Betoni- ja jänneterästen koestuksesta

Tauno Hyvönen, Seppo Kettunen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tiedonannossa käsitellään pääpiirteiltään betoni- ja jänneteräksille nykyisin tehtävät lujuuskokeet ja selvitetään tutkimusselostusten käyttäjiä silmälläpitäen eri kokeissa määritettäviä suureita. Näytteenottoa ja koetustyön tilausta varten annetaan käytännön ohjeita, koska mm. kotimaisissa jännitettyjen betonirakenteiden normeissa näitä seikkoja on käsitelty varsin suppeasti. Eri maiden betoniterästen koetusta koskevat normit sisältävät monista yhtäläisyyksistään huolimatta myös toisistaan poikkeavia määräyksiä. Myös käytössä olevat teräslaadut eroavat toisistaan. Tiedonannossa käsitellään tärkeimpiä kotimaisten normien ja Pohjoismaisen Betoniliiton betoniterästen yhteispohjoismaisiksi koetusmenetelmiksi laatiman ehdotuksen välisiä eroavuuksia. Eräitä kotimaisten normien määräyksiä vertaillaan vastaaviin Ruotsin, Saksan, Englannin ja ASTM:n normeihin sekä RILEMin ja ISO:n suosituksiin. Huomattavia eroavuuksia on osoitettu mm. vetokokeen määritystehtävissä. Ruotsissa määritetään Pohjoismaisen Betoniliiton ehdotuksen mukaisesti korkealuokkaisilla kuumavalssatuilla betoniteräksillä ja jänneteräksillä murto- ja tasavenymän sijasta ns. rajavenymä, jota ei tunneta meidän normeissamme. Jänneteräspunoksilla määritetään useissa maissa 0,2-rajan sijasta 1 %:n kokonaisvenymää vastaava jännitys. Suomessa saattaa olla aiheellista siirtyä samaan käytäntöön tulevaisuudessa. Ruotsissa käyttöön otettua tapaa määrittää jänneterästen kimmomoduuli sekanttimoduulina on pidettävä käytännöllisenä ratkaisuna. Normien välisiä eroavuuksia esiintyy edelleen esimerkiksi harjatankojen poikittaisharjojen mittoja ja harjakulmia koskevissa vaatimuksissa, jatkosten koetuksessa ja eri teräslaatujen taivutettavuusvaatimuksissa. Jänneterästen taivuttelukokeessa käytettävien taivutustukien paksuuden ja vähimmäistaivutusluvun kohdalla useiden maiden normit ovat toisistaan poikkeavia. Kokeita, jotka eivät ole yhteisiä kaikissa pohjoismaissa, ovat mm. taivutus- ja oikaisukoe sekä vetokoe taivutuksen ja oikaisun jälkeen. Suureiden merkintätavat ovat usein varsinkin alaindeksien osalta erilaisia eri maissa. Tiedonannossa tarkastellaan lopuksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eri laboratorioiden tämänhetkistä valmiutta betoni- ja jänneterästen harvinaisiksi katsottavien kokeiden ja tutkimusten suorittamisessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages32
Publication statusPublished - 1971
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameValtion teknillinen tutkimuskeskus, betoniteknillinen laboratorio, tiedonanto
PublisherValtion teknillinen tutkimuslaitos
Volume15
ISSN (Print)0000-0001

Fingerprint

Pediculus
Steel

Cite this

Hyvönen, T., & Kettunen, S. (1971). Betoni- ja jänneterästen koestuksesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Betoniteknillinen laboratorio. Tiedonanto, No. 15
Hyvönen, Tauno ; Kettunen, Seppo. / Betoni- ja jänneterästen koestuksesta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1971. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Betoniteknillinen laboratorio. Tiedonanto; No. 15).
@book{75c3916b05bf4b2081ace42d863b726c,
title = "Betoni- ja j{\"a}nneter{\"a}sten koestuksesta",
abstract = "Tiedonannossa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}piirteilt{\"a}{\"a}n betoni- ja j{\"a}nneter{\"a}ksille nykyisin teht{\"a}v{\"a}t lujuuskokeet ja selvitet{\"a}{\"a}n tutkimusselostusten k{\"a}ytt{\"a}ji{\"a} silm{\"a}ll{\"a}pit{\"a}en eri kokeissa m{\"a}{\"a}ritett{\"a}vi{\"a} suureita. N{\"a}ytteenottoa ja koetusty{\"o}n tilausta varten annetaan k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ohjeita, koska mm. kotimaisissa j{\"a}nnitettyjen betonirakenteiden normeissa n{\"a}it{\"a} seikkoja on k{\"a}sitelty varsin suppeasti. Eri maiden betoniter{\"a}sten koetusta koskevat normit sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t monista yht{\"a}l{\"a}isyyksist{\"a}{\"a}n huolimatta my{\"o}s toisistaan poikkeavia m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a}. My{\"o}s k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat ter{\"a}slaadut eroavat toisistaan. Tiedonannossa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n t{\"a}rkeimpi{\"a} kotimaisten normien ja Pohjoismaisen Betoniliiton betoniter{\"a}sten yhteispohjoismaisiksi koetusmenetelmiksi laatiman ehdotuksen v{\"a}lisi{\"a} eroavuuksia. Er{\"a}it{\"a} kotimaisten normien m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a} vertaillaan vastaaviin Ruotsin, Saksan, Englannin ja ASTM:n normeihin sek{\"a} RILEMin ja ISO:n suosituksiin. Huomattavia eroavuuksia on osoitettu mm. vetokokeen m{\"a}{\"a}ritysteht{\"a}viss{\"a}. Ruotsissa m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n Pohjoismaisen Betoniliiton ehdotuksen mukaisesti korkealuokkaisilla kuumavalssatuilla betoniter{\"a}ksill{\"a} ja j{\"a}nneter{\"a}ksill{\"a} murto- ja tasavenym{\"a}n sijasta ns. rajavenym{\"a}, jota ei tunneta meid{\"a}n normeissamme. J{\"a}nneter{\"a}spunoksilla m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n useissa maissa 0,2-rajan sijasta 1 {\%}:n kokonaisvenym{\"a}{\"a} vastaava j{\"a}nnitys. Suomessa saattaa olla aiheellista siirty{\"a} samaan k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n tulevaisuudessa. Ruotsissa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n otettua tapaa m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} j{\"a}nneter{\"a}sten kimmomoduuli sekanttimoduulina on pidett{\"a}v{\"a} k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}llisen{\"a} ratkaisuna. Normien v{\"a}lisi{\"a} eroavuuksia esiintyy edelleen esimerkiksi harjatankojen poikittaisharjojen mittoja ja harjakulmia koskevissa vaatimuksissa, jatkosten koetuksessa ja eri ter{\"a}slaatujen taivutettavuusvaatimuksissa. J{\"a}nneter{\"a}sten taivuttelukokeessa k{\"a}ytett{\"a}vien taivutustukien paksuuden ja v{\"a}himm{\"a}istaivutusluvun kohdalla useiden maiden normit ovat toisistaan poikkeavia. Kokeita, jotka eiv{\"a}t ole yhteisi{\"a} kaikissa pohjoismaissa, ovat mm. taivutus- ja oikaisukoe sek{\"a} vetokoe taivutuksen ja oikaisun j{\"a}lkeen. Suureiden merkint{\"a}tavat ovat usein varsinkin alaindeksien osalta erilaisia eri maissa. Tiedonannossa tarkastellaan lopuksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eri laboratorioiden t{\"a}m{\"a}nhetkist{\"a} valmiutta betoni- ja j{\"a}nneter{\"a}sten harvinaisiksi katsottavien kokeiden ja tutkimusten suorittamisessa.",
author = "Tauno Hyv{\"o}nen and Seppo Kettunen",
year = "1971",
language = "Finnish",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betoniteknillinen laboratorio, tiedonanto",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Hyvönen, T & Kettunen, S 1971, Betoni- ja jänneterästen koestuksesta. Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Betoniteknillinen laboratorio. Tiedonanto, no. 15, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betoni- ja jänneterästen koestuksesta. / Hyvönen, Tauno; Kettunen, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1971. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Betoniteknillinen laboratorio. Tiedonanto; No. 15).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betoni- ja jänneterästen koestuksesta

AU - Hyvönen, Tauno

AU - Kettunen, Seppo

PY - 1971

Y1 - 1971

N2 - Tiedonannossa käsitellään pääpiirteiltään betoni- ja jänneteräksille nykyisin tehtävät lujuuskokeet ja selvitetään tutkimusselostusten käyttäjiä silmälläpitäen eri kokeissa määritettäviä suureita. Näytteenottoa ja koetustyön tilausta varten annetaan käytännön ohjeita, koska mm. kotimaisissa jännitettyjen betonirakenteiden normeissa näitä seikkoja on käsitelty varsin suppeasti. Eri maiden betoniterästen koetusta koskevat normit sisältävät monista yhtäläisyyksistään huolimatta myös toisistaan poikkeavia määräyksiä. Myös käytössä olevat teräslaadut eroavat toisistaan. Tiedonannossa käsitellään tärkeimpiä kotimaisten normien ja Pohjoismaisen Betoniliiton betoniterästen yhteispohjoismaisiksi koetusmenetelmiksi laatiman ehdotuksen välisiä eroavuuksia. Eräitä kotimaisten normien määräyksiä vertaillaan vastaaviin Ruotsin, Saksan, Englannin ja ASTM:n normeihin sekä RILEMin ja ISO:n suosituksiin. Huomattavia eroavuuksia on osoitettu mm. vetokokeen määritystehtävissä. Ruotsissa määritetään Pohjoismaisen Betoniliiton ehdotuksen mukaisesti korkealuokkaisilla kuumavalssatuilla betoniteräksillä ja jänneteräksillä murto- ja tasavenymän sijasta ns. rajavenymä, jota ei tunneta meidän normeissamme. Jänneteräspunoksilla määritetään useissa maissa 0,2-rajan sijasta 1 %:n kokonaisvenymää vastaava jännitys. Suomessa saattaa olla aiheellista siirtyä samaan käytäntöön tulevaisuudessa. Ruotsissa käyttöön otettua tapaa määrittää jänneterästen kimmomoduuli sekanttimoduulina on pidettävä käytännöllisenä ratkaisuna. Normien välisiä eroavuuksia esiintyy edelleen esimerkiksi harjatankojen poikittaisharjojen mittoja ja harjakulmia koskevissa vaatimuksissa, jatkosten koetuksessa ja eri teräslaatujen taivutettavuusvaatimuksissa. Jänneterästen taivuttelukokeessa käytettävien taivutustukien paksuuden ja vähimmäistaivutusluvun kohdalla useiden maiden normit ovat toisistaan poikkeavia. Kokeita, jotka eivät ole yhteisiä kaikissa pohjoismaissa, ovat mm. taivutus- ja oikaisukoe sekä vetokoe taivutuksen ja oikaisun jälkeen. Suureiden merkintätavat ovat usein varsinkin alaindeksien osalta erilaisia eri maissa. Tiedonannossa tarkastellaan lopuksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eri laboratorioiden tämänhetkistä valmiutta betoni- ja jänneterästen harvinaisiksi katsottavien kokeiden ja tutkimusten suorittamisessa.

AB - Tiedonannossa käsitellään pääpiirteiltään betoni- ja jänneteräksille nykyisin tehtävät lujuuskokeet ja selvitetään tutkimusselostusten käyttäjiä silmälläpitäen eri kokeissa määritettäviä suureita. Näytteenottoa ja koetustyön tilausta varten annetaan käytännön ohjeita, koska mm. kotimaisissa jännitettyjen betonirakenteiden normeissa näitä seikkoja on käsitelty varsin suppeasti. Eri maiden betoniterästen koetusta koskevat normit sisältävät monista yhtäläisyyksistään huolimatta myös toisistaan poikkeavia määräyksiä. Myös käytössä olevat teräslaadut eroavat toisistaan. Tiedonannossa käsitellään tärkeimpiä kotimaisten normien ja Pohjoismaisen Betoniliiton betoniterästen yhteispohjoismaisiksi koetusmenetelmiksi laatiman ehdotuksen välisiä eroavuuksia. Eräitä kotimaisten normien määräyksiä vertaillaan vastaaviin Ruotsin, Saksan, Englannin ja ASTM:n normeihin sekä RILEMin ja ISO:n suosituksiin. Huomattavia eroavuuksia on osoitettu mm. vetokokeen määritystehtävissä. Ruotsissa määritetään Pohjoismaisen Betoniliiton ehdotuksen mukaisesti korkealuokkaisilla kuumavalssatuilla betoniteräksillä ja jänneteräksillä murto- ja tasavenymän sijasta ns. rajavenymä, jota ei tunneta meidän normeissamme. Jänneteräspunoksilla määritetään useissa maissa 0,2-rajan sijasta 1 %:n kokonaisvenymää vastaava jännitys. Suomessa saattaa olla aiheellista siirtyä samaan käytäntöön tulevaisuudessa. Ruotsissa käyttöön otettua tapaa määrittää jänneterästen kimmomoduuli sekanttimoduulina on pidettävä käytännöllisenä ratkaisuna. Normien välisiä eroavuuksia esiintyy edelleen esimerkiksi harjatankojen poikittaisharjojen mittoja ja harjakulmia koskevissa vaatimuksissa, jatkosten koetuksessa ja eri teräslaatujen taivutettavuusvaatimuksissa. Jänneterästen taivuttelukokeessa käytettävien taivutustukien paksuuden ja vähimmäistaivutusluvun kohdalla useiden maiden normit ovat toisistaan poikkeavia. Kokeita, jotka eivät ole yhteisiä kaikissa pohjoismaissa, ovat mm. taivutus- ja oikaisukoe sekä vetokoe taivutuksen ja oikaisun jälkeen. Suureiden merkintätavat ovat usein varsinkin alaindeksien osalta erilaisia eri maissa. Tiedonannossa tarkastellaan lopuksi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen eri laboratorioiden tämänhetkistä valmiutta betoni- ja jänneterästen harvinaisiksi katsottavien kokeiden ja tutkimusten suorittamisessa.

M3 - Report

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus, betoniteknillinen laboratorio, tiedonanto

BT - Betoni- ja jänneterästen koestuksesta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hyvönen T, Kettunen S. Betoni- ja jänneterästen koestuksesta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1971. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuslaitos: Betoniteknillinen laboratorio. Tiedonanto; No. 15).