Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka

Pekka Korhonen, Matti Lanu

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Raportissa tarkastellaan teknisluonteisesti tyypillisen toimistorakennuksen betonisen pilari-palkkielementtirungon nykyistä nopeamman pystytyksen mahdollisuuksia. Raportissa annetaan perustietoja rungon nopeaan pystytykseen ja vakavuuteen liittyvistä rakenteellisista kysymyksistä ja ohjeita rakennesuunnittelua, työsuunnittelua ja toteutusta varten, kun halutaan nykykäytäntöä nopeampaa rungon pystytystä. Suunnittelemalla kaikki rungon kannalta tärkeät kantavat ja jäykistävät rakennusosat elementtirakenteisiksi ja tekemällä elementtien juotosvalut tehokkaasti oikeilla massoilla voidaan rakennuksen vakavuuden vaarantumatta käyttää porrashuonejäykisteisissä pilari-palkkirunkoisissa rakennuksissa talviolosuhteissakin viikon asennusaikaa kerrosta kohti. Tämä edellyttää täsmällistä asennussuunnitelmaa ennen kaikkea asennusjärjestyksen osalta ja rakennesuunnittelijan tekemää asennusaikaisen vakavuuden tarkastelua. Tältä pohjalta on tehtävä olosuhteet huomioon ottava juotosbetonin valinta. Tarkastelluista vaihtoehdoista nopein rungon pystytys- ja jäykistystapa käytettäessä rungon jäykistykseen täyselementtirakenteista porrashuonetta oli lopulta sellainen, jossa ei käytetä tilapäisjärjestelyjä. Kaikki juotokset tehdään tällöin mahdollisimman pian elementtien asennuksen jälkeen. Tärkein syy siihen, että perinteiset juotossaumat puolustavat hyvin paikkaansa nykyrakentamisessa "kuivia" liitostapoja vastaan, ovat pakkasbetonit ja niiden nopea kehittyminen tärkeimmäksi betonisaumaustavaksi talviolosuhteissa. Vielä niinkin alhaisissa lämpötiloissa kuin -10...-15 °C voidaan runko-, jäykistys- ja asennusjärjestysvalintojen mukaisesti päästä n. 1 viikon asennusnopeuteen kerrosta kohti pilari-palkki-rungossakin. Rungon asennusaikainen jäykistäminen siten, että kaikki rakenteelliset saumavalut voitaisiin tehdä paljon asennuksen jäljessä - ulkovaipan asennuksen jälkeen ja täten säältä suojassa - ei näytä kannattavalta, eikä sillä pystytä lyhentämään rakentamisaikaa, elleivät ulkolämpötilat ole pitkiä aikoja alle -15 °C. Teknisiä esteitä nykyistä laajemmalle elementtirakenteiden käytölle sekä runkoa jäykistävissä rakennusosissa että kellarikerroksissa ei ole. Raportissa esitetään myös ideoita uusiksi nopeiksi jäykistysratkaisuiksi ja uusien tuotteiden ja menetelmien lähtökohtia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-3127-2
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number850
ISSN0358-5085

Keywords

  • building construction
  • concrete construction
  • precast concrete structures
  • frames
  • structural design
  • erection
  • stability
  • bracing

Cite this

Korhonen, P., & Lanu, M. (1988). Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 850
Korhonen, Pekka ; Lanu, Matti. / Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 850).
@book{9620f2413c124098ad48e49293a3590e,
title = "Betonielementtirungon nopea pystytys- ja j{\"a}ykistystekniikka",
abstract = "Raportissa tarkastellaan teknisluonteisesti tyypillisen toimistorakennuksen betonisen pilari-palkkielementtirungon nykyist{\"a} nopeamman pystytyksen mahdollisuuksia. Raportissa annetaan perustietoja rungon nopeaan pystytykseen ja vakavuuteen liittyvist{\"a} rakenteellisista kysymyksist{\"a} ja ohjeita rakennesuunnittelua, ty{\"o}suunnittelua ja toteutusta varten, kun halutaan nykyk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"a} nopeampaa rungon pystytyst{\"a}. Suunnittelemalla kaikki rungon kannalta t{\"a}rke{\"a}t kantavat ja j{\"a}ykist{\"a}v{\"a}t rakennusosat elementtirakenteisiksi ja tekem{\"a}ll{\"a} elementtien juotosvalut tehokkaasti oikeilla massoilla voidaan rakennuksen vakavuuden vaarantumatta k{\"a}ytt{\"a}{\"a} porrashuonej{\"a}ykisteisiss{\"a} pilari-palkkirunkoisissa rakennuksissa talviolosuhteissakin viikon asennusaikaa kerrosta kohti. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} t{\"a}sm{\"a}llist{\"a} asennussuunnitelmaa ennen kaikkea asennusj{\"a}rjestyksen osalta ja rakennesuunnittelijan tekem{\"a}{\"a} asennusaikaisen vakavuuden tarkastelua. T{\"a}lt{\"a} pohjalta on teht{\"a}v{\"a} olosuhteet huomioon ottava juotosbetonin valinta. Tarkastelluista vaihtoehdoista nopein rungon pystytys- ja j{\"a}ykistystapa k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} rungon j{\"a}ykistykseen t{\"a}yselementtirakenteista porrashuonetta oli lopulta sellainen, jossa ei k{\"a}ytet{\"a} tilap{\"a}isj{\"a}rjestelyj{\"a}. Kaikki juotokset tehd{\"a}{\"a}n t{\"a}ll{\"o}in mahdollisimman pian elementtien asennuksen j{\"a}lkeen. T{\"a}rkein syy siihen, ett{\"a} perinteiset juotossaumat puolustavat hyvin paikkaansa nykyrakentamisessa {"}kuivia{"} liitostapoja vastaan, ovat pakkasbetonit ja niiden nopea kehittyminen t{\"a}rkeimm{\"a}ksi betonisaumaustavaksi talviolosuhteissa. Viel{\"a} niinkin alhaisissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa kuin -10...-15 °C voidaan runko-, j{\"a}ykistys- ja asennusj{\"a}rjestysvalintojen mukaisesti p{\"a}{\"a}st{\"a} n. 1 viikon asennusnopeuteen kerrosta kohti pilari-palkki-rungossakin. Rungon asennusaikainen j{\"a}ykist{\"a}minen siten, ett{\"a} kaikki rakenteelliset saumavalut voitaisiin tehd{\"a} paljon asennuksen j{\"a}ljess{\"a} - ulkovaipan asennuksen j{\"a}lkeen ja t{\"a}ten s{\"a}{\"a}lt{\"a} suojassa - ei n{\"a}yt{\"a} kannattavalta, eik{\"a} sill{\"a} pystyt{\"a} lyhent{\"a}m{\"a}{\"a}n rakentamisaikaa, elleiv{\"a}t ulkol{\"a}mp{\"o}tilat ole pitki{\"a} aikoja alle -15 °C. Teknisi{\"a} esteit{\"a} nykyist{\"a} laajemmalle elementtirakenteiden k{\"a}yt{\"o}lle sek{\"a} runkoa j{\"a}ykist{\"a}viss{\"a} rakennusosissa ett{\"a} kellarikerroksissa ei ole. Raportissa esitet{\"a}{\"a}n my{\"o}s ideoita uusiksi nopeiksi j{\"a}ykistysratkaisuiksi ja uusien tuotteiden ja menetelmien l{\"a}ht{\"o}kohtia.",
keywords = "building construction, concrete construction, precast concrete structures, frames, structural design, erection, stability, bracing",
author = "Pekka Korhonen and Matti Lanu",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3127-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "850",
address = "Finland",

}

Korhonen, P & Lanu, M 1988, Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 850, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka. / Korhonen, Pekka; Lanu, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 850).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka

AU - Korhonen, Pekka

AU - Lanu, Matti

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Raportissa tarkastellaan teknisluonteisesti tyypillisen toimistorakennuksen betonisen pilari-palkkielementtirungon nykyistä nopeamman pystytyksen mahdollisuuksia. Raportissa annetaan perustietoja rungon nopeaan pystytykseen ja vakavuuteen liittyvistä rakenteellisista kysymyksistä ja ohjeita rakennesuunnittelua, työsuunnittelua ja toteutusta varten, kun halutaan nykykäytäntöä nopeampaa rungon pystytystä. Suunnittelemalla kaikki rungon kannalta tärkeät kantavat ja jäykistävät rakennusosat elementtirakenteisiksi ja tekemällä elementtien juotosvalut tehokkaasti oikeilla massoilla voidaan rakennuksen vakavuuden vaarantumatta käyttää porrashuonejäykisteisissä pilari-palkkirunkoisissa rakennuksissa talviolosuhteissakin viikon asennusaikaa kerrosta kohti. Tämä edellyttää täsmällistä asennussuunnitelmaa ennen kaikkea asennusjärjestyksen osalta ja rakennesuunnittelijan tekemää asennusaikaisen vakavuuden tarkastelua. Tältä pohjalta on tehtävä olosuhteet huomioon ottava juotosbetonin valinta. Tarkastelluista vaihtoehdoista nopein rungon pystytys- ja jäykistystapa käytettäessä rungon jäykistykseen täyselementtirakenteista porrashuonetta oli lopulta sellainen, jossa ei käytetä tilapäisjärjestelyjä. Kaikki juotokset tehdään tällöin mahdollisimman pian elementtien asennuksen jälkeen. Tärkein syy siihen, että perinteiset juotossaumat puolustavat hyvin paikkaansa nykyrakentamisessa "kuivia" liitostapoja vastaan, ovat pakkasbetonit ja niiden nopea kehittyminen tärkeimmäksi betonisaumaustavaksi talviolosuhteissa. Vielä niinkin alhaisissa lämpötiloissa kuin -10...-15 °C voidaan runko-, jäykistys- ja asennusjärjestysvalintojen mukaisesti päästä n. 1 viikon asennusnopeuteen kerrosta kohti pilari-palkki-rungossakin. Rungon asennusaikainen jäykistäminen siten, että kaikki rakenteelliset saumavalut voitaisiin tehdä paljon asennuksen jäljessä - ulkovaipan asennuksen jälkeen ja täten säältä suojassa - ei näytä kannattavalta, eikä sillä pystytä lyhentämään rakentamisaikaa, elleivät ulkolämpötilat ole pitkiä aikoja alle -15 °C. Teknisiä esteitä nykyistä laajemmalle elementtirakenteiden käytölle sekä runkoa jäykistävissä rakennusosissa että kellarikerroksissa ei ole. Raportissa esitetään myös ideoita uusiksi nopeiksi jäykistysratkaisuiksi ja uusien tuotteiden ja menetelmien lähtökohtia.

AB - Raportissa tarkastellaan teknisluonteisesti tyypillisen toimistorakennuksen betonisen pilari-palkkielementtirungon nykyistä nopeamman pystytyksen mahdollisuuksia. Raportissa annetaan perustietoja rungon nopeaan pystytykseen ja vakavuuteen liittyvistä rakenteellisista kysymyksistä ja ohjeita rakennesuunnittelua, työsuunnittelua ja toteutusta varten, kun halutaan nykykäytäntöä nopeampaa rungon pystytystä. Suunnittelemalla kaikki rungon kannalta tärkeät kantavat ja jäykistävät rakennusosat elementtirakenteisiksi ja tekemällä elementtien juotosvalut tehokkaasti oikeilla massoilla voidaan rakennuksen vakavuuden vaarantumatta käyttää porrashuonejäykisteisissä pilari-palkkirunkoisissa rakennuksissa talviolosuhteissakin viikon asennusaikaa kerrosta kohti. Tämä edellyttää täsmällistä asennussuunnitelmaa ennen kaikkea asennusjärjestyksen osalta ja rakennesuunnittelijan tekemää asennusaikaisen vakavuuden tarkastelua. Tältä pohjalta on tehtävä olosuhteet huomioon ottava juotosbetonin valinta. Tarkastelluista vaihtoehdoista nopein rungon pystytys- ja jäykistystapa käytettäessä rungon jäykistykseen täyselementtirakenteista porrashuonetta oli lopulta sellainen, jossa ei käytetä tilapäisjärjestelyjä. Kaikki juotokset tehdään tällöin mahdollisimman pian elementtien asennuksen jälkeen. Tärkein syy siihen, että perinteiset juotossaumat puolustavat hyvin paikkaansa nykyrakentamisessa "kuivia" liitostapoja vastaan, ovat pakkasbetonit ja niiden nopea kehittyminen tärkeimmäksi betonisaumaustavaksi talviolosuhteissa. Vielä niinkin alhaisissa lämpötiloissa kuin -10...-15 °C voidaan runko-, jäykistys- ja asennusjärjestysvalintojen mukaisesti päästä n. 1 viikon asennusnopeuteen kerrosta kohti pilari-palkki-rungossakin. Rungon asennusaikainen jäykistäminen siten, että kaikki rakenteelliset saumavalut voitaisiin tehdä paljon asennuksen jäljessä - ulkovaipan asennuksen jälkeen ja täten säältä suojassa - ei näytä kannattavalta, eikä sillä pystytä lyhentämään rakentamisaikaa, elleivät ulkolämpötilat ole pitkiä aikoja alle -15 °C. Teknisiä esteitä nykyistä laajemmalle elementtirakenteiden käytölle sekä runkoa jäykistävissä rakennusosissa että kellarikerroksissa ei ole. Raportissa esitetään myös ideoita uusiksi nopeiksi jäykistysratkaisuiksi ja uusien tuotteiden ja menetelmien lähtökohtia.

KW - building construction

KW - concrete construction

KW - precast concrete structures

KW - frames

KW - structural design

KW - erection

KW - stability

KW - bracing

M3 - Report

SN - 951-38-3127-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Korhonen P, Lanu M. Betonielementtirungon nopea pystytys- ja jäykistystekniikka. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 850).