Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä

Heikki Kukko, Kai Tattari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Sementtien valmistuksen ja käytön tutkimuksella on kolme keskeistä tavoitetta: tehokkaammat sementit, taloudellinen valmistusmenetelmä ja ympäristövaikutusten minimointi. Suomalaisen sementtiteollisuuden tuotekehitystoiminta johti vuoden 1994 keväällä täysin uudistetun sementtivalikoiman tuotannon aloittamiseen. Valmistuksen aloittamista edelsivät laajat tuotannolliset ja teknilliset kokeet. Uusien sementtien betoniteknisiä ominaisuuksia tutkittiin Finnsementti Oy:n rahoituksella VTT Rakennus tekniikan toimesta. Tässä julkaisussa esitetään saadut tulokset. Eri lämpötiloissa suoritettujen lujuudenkehitysmittausten lisäksi määritettiin seuraavat betonin ominaisuudet uusilla sementeillä: pakkasen kestävyys, kutistuma, kimmomoduuli, huokoskokojakauma, lämmönkehitys, sulfaatinkestävyys, kuivumisnopeus, karbonatisoituminen, viruma ja palon estävyys. Koetulokset antavat yleiskuvan sementtien ominaisuuksista. Uusien sementtien keskeinen ero vastaaviin aiempiin suomalaisiin sementteihin oli laboratoriokokeissa vedentarpeen pieneminen, erityisesti tavallisisssa rakennebetonin lujuusluokissa. Sementintarve pieneni yleensä, mutta ei aivan yhtä paljon kuin vedentarve. Lisäaineet toimivat uusien sementtien kanssa samoin kuin aikaisemmin. Varhaislujuuden kehittyminen oli notkistimien ja nesteyttimien kanssa usein aiempaa hitaampi. Erityisesti tämä näkyi lignosulfonaatteja käytetäessä. Pakkasenkestävyys uusilla sementeillä tehdyissä betoneissa vaihteli eri koemenetelmien välillä. Borås-kokeessa (SS 13 72 44) kaikkien huokoistettujen betoneiden pakkas-suolakestävyys on hyvä tai erittäin hyvä, kun vesi-sideainesuhde oli korkeintaan 0,39. Suomalaisessa pakkas-suola kokeessa (SFS 5449) tulokset olivat samansuuntaisia, joskin poikkeavia tuloksia esiintyi. Kutistuma-arvot, kimmomoduuli ja lämmönkehitys olivat osapuilleen yhtä suuret kuin aikaisemmin valmistetuilla sementeillä, joskin veden tarpeen pieneminen näkyi usein lievänä näiden ominaisuuksien paranemisena. Voimakkaimmin pienenivät viruma-arvot. Uusien sementtien ominaisuudet osoittautuivat laboratoriokokeissa usein aiemmin valmistettuja sementtejä teknisesti paremmiksi. Taloudellista vertailua ja täysmittakaavakokeita ei kuulunut tutkimusohjelmaan.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-4512-5
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja
PublisherVTT
No.803
ISSN (Print)1235-0613

Keywords

  • cements
  • concrete products
  • product development
  • manufacturing
  • methods
  • strength
  • mechanical properties
  • frost resistance
  • shrinkage
  • modulus of elasticity
  • creep
  • heat of hydration
  • cement additives
  • concrete construction
  • industries
  • thermochemistry
  • thermodynamic properties

Cite this

Kukko, H., & Tattari, K. (1995). Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 803
Kukko, Heikki ; Tattari, Kai. / Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 803).
@book{3b17177b026d413b8c432a8d9e653591,
title = "Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeill{\"a}",
abstract = "Sementtien valmistuksen ja k{\"a}yt{\"o}n tutkimuksella on kolme keskeist{\"a} tavoitetta: tehokkaammat sementit, taloudellinen valmistusmenetelm{\"a} ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten minimointi. Suomalaisen sementtiteollisuuden tuotekehitystoiminta johti vuoden 1994 kev{\"a}{\"a}ll{\"a} t{\"a}ysin uudistetun sementtivalikoiman tuotannon aloittamiseen. Valmistuksen aloittamista edelsiv{\"a}t laajat tuotannolliset ja teknilliset kokeet. Uusien sementtien betoniteknisi{\"a} ominaisuuksia tutkittiin Finnsementti Oy:n rahoituksella VTT Rakennus tekniikan toimesta. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitet{\"a}{\"a}n saadut tulokset. Eri l{\"a}mp{\"o}tiloissa suoritettujen lujuudenkehitysmittausten lis{\"a}ksi m{\"a}{\"a}ritettiin seuraavat betonin ominaisuudet uusilla sementeill{\"a}: pakkasen kest{\"a}vyys, kutistuma, kimmomoduuli, huokoskokojakauma, l{\"a}mm{\"o}nkehitys, sulfaatinkest{\"a}vyys, kuivumisnopeus, karbonatisoituminen, viruma ja palon est{\"a}vyys. Koetulokset antavat yleiskuvan sementtien ominaisuuksista. Uusien sementtien keskeinen ero vastaaviin aiempiin suomalaisiin sementteihin oli laboratoriokokeissa vedentarpeen pieneminen, erityisesti tavallisisssa rakennebetonin lujuusluokissa. Sementintarve pieneni yleens{\"a}, mutta ei aivan yht{\"a} paljon kuin vedentarve. Lis{\"a}aineet toimivat uusien sementtien kanssa samoin kuin aikaisemmin. Varhaislujuuden kehittyminen oli notkistimien ja nesteyttimien kanssa usein aiempaa hitaampi. Erityisesti t{\"a}m{\"a} n{\"a}kyi lignosulfonaatteja k{\"a}ytet{\"a}ess{\"a}. Pakkasenkest{\"a}vyys uusilla sementeill{\"a} tehdyiss{\"a} betoneissa vaihteli eri koemenetelmien v{\"a}lill{\"a}. Bor{\aa}s-kokeessa (SS 13 72 44) kaikkien huokoistettujen betoneiden pakkas-suolakest{\"a}vyys on hyv{\"a} tai eritt{\"a}in hyv{\"a}, kun vesi-sideainesuhde oli korkeintaan 0,39. Suomalaisessa pakkas-suola kokeessa (SFS 5449) tulokset olivat samansuuntaisia, joskin poikkeavia tuloksia esiintyi. Kutistuma-arvot, kimmomoduuli ja l{\"a}mm{\"o}nkehitys olivat osapuilleen yht{\"a} suuret kuin aikaisemmin valmistetuilla sementeill{\"a}, joskin veden tarpeen pieneminen n{\"a}kyi usein liev{\"a}n{\"a} n{\"a}iden ominaisuuksien paranemisena. Voimakkaimmin pieneniv{\"a}t viruma-arvot. Uusien sementtien ominaisuudet osoittautuivat laboratoriokokeissa usein aiemmin valmistettuja sementtej{\"a} teknisesti paremmiksi. Taloudellista vertailua ja t{\"a}ysmittakaavakokeita ei kuulunut tutkimusohjelmaan.",
keywords = "cements, concrete products, product development, manufacturing, methods, strength, mechanical properties, frost resistance, shrinkage, modulus of elasticity, creep, heat of hydration, cement additives, concrete construction, industries, thermochemistry, thermodynamic properties",
author = "Heikki Kukko and Kai Tattari",
note = "in RawData",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4512-5",
series = "VTT Julkaisuja",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "803",
address = "Finland",

}

Kukko, H & Tattari, K 1995, Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 803, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä. / Kukko, Heikki; Tattari, Kai.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 803).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä

AU - Kukko, Heikki

AU - Tattari, Kai

N1 - in RawData

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Sementtien valmistuksen ja käytön tutkimuksella on kolme keskeistä tavoitetta: tehokkaammat sementit, taloudellinen valmistusmenetelmä ja ympäristövaikutusten minimointi. Suomalaisen sementtiteollisuuden tuotekehitystoiminta johti vuoden 1994 keväällä täysin uudistetun sementtivalikoiman tuotannon aloittamiseen. Valmistuksen aloittamista edelsivät laajat tuotannolliset ja teknilliset kokeet. Uusien sementtien betoniteknisiä ominaisuuksia tutkittiin Finnsementti Oy:n rahoituksella VTT Rakennus tekniikan toimesta. Tässä julkaisussa esitetään saadut tulokset. Eri lämpötiloissa suoritettujen lujuudenkehitysmittausten lisäksi määritettiin seuraavat betonin ominaisuudet uusilla sementeillä: pakkasen kestävyys, kutistuma, kimmomoduuli, huokoskokojakauma, lämmönkehitys, sulfaatinkestävyys, kuivumisnopeus, karbonatisoituminen, viruma ja palon estävyys. Koetulokset antavat yleiskuvan sementtien ominaisuuksista. Uusien sementtien keskeinen ero vastaaviin aiempiin suomalaisiin sementteihin oli laboratoriokokeissa vedentarpeen pieneminen, erityisesti tavallisisssa rakennebetonin lujuusluokissa. Sementintarve pieneni yleensä, mutta ei aivan yhtä paljon kuin vedentarve. Lisäaineet toimivat uusien sementtien kanssa samoin kuin aikaisemmin. Varhaislujuuden kehittyminen oli notkistimien ja nesteyttimien kanssa usein aiempaa hitaampi. Erityisesti tämä näkyi lignosulfonaatteja käytetäessä. Pakkasenkestävyys uusilla sementeillä tehdyissä betoneissa vaihteli eri koemenetelmien välillä. Borås-kokeessa (SS 13 72 44) kaikkien huokoistettujen betoneiden pakkas-suolakestävyys on hyvä tai erittäin hyvä, kun vesi-sideainesuhde oli korkeintaan 0,39. Suomalaisessa pakkas-suola kokeessa (SFS 5449) tulokset olivat samansuuntaisia, joskin poikkeavia tuloksia esiintyi. Kutistuma-arvot, kimmomoduuli ja lämmönkehitys olivat osapuilleen yhtä suuret kuin aikaisemmin valmistetuilla sementeillä, joskin veden tarpeen pieneminen näkyi usein lievänä näiden ominaisuuksien paranemisena. Voimakkaimmin pienenivät viruma-arvot. Uusien sementtien ominaisuudet osoittautuivat laboratoriokokeissa usein aiemmin valmistettuja sementtejä teknisesti paremmiksi. Taloudellista vertailua ja täysmittakaavakokeita ei kuulunut tutkimusohjelmaan.

AB - Sementtien valmistuksen ja käytön tutkimuksella on kolme keskeistä tavoitetta: tehokkaammat sementit, taloudellinen valmistusmenetelmä ja ympäristövaikutusten minimointi. Suomalaisen sementtiteollisuuden tuotekehitystoiminta johti vuoden 1994 keväällä täysin uudistetun sementtivalikoiman tuotannon aloittamiseen. Valmistuksen aloittamista edelsivät laajat tuotannolliset ja teknilliset kokeet. Uusien sementtien betoniteknisiä ominaisuuksia tutkittiin Finnsementti Oy:n rahoituksella VTT Rakennus tekniikan toimesta. Tässä julkaisussa esitetään saadut tulokset. Eri lämpötiloissa suoritettujen lujuudenkehitysmittausten lisäksi määritettiin seuraavat betonin ominaisuudet uusilla sementeillä: pakkasen kestävyys, kutistuma, kimmomoduuli, huokoskokojakauma, lämmönkehitys, sulfaatinkestävyys, kuivumisnopeus, karbonatisoituminen, viruma ja palon estävyys. Koetulokset antavat yleiskuvan sementtien ominaisuuksista. Uusien sementtien keskeinen ero vastaaviin aiempiin suomalaisiin sementteihin oli laboratoriokokeissa vedentarpeen pieneminen, erityisesti tavallisisssa rakennebetonin lujuusluokissa. Sementintarve pieneni yleensä, mutta ei aivan yhtä paljon kuin vedentarve. Lisäaineet toimivat uusien sementtien kanssa samoin kuin aikaisemmin. Varhaislujuuden kehittyminen oli notkistimien ja nesteyttimien kanssa usein aiempaa hitaampi. Erityisesti tämä näkyi lignosulfonaatteja käytetäessä. Pakkasenkestävyys uusilla sementeillä tehdyissä betoneissa vaihteli eri koemenetelmien välillä. Borås-kokeessa (SS 13 72 44) kaikkien huokoistettujen betoneiden pakkas-suolakestävyys on hyvä tai erittäin hyvä, kun vesi-sideainesuhde oli korkeintaan 0,39. Suomalaisessa pakkas-suola kokeessa (SFS 5449) tulokset olivat samansuuntaisia, joskin poikkeavia tuloksia esiintyi. Kutistuma-arvot, kimmomoduuli ja lämmönkehitys olivat osapuilleen yhtä suuret kuin aikaisemmin valmistetuilla sementeillä, joskin veden tarpeen pieneminen näkyi usein lievänä näiden ominaisuuksien paranemisena. Voimakkaimmin pienenivät viruma-arvot. Uusien sementtien ominaisuudet osoittautuivat laboratoriokokeissa usein aiemmin valmistettuja sementtejä teknisesti paremmiksi. Taloudellista vertailua ja täysmittakaavakokeita ei kuulunut tutkimusohjelmaan.

KW - cements

KW - concrete products

KW - product development

KW - manufacturing

KW - methods

KW - strength

KW - mechanical properties

KW - frost resistance

KW - shrinkage

KW - modulus of elasticity

KW - creep

KW - heat of hydration

KW - cement additives

KW - concrete construction

KW - industries

KW - thermochemistry

KW - thermodynamic properties

M3 - Report

SN - 951-38-4512-5

T3 - VTT Julkaisuja

BT - Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kukko H, Tattari K. Betonikokeet uusilla suomalaisilla sementeillä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 46 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 803).