaan korjaamisen ja uudelleenrakentamisen välillä. Uudelleenrakentamisvaihtoehto voi tarvita toimintamalleja ja säädösesteiden madaltamista tai purkamista. Taloyhtiöiden nykyisellä korjaustoiminnalla ei asuinrakennuskannan energiataloutta saada parannettua riittävällä vauhdilla. Pääosa energiakorjauksista parantaa myös asumismukavuutta ja rakennuksen ominaisuuksia. Korjaukset vaikuttavat ainakin osittain myyntitilanteessa asunnon hintaan ja vaikuttaisivat enemmän, jos niistä viestittäisiin enemmän. Energiakorjauksiin liittyvässä tiedottamisessa pitäisi tuoda esille myös laatuun ja arvoon liittyvät vaikutukset, jotka lisäävät korjausten kannattavuutta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages174
ISBN (Electronic)978-951-38-7988-4
ISBN (Print)978-951-38-7987-7
Publication statusPublished - 2013
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number97
ISSN2242-1211

Keywords

  • urban infill
  • urban redevelopment
  • neighbourhood development
  • housing areas
  • retrofit
  • rrefurbishment
  • urban economics
  • real estate values
  • home owner preferences

Cite this

Nykänen, V., Lahti, P., Knuuti, A., Hasu, E., Staffans, A., Kurvinen, A., Niemi, O., & Virta, J. (2013). Asuntoyhtiöiden uudistava korjaustoiminta ja lisärakentaminen. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 97 http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T97.pdf