Aumakompostoinnin työhygienia

Kari Hänninen, Tiina Huvio, Anja Veijanen, Margareta Wihersaari, Yrjö Lundström

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin mädätetyn jätevesilietteen, raakalietteen ja erilliskerätyn biojätteen kompostikenttien työilman mikrobi-, endotoksiini-, haju- ja pölypitoisuuksia kompostien käännön tai seulonnan aikana. Lisäksi tutkittiin kompostoitumisen yleisiä parametreja. Erilliskerättyjen biojätteiden kompostoituminen aumoissa oli niin voimaperäistä, että kompostin kuivuminen saattoi hidastaa prosessia. Mädätetty ja raaka jätevesiliete kompostoituivat huomattavasti hitaammin. Raskasmetallien osalta kaikkien kompostien kaikki mitatut arvot alittavat selvästi voimassa olevat normit. Kompostit olivat hygienisoituneet, yhdestäkään kompostinäytteestä ei löytynyt Salmonella-suvun bakteereja. Hajua aiheuttavien aineiden muodos- tumista mitattiin pienkompostoreissa: biojätekompostin termofiilisessä vaiheessa niitä muodostui runsaammin kuin mädätetyn lietteen kompostoinnissa. Mitatuista kaasuista mm. dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, -pineeni ja limoneeni ylittivät selvästi hajukynnyksen. Endotoksiini- ja pölypitoisuudet kompostointikenttien työilmassa olivat pienet. Kompostikoneiden hyteistä mitattiin joitakin kokonaispölypitoisuuksia, jotka ylittivät orgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-pitoisuuden. Bakteeri- ja sienipitoisuudet, etenkin biojäte- ja raakalietekompostikenttien työilmassa, yltivät kääntöjen aikana 102 - 105 cfu/m3 pitoisuuksiin, jotka saattavat aiheuttaa hengityselinsairauksia. Tunnistettujen sienten joukossa oli mm. allergiaa aiheuttavia Asper- gillus-, Penicillium- ja Cladosporium-sukuisia sieniä. Kompostiaumoista mitatut mikrobi- ja pölypitoisuudet ovat samansuuruisia kuin vastaavissa tutkimuksissa muilta kompostointilaitoksilta, kaatopaikoilta ja jät- teenkäsittelylaitoksilta saadut tulokset. Pienkomposteista mitattujen mikrobipitoisuuksien tasosta tuskin aiheutuu työhygieenistä haittaa, jos komposteja käännetään kerran tai kaksi viikossa ja kääntö kestää lyhyen ajan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttivat monet muuttujat, kuten kompostissa käytetyt raaka-aineet, kompostin ikä ja kääntömenetelmät sekä sääolosuhteet, joiden kaikkia vaikutuksia tuloksiin ei pystytä arvioimaan. Saadut tulokset viittavat siihen, että kompostikentillä on työhygieenisiä riskipaikkoja. Kompostoinnin yhteydessä työtekijät altistuvat etenkin mikro-organismeille. Biojätteen ja raakalietteen kompostoinnissa riskit ovat suuremmat kuin mädätetyn yhdyskuntalietteen kompostoinnissa. Tulosten perusteella hengityksensuojainten käyttö on kompostointityössä suositeltavaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages112
ISBN (Print)951-38-4124-3
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number776
ISSN1235-0613

Fingerprint

Nefopam
Cladosporium
Penicillium
Aspergillus
Hygiene
Salmonella

Keywords

  • composting
  • sewage sludge
  • biological wastes
  • industrial hygiene
  • microbes
  • fungi
  • toxins
  • odors
  • dusts

Cite this

Hänninen, K., Huvio, T., Veijanen, A., Wihersaari, M., & Lundström, Y. (1993). Aumakompostoinnin työhygienia. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 776
Hänninen, Kari ; Huvio, Tiina ; Veijanen, Anja ; Wihersaari, Margareta ; Lundström, Yrjö. / Aumakompostoinnin työhygienia. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 112 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 776).
@book{4ead35e116ec4d31addc383b4dc5c3b7,
title = "Aumakompostoinnin ty{\"o}hygienia",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin m{\"a}d{\"a}tetyn j{\"a}tevesilietteen, raakalietteen ja erillisker{\"a}tyn bioj{\"a}tteen kompostikenttien ty{\"o}ilman mikrobi-, endotoksiini-, haju- ja p{\"o}lypitoisuuksia kompostien k{\"a}{\"a}nn{\"o}n tai seulonnan aikana. Lis{\"a}ksi tutkittiin kompostoitumisen yleisi{\"a} parametreja. Erillisker{\"a}ttyjen bioj{\"a}tteiden kompostoituminen aumoissa oli niin voimaper{\"a}ist{\"a}, ett{\"a} kompostin kuivuminen saattoi hidastaa prosessia. M{\"a}d{\"a}tetty ja raaka j{\"a}tevesiliete kompostoituivat huomattavasti hitaammin. Raskasmetallien osalta kaikkien kompostien kaikki mitatut arvot alittavat selv{\"a}sti voimassa olevat normit. Kompostit olivat hygienisoituneet, yhdest{\"a}k{\"a}{\"a}n kompostin{\"a}ytteest{\"a} ei l{\"o}ytynyt Salmonella-suvun bakteereja. Hajua aiheuttavien aineiden muodos- tumista mitattiin pienkompostoreissa: bioj{\"a}tekompostin termofiilisess{\"a} vaiheessa niit{\"a} muodostui runsaammin kuin m{\"a}d{\"a}tetyn lietteen kompostoinnissa. Mitatuista kaasuista mm. dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, -pineeni ja limoneeni ylittiv{\"a}t selv{\"a}sti hajukynnyksen. Endotoksiini- ja p{\"o}lypitoisuudet kompostointikenttien ty{\"o}ilmassa olivat pienet. Kompostikoneiden hyteist{\"a} mitattiin joitakin kokonaisp{\"o}lypitoisuuksia, jotka ylittiv{\"a}t orgaanisen p{\"o}lyn 8 tunnin HTP-pitoisuuden. Bakteeri- ja sienipitoisuudet, etenkin bioj{\"a}te- ja raakalietekompostikenttien ty{\"o}ilmassa, yltiv{\"a}t k{\"a}{\"a}nt{\"o}jen aikana 102 - 105 cfu/m3 pitoisuuksiin, jotka saattavat aiheuttaa hengityselinsairauksia. Tunnistettujen sienten joukossa oli mm. allergiaa aiheuttavia Asper- gillus-, Penicillium- ja Cladosporium-sukuisia sieni{\"a}. Kompostiaumoista mitatut mikrobi- ja p{\"o}lypitoisuudet ovat samansuuruisia kuin vastaavissa tutkimuksissa muilta kompostointilaitoksilta, kaatopaikoilta ja j{\"a}t- teenk{\"a}sittelylaitoksilta saadut tulokset. Pienkomposteista mitattujen mikrobipitoisuuksien tasosta tuskin aiheutuu ty{\"o}hygieenist{\"a} haittaa, jos komposteja k{\"a}{\"a}nnet{\"a}{\"a}n kerran tai kaksi viikossa ja k{\"a}{\"a}nt{\"o} kest{\"a}{\"a} lyhyen ajan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttivat monet muuttujat, kuten kompostissa k{\"a}ytetyt raaka-aineet, kompostin ik{\"a} ja k{\"a}{\"a}nt{\"o}menetelm{\"a}t sek{\"a} s{\"a}{\"a}olosuhteet, joiden kaikkia vaikutuksia tuloksiin ei pystyt{\"a} arvioimaan. Saadut tulokset viittavat siihen, ett{\"a} kompostikentill{\"a} on ty{\"o}hygieenisi{\"a} riskipaikkoja. Kompostoinnin yhteydess{\"a} ty{\"o}tekij{\"a}t altistuvat etenkin mikro-organismeille. Bioj{\"a}tteen ja raakalietteen kompostoinnissa riskit ovat suuremmat kuin m{\"a}d{\"a}tetyn yhdyskuntalietteen kompostoinnissa. Tulosten perusteella hengityksensuojainten k{\"a}ytt{\"o} on kompostointity{\"o}ss{\"a} suositeltavaa.",
keywords = "composting, sewage sludge, biological wastes, industrial hygiene, microbes, fungi, toxins, odors, dusts",
author = "Kari H{\"a}nninen and Tiina Huvio and Anja Veijanen and Margareta Wihersaari and Yrj{\"o} Lundstr{\"o}m",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4124-3",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "776",
address = "Finland",

}

Hänninen, K, Huvio, T, Veijanen, A, Wihersaari, M & Lundström, Y 1993, Aumakompostoinnin työhygienia. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 776, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Aumakompostoinnin työhygienia. / Hänninen, Kari; Huvio, Tiina; Veijanen, Anja; Wihersaari, Margareta; Lundström, Yrjö.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 112 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 776).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Aumakompostoinnin työhygienia

AU - Hänninen, Kari

AU - Huvio, Tiina

AU - Veijanen, Anja

AU - Wihersaari, Margareta

AU - Lundström, Yrjö

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin mädätetyn jätevesilietteen, raakalietteen ja erilliskerätyn biojätteen kompostikenttien työilman mikrobi-, endotoksiini-, haju- ja pölypitoisuuksia kompostien käännön tai seulonnan aikana. Lisäksi tutkittiin kompostoitumisen yleisiä parametreja. Erilliskerättyjen biojätteiden kompostoituminen aumoissa oli niin voimaperäistä, että kompostin kuivuminen saattoi hidastaa prosessia. Mädätetty ja raaka jätevesiliete kompostoituivat huomattavasti hitaammin. Raskasmetallien osalta kaikkien kompostien kaikki mitatut arvot alittavat selvästi voimassa olevat normit. Kompostit olivat hygienisoituneet, yhdestäkään kompostinäytteestä ei löytynyt Salmonella-suvun bakteereja. Hajua aiheuttavien aineiden muodos- tumista mitattiin pienkompostoreissa: biojätekompostin termofiilisessä vaiheessa niitä muodostui runsaammin kuin mädätetyn lietteen kompostoinnissa. Mitatuista kaasuista mm. dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, -pineeni ja limoneeni ylittivät selvästi hajukynnyksen. Endotoksiini- ja pölypitoisuudet kompostointikenttien työilmassa olivat pienet. Kompostikoneiden hyteistä mitattiin joitakin kokonaispölypitoisuuksia, jotka ylittivät orgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-pitoisuuden. Bakteeri- ja sienipitoisuudet, etenkin biojäte- ja raakalietekompostikenttien työilmassa, yltivät kääntöjen aikana 102 - 105 cfu/m3 pitoisuuksiin, jotka saattavat aiheuttaa hengityselinsairauksia. Tunnistettujen sienten joukossa oli mm. allergiaa aiheuttavia Asper- gillus-, Penicillium- ja Cladosporium-sukuisia sieniä. Kompostiaumoista mitatut mikrobi- ja pölypitoisuudet ovat samansuuruisia kuin vastaavissa tutkimuksissa muilta kompostointilaitoksilta, kaatopaikoilta ja jät- teenkäsittelylaitoksilta saadut tulokset. Pienkomposteista mitattujen mikrobipitoisuuksien tasosta tuskin aiheutuu työhygieenistä haittaa, jos komposteja käännetään kerran tai kaksi viikossa ja kääntö kestää lyhyen ajan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttivat monet muuttujat, kuten kompostissa käytetyt raaka-aineet, kompostin ikä ja kääntömenetelmät sekä sääolosuhteet, joiden kaikkia vaikutuksia tuloksiin ei pystytä arvioimaan. Saadut tulokset viittavat siihen, että kompostikentillä on työhygieenisiä riskipaikkoja. Kompostoinnin yhteydessä työtekijät altistuvat etenkin mikro-organismeille. Biojätteen ja raakalietteen kompostoinnissa riskit ovat suuremmat kuin mädätetyn yhdyskuntalietteen kompostoinnissa. Tulosten perusteella hengityksensuojainten käyttö on kompostointityössä suositeltavaa.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin mädätetyn jätevesilietteen, raakalietteen ja erilliskerätyn biojätteen kompostikenttien työilman mikrobi-, endotoksiini-, haju- ja pölypitoisuuksia kompostien käännön tai seulonnan aikana. Lisäksi tutkittiin kompostoitumisen yleisiä parametreja. Erilliskerättyjen biojätteiden kompostoituminen aumoissa oli niin voimaperäistä, että kompostin kuivuminen saattoi hidastaa prosessia. Mädätetty ja raaka jätevesiliete kompostoituivat huomattavasti hitaammin. Raskasmetallien osalta kaikkien kompostien kaikki mitatut arvot alittavat selvästi voimassa olevat normit. Kompostit olivat hygienisoituneet, yhdestäkään kompostinäytteestä ei löytynyt Salmonella-suvun bakteereja. Hajua aiheuttavien aineiden muodos- tumista mitattiin pienkompostoreissa: biojätekompostin termofiilisessä vaiheessa niitä muodostui runsaammin kuin mädätetyn lietteen kompostoinnissa. Mitatuista kaasuista mm. dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, -pineeni ja limoneeni ylittivät selvästi hajukynnyksen. Endotoksiini- ja pölypitoisuudet kompostointikenttien työilmassa olivat pienet. Kompostikoneiden hyteistä mitattiin joitakin kokonaispölypitoisuuksia, jotka ylittivät orgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-pitoisuuden. Bakteeri- ja sienipitoisuudet, etenkin biojäte- ja raakalietekompostikenttien työilmassa, yltivät kääntöjen aikana 102 - 105 cfu/m3 pitoisuuksiin, jotka saattavat aiheuttaa hengityselinsairauksia. Tunnistettujen sienten joukossa oli mm. allergiaa aiheuttavia Asper- gillus-, Penicillium- ja Cladosporium-sukuisia sieniä. Kompostiaumoista mitatut mikrobi- ja pölypitoisuudet ovat samansuuruisia kuin vastaavissa tutkimuksissa muilta kompostointilaitoksilta, kaatopaikoilta ja jät- teenkäsittelylaitoksilta saadut tulokset. Pienkomposteista mitattujen mikrobipitoisuuksien tasosta tuskin aiheutuu työhygieenistä haittaa, jos komposteja käännetään kerran tai kaksi viikossa ja kääntö kestää lyhyen ajan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttivat monet muuttujat, kuten kompostissa käytetyt raaka-aineet, kompostin ikä ja kääntömenetelmät sekä sääolosuhteet, joiden kaikkia vaikutuksia tuloksiin ei pystytä arvioimaan. Saadut tulokset viittavat siihen, että kompostikentillä on työhygieenisiä riskipaikkoja. Kompostoinnin yhteydessä työtekijät altistuvat etenkin mikro-organismeille. Biojätteen ja raakalietteen kompostoinnissa riskit ovat suuremmat kuin mädätetyn yhdyskuntalietteen kompostoinnissa. Tulosten perusteella hengityksensuojainten käyttö on kompostointityössä suositeltavaa.

KW - composting

KW - sewage sludge

KW - biological wastes

KW - industrial hygiene

KW - microbes

KW - fungi

KW - toxins

KW - odors

KW - dusts

M3 - Report

SN - 951-38-4124-3

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Aumakompostoinnin työhygienia

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hänninen K, Huvio T, Veijanen A, Wihersaari M, Lundström Y. Aumakompostoinnin työhygienia. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 112 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 776).