@book{3b17177b026d413b8c432a8d9e653591,
title = "Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeill{\"a}",
abstract = "Sementtien valmistuksen ja k{\"a}yt{\"o}n tutkimuksella on kolme keskeist{\"a} tavoitetta: tehokkaammat sementit, taloudellinen valmistusmenetelm{\"a} ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten minimointi. Suomalaisen sementtiteollisuuden tuotekehitystoiminta johti vuoden 1994 kev{\"a}{\"a}ll{\"a} t{\"a}ysin uudistetun sementtivalikoiman tuotannon aloittamiseen. Valmistuksen aloittamista edelsiv{\"a}t laajat tuotannolliset ja teknilliset kokeet. Uusien sementtien betoniteknisi{\"a} ominaisuuksia tutkittiin Finnsementti Oy:n rahoituksella VTT Rakennus tekniikan toimesta. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n saadut tulokset. Eri l{\"a}mp{\"o}tiloissa suoritettujen lujuudenkehitysmittausten lis{\"a}ksi m{\"a}{\"a}ritettiin seuraavat betonin ominaisuudet uusilla sementeill{\"a}: pakkasen kest{\"a}vyys, kutistuma, kimmomoduuli, huokoskokojakauma, l{\"a}mm{\"o}nkehitys, sulfaatinkest{\"a}vyys, kuivumisnopeus, karbonatisoituminen, viruma ja palon est{\"a}vyys. Koetulokset antavat yleiskuvan sementtien ominaisuuksista. Uusien sementtien keskeinen ero vastaaviin aiempiin suomalaisiin sementteihin oli laboratoriokokeissa vedentarpeen pieneminen, erityisesti tavallisisssa rakennebetonin lujuusluokissa. Sementintarve pieneni yleens{\"a}, mutta ei aivan yht{\"a} paljon kuin vedentarve. Lis{\"a}aineet toimivat uusien sementtien kanssa samoin kuin aikaisemmin. Varhaislujuuden kehittyminen oli notkistimien ja nesteyttimien kanssa usein aiempaa hitaampi. Erityisesti t{\"a}m{\"a} n{\"a}kyi lignosulfonaatteja k{\"a}ytet{\"a}ess{\"a}. Pakkasenkest{\"a}vyys uusilla sementeill{\"a} tehdyiss{\"a} betoneissa vaihteli eri koemenetelmien v{\"a}lill{\"a}. Bor{\aa}s-kokeessa (SS 13 72 44) kaikkien huokoistettujen betoneiden pakkas-suolakest{\"a}vyys on hyv{\"a} tai eritt{\"a}in hyv{\"a}, kun vesi-sideainesuhde oli korkeintaan 0,39. Suomalaisessa pakkas-suola kokeessa (SFS 5449) tulokset olivat samansuuntaisia, joskin poikkeavia tuloksia esiintyi. Kutistuma-arvot, kimmomoduuli ja l{\"a}mm{\"o}nkehitys olivat osapuilleen yht{\"a} suuret kuin aikaisemmin valmistetuilla sementeill{\"a}, joskin veden tarpeen pieneminen n{\"a}kyi usein liev{\"a}n{\"a} n{\"a}iden ominaisuuksien paranemisena. Voimakkaimmin pieneniv{\"a}t viruma-arvot. Uusien sementtien ominaisuudet osoittautuivat laboratoriokokeissa usein aiemmin valmistettuja sementtej{\"a} teknisesti paremmiksi. Taloudellista vertailua ja t{\"a}ysmittakaavakokeita ei kuulunut tutkimusohjelmaan.",
keywords = "cements, concrete products, product development, manufacturing, methods, strength, mechanical properties, frost resistance, shrinkage, modulus of elasticity, creep, heat of hydration, cement additives, concrete construction, industries, thermochemistry, thermodynamic properties",
author = "Heikki Kukko and Kai Tattari",
note = "in RawData",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4512-5",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "803",
address = "Finland",
}