Aumakompostoinnin työhygienia

Tutkimuksessa selvitettiin mädätetyn jätevesilietteen, raakalietteen ja erilliskerätyn biojätteen kompostikenttien työilman mikrobi-, endotoksiini-, haju- ja pölypitoisuuksia kompostien käännön tai seulonnan aikana. Lisäksi tutkittiin kompostoitumisen yleisiä parametreja. Erilliskerättyjen biojätteiden kompostoituminen aumoissa oli niin voimaperäistä, että kompostin kuivuminen saattoi hidastaa prosessia. Mädätetty ja raaka jätevesiliete kompostoituivat huomattavasti hitaammin. Raskasmetallien osalta kaikkien kompostien kaikki mitatut arvot alittavat selvästi voimassa olevat normit. Kompostit olivat hygienisoituneet, yhdestäkään kompostinäytteestä ei löytynyt Salmonella-suvun bakteereja. Hajua aiheuttavien aineiden muodos- tumista mitattiin pienkompostoreissa: biojätekompostin termofiilisessä vaiheessa niitä muodostui runsaammin kuin mädätetyn lietteen kompostoinnissa. Mitatuista kaasuista mm. dimetyylisulfidi, dimetyylidisulfidi, -pineeni ja limoneeni ylittivät selvästi hajukynnyksen. Endotoksiini- ja pölypitoisuudet kompostointikenttien työilmassa olivat pienet. Kompostikoneiden hyteistä mitattiin joitakin kokonaispölypitoisuuksia, jotka ylittivät orgaanisen pölyn 8 tunnin HTP-pitoisuuden. Bakteeri- ja sienipitoisuudet, etenkin biojäte- ja raakalietekompostikenttien työilmassa, yltivät kääntöjen aikana 102 - 105 cfu/m3 pitoisuuksiin, jotka saattavat aiheuttaa hengityselinsairauksia. Tunnistettujen sienten joukossa oli mm. allergiaa aiheuttavia Asper- gillus-, Penicillium- ja Cladosporium-sukuisia sieniä. Kompostiaumoista mitatut mikrobi- ja pölypitoisuudet ovat samansuuruisia kuin vastaavissa tutkimuksissa muilta kompostointilaitoksilta, kaatopaikoilta ja jät- teenkäsittelylaitoksilta saadut tulokset. Pienkomposteista mitattujen mikrobipitoisuuksien tasosta tuskin aiheutuu työhygieenistä haittaa, jos komposteja käännetään kerran tai kaksi viikossa ja kääntö kestää lyhyen ajan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttivat monet muuttujat, kuten kompostissa käytetyt raaka-aineet, kompostin ikä ja kääntömenetelmät sekä sääolosuhteet, joiden kaikkia vaikutuksia tuloksiin ei pystytä arvioimaan. Saadut tulokset viittavat siihen, että kompostikentillä on työhygieenisiä riskipaikkoja. Kompostoinnin yhteydessä työtekijät altistuvat etenkin mikro-organismeille. Biojätteen ja raakalietteen kompostoinnissa riskit ovat suuremmat kuin mädätetyn yhdyskuntalietteen kompostoinnissa. Tulosten perusteella hengityksensuojainten käyttö on kompostointityössä suositeltavaa.