Automaattisen hätäviestijärjestelmän vaikutukset onnettomuustilanteessa

Työn päätavoitteena oli selvittää, kuinka paljon yleiseurooppalaisella hätäviestijärjestelmällä (eCall) voitai-siin vähentää liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrää Suomessa. Työn muina tavoitteina oli muun mu-assa saada tietoa viiveistä liikenneonnettomuustilanteissa ja arvioida saatujen tulosten perusteella, kuinka paljon ja kuinka suuressa osassa onnettomuuksia eCall-järjestelmä nopeuttaisi hälytyksen tekemistä ja avun paikalle saapumista. Nykytilan kuvauksessa käytiin läpi onnettomuustapahtuman tärkeimmät ajanjaksot ja nopean avun merkitys vammapotilaalle. Lisäksi selvitettiin nykyinen viranomaistoiminta liikenneonnettomuustilanteissa ja arvioi-tiin, mitä vaikutuksia eCall-järjestelmällä olisi siihen. Työssä on myös kuvattu automaattisen hätäviestijärjestelmän yleistä toimintaa. eCall-järjestelmän vaikutuksia liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään selvitettiin liikenneonnetto-muuksien tutkijalautakuntien vuosina 2001–2003 tutkimista onnettomuuksista saatujen tietojen avulla. Lii-kenneonnettomuuden tapahtumahetkestä avun hälyttämiseen kuluvaa aikaa arvioitiin tutkijalautakunta-aineistosta päättelemällä, tutkijalautakunnan määrittämää tapahtuma-aikaa ja hätäpuhelun hätäkeskukseen tu-loaikaa vertaamalla sekä hätäkeskuspäivystäjille osoitetulla kyselyllä. Noin 82 %:ssa kaikista vähintään yhden moottoriajoneuvossa mukana olleen kuolemaan johtaneista onnet-tomuuksista avun hälytys tehtiin viiden minuutin sisällä onnettomuuden tapahtumisesta. Onnettomuuden ja avun hälytyksen välillä kului 5–30 minuuttia noin 14 %:ssa onnettomuuksista ja yli 30 minuuttia noin 4 %:ssa onnettomuuksista. Kevyen liikenteen osallisen kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa viiveet olivat hieman lyhyempiä. eCall-järjestelmä olisi voinut erittäin todennäköisesti estää 4,7 % moottoriajoneuvossa mukana olleiden osal-listen kuolemista. Kevyen liikenteen ja moottoriajoneuvon välisissä onnettomuuksissa järjestelmällä ei to-dennäköisesti olisi ollut vaikutusta kuolleiden määrään. Kaikkiaan eCall-järjestelmällä arvioitiin voitavan välttää 4–8 % Suomen liikennekuolemista. eCall-järjestelmän hyöty-kustannussuhteeksi saatiin 0,5–2,3. Hyöty-kustannussuhteen arvioitiin kuitenkin olevan suurempi, jos eCall-järjestelmästä välillisesti saatavat hyödyt olisi pystytty arvioimaan ja arvottamaan rahaksi. Työn tulosten perusteella eCall-järjestelmä suositellaan otettavaksi käyttöön Suomessa mahdollisimman no-peasti ja laajasti. Myös vakavasti loukkaantuneita koskevaa tilastointia suositellaan kehitettävän.