Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita

Hannu Kääriäinen, Jouko Rantamäki

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomen pientaloista suurin osa toteutetaan puurakenteisina. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla pientalojen osuus ja siten puurakenteisten pientalojen osuus on merkittävä. Joissakin Pohjois Suomen kunnissa puurakenteisten pientalojen osuus saattaa nousta 99 %:iin koko asuintalokannasta. Tutkimuksissa tarkastellaan koolattuina puulattioina betonilaatan, työlaatan, päälle tehtyjä puulattioita. Betonilaatan alapuolella saattaa joissakin tapauksissa olla lisänä lämmöneriste. Betonilaatan päällä on lattian lämmöneristemäärästä suurin osa, jopa kaikki. Pintalattia on tehty koolausten varaan betonilaatan päälle. Koolattujen maanvaraisten lattioiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin laboratorio olosuhteissa pienoismalleilla. Koejärjestelyillä pyrittiin simuloimaan tavanomaisen pientalon lattiaolosuhteet. Erilaisten lattiarakenteiden erot saadaan selville helpoimmin tutkimalla eri rakenneratkaisuja pienoismalleilla samoissa olosuhteissa. Koolattujen puulattioiden pienoismallit rakennettiin kahden erikoisrakenteisen pakastinarkun päälle. Lattian alapuolen lämpötilat saatiin vastaamaan todellisuutta jäähdyttämällä alapuolisia rakenteita. Toisen pakastearkun pohjalle asennettiin avoimiin astioihin vesi. Näin ollen kostea ilma pääsi rasittamaan suoraan betonilaatan alapuolelta. Toisessa pakastearkussa lattiarakenne asennettiin märän hiekan päälle. Lattian alushiekka oli erillisessä teräskaukalossa ilmatilan yläpuolella. Kummankin pakastearkun lattiarakenteet jaettiin kuuteen noin 205 x 405 mm2:n osa alueeseen polystyreenilevyillä. Kolmessa lattian koelokerossa käytettiin lämmöneristeenä ennen perinteisesti käytettyä purua. Kahdessa koelokerossa käytettiin mineraalivillaeristeitä, toisessa näistä lokeroista oli betonilaatan alla polystyreenisolumuovi. Viimeisessä lokerossa alimmaisena lattian alapuolisena lämmöneristeenä oli solumuovi, joka oli suoraan betonilaatan päällä. Solumuovin päällä oli lisäksi mineraalivillaeriste. Lattiankannattajien alla viimeisessä lokerossa oli kevytsoraharkko. Kaikissa koelokeroissa lattialautojen pinnat lakattiin. Lattiankannattajat liittyivät joko suoraan alapuolisen betonilaatan tai kevytsoraharkon päälle tai kannattajat erotettiin alapuolisista rakenteista bitumisivelyllä ja bitumikermeillä. Koelokeroihin asennettiin lautoja, joihin oli ennalta sivelty homesienten itiöitä. Muutoin käytettiin kaupasta saatavia rakennusmateriaaleja. Tutkimuksessa mitattiin lattiankannattajien alareunasta niiden kyljestä kosteudet ja lämpötilat. Märän hiekan päälle tehdyissä lattiarakenteissa havaittiin jonkin verran suurempia puun kosteuksia kuin vertailussa mukana olleessa toisessa lattiarakenteessa. Osittain tämä saattaa johtua siitä, että toisen lattiarakenteen aivan alapintaan ei saatu suunnitelman mukaista 100 %:n suhteellista kosteutta, vaan ilmatilankosteudessa oli kerroksellisuutta. Tutkimuksessa mukana olleilla lattiarakenteilla kannattajien kosteus vakioitui alle 18 %:n painokosteuteen kuivapainosta hiekan päälle rakennetuissa lattioissa. Vesialtaan päälle rakennetuissa lattioissa kosteus jäi alle 14 %:n painokosteuteen kuivapainosta. Lattiarakenteen kosteuskäyttäytymistä tutkittiin lisäämällä kaksi kertaa rakenteen sisään betonilaatan päälle vettä. Veden lisäysten jälkeen kosteuden annettiin tasaantua. Lopulta lattiarakenteet avattiin. Kokeen jälkeen suoritetuissa lattiarakenteiden avauksissa havaittiin vain kannattajissa kosteuden aiheuttamia merkkejä. Kosteuden aiheuttamien tummentumisjälkien suuruus vaihteli eri koekappaleilla. Joissakin kappaleissa oli homehtumisen aiheuttamaa tummentumaa hieman yli puolet 100 mm korkeasta materiaalista. Vastaavasti esiintyi kappaleita, jotka säilyivät vaurioitumatta. Varsinaisia lahovaurioita koekappaleisiin ei ennättänyt syntyä. Kostutuskokeen jälkeen puumateriaalien painokosteus vakioitui nopeasti enimmillään 20 23 %:n arvoon kuivapainosta. Lisäksi lämpötila oli kokeen aikana verrattain pieni, joten sieni ja homekasvuston syntymiseen olosuhteet eivät olleet hyvin suotuisat. Luultavasti kokeen jatkaminen ja lisäkastelu olisivat lisänneet vauriomäärää. Tutkimuksen perusteella kokeessa mukana olleet lattiarakenteet eivät ole kovinkaan vaurioalttiita oikein toteutettuina. Todellisissa kohteissa havaitut vauriot ovat luultavasti johtuneet suurimmalta osaltaan muista tekijöistä tutkimustulosten antamien viitteiden perusteella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages30
ISBN (Print)951-38-4456-0
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1522
ISSN1235-0605

Fingerprint

Humidity

Keywords

  • buildings
  • concrete slabs
  • concrete construction
  • wooden structures
  • structural timber
  • floors
  • substructures
  • tests
  • damage
  • laboratories
  • models
  • simulation
  • small houses
  • thermal insulation
  • humidity
  • moisture
  • temperature
  • freezing
  • polystyrene
  • lacquering

Cite this

Kääriäinen, H., & Rantamäki, J. (1993). Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1522
Kääriäinen, Hannu ; Rantamäki, Jouko. / Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat : Laboratoriokokeita. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1522).
@book{f887c9a3dd94405d9c8195c69ea62d43,
title = "Betonilaatan p{\"a}{\"a}lle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita",
abstract = "Suomen pientaloista suurin osa toteutetaan puurakenteisina. Varsinkin pienemmill{\"a} paikkakunnilla pientalojen osuus ja siten puurakenteisten pientalojen osuus on merkitt{\"a}v{\"a}. Joissakin Pohjois Suomen kunnissa puurakenteisten pientalojen osuus saattaa nousta 99 {\%}:iin koko asuintalokannasta. Tutkimuksissa tarkastellaan koolattuina puulattioina betonilaatan, ty{\"o}laatan, p{\"a}{\"a}lle tehtyj{\"a} puulattioita. Betonilaatan alapuolella saattaa joissakin tapauksissa olla lis{\"a}n{\"a} l{\"a}mm{\"o}neriste. Betonilaatan p{\"a}{\"a}ll{\"a} on lattian l{\"a}mm{\"o}neristem{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} suurin osa, jopa kaikki. Pintalattia on tehty koolausten varaan betonilaatan p{\"a}{\"a}lle. Koolattujen maanvaraisten lattioiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tutkittiin laboratorio olosuhteissa pienoismalleilla. Koej{\"a}rjestelyill{\"a} pyrittiin simuloimaan tavanomaisen pientalon lattiaolosuhteet. Erilaisten lattiarakenteiden erot saadaan selville helpoimmin tutkimalla eri rakenneratkaisuja pienoismalleilla samoissa olosuhteissa. Koolattujen puulattioiden pienoismallit rakennettiin kahden erikoisrakenteisen pakastinarkun p{\"a}{\"a}lle. Lattian alapuolen l{\"a}mp{\"o}tilat saatiin vastaamaan todellisuutta j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} alapuolisia rakenteita. Toisen pakastearkun pohjalle asennettiin avoimiin astioihin vesi. N{\"a}in ollen kostea ilma p{\"a}{\"a}si rasittamaan suoraan betonilaatan alapuolelta. Toisessa pakastearkussa lattiarakenne asennettiin m{\"a}r{\"a}n hiekan p{\"a}{\"a}lle. Lattian alushiekka oli erillisess{\"a} ter{\"a}skaukalossa ilmatilan yl{\"a}puolella. Kummankin pakastearkun lattiarakenteet jaettiin kuuteen noin 205 x 405 mm2:n osa alueeseen polystyreenilevyill{\"a}. Kolmessa lattian koelokerossa k{\"a}ytettiin l{\"a}mm{\"o}neristeen{\"a} ennen perinteisesti k{\"a}ytetty{\"a} purua. Kahdessa koelokerossa k{\"a}ytettiin mineraalivillaeristeit{\"a}, toisessa n{\"a}ist{\"a} lokeroista oli betonilaatan alla polystyreenisolumuovi. Viimeisess{\"a} lokerossa alimmaisena lattian alapuolisena l{\"a}mm{\"o}neristeen{\"a} oli solumuovi, joka oli suoraan betonilaatan p{\"a}{\"a}ll{\"a}. Solumuovin p{\"a}{\"a}ll{\"a} oli lis{\"a}ksi mineraalivillaeriste. Lattiankannattajien alla viimeisess{\"a} lokerossa oli kevytsoraharkko. Kaikissa koelokeroissa lattialautojen pinnat lakattiin. Lattiankannattajat liittyiv{\"a}t joko suoraan alapuolisen betonilaatan tai kevytsoraharkon p{\"a}{\"a}lle tai kannattajat erotettiin alapuolisista rakenteista bitumisivelyll{\"a} ja bitumikermeill{\"a}. Koelokeroihin asennettiin lautoja, joihin oli ennalta sivelty homesienten iti{\"o}it{\"a}. Muutoin k{\"a}ytettiin kaupasta saatavia rakennusmateriaaleja. Tutkimuksessa mitattiin lattiankannattajien alareunasta niiden kyljest{\"a} kosteudet ja l{\"a}mp{\"o}tilat. M{\"a}r{\"a}n hiekan p{\"a}{\"a}lle tehdyiss{\"a} lattiarakenteissa havaittiin jonkin verran suurempia puun kosteuksia kuin vertailussa mukana olleessa toisessa lattiarakenteessa. Osittain t{\"a}m{\"a} saattaa johtua siit{\"a}, ett{\"a} toisen lattiarakenteen aivan alapintaan ei saatu suunnitelman mukaista 100 {\%}:n suhteellista kosteutta, vaan ilmatilankosteudessa oli kerroksellisuutta. Tutkimuksessa mukana olleilla lattiarakenteilla kannattajien kosteus vakioitui alle 18 {\%}:n painokosteuteen kuivapainosta hiekan p{\"a}{\"a}lle rakennetuissa lattioissa. Vesialtaan p{\"a}{\"a}lle rakennetuissa lattioissa kosteus j{\"a}i alle 14 {\%}:n painokosteuteen kuivapainosta. Lattiarakenteen kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tutkittiin lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} kaksi kertaa rakenteen sis{\"a}{\"a}n betonilaatan p{\"a}{\"a}lle vett{\"a}. Veden lis{\"a}ysten j{\"a}lkeen kosteuden annettiin tasaantua. Lopulta lattiarakenteet avattiin. Kokeen j{\"a}lkeen suoritetuissa lattiarakenteiden avauksissa havaittiin vain kannattajissa kosteuden aiheuttamia merkkej{\"a}. Kosteuden aiheuttamien tummentumisj{\"a}lkien suuruus vaihteli eri koekappaleilla. Joissakin kappaleissa oli homehtumisen aiheuttamaa tummentumaa hieman yli puolet 100 mm korkeasta materiaalista. Vastaavasti esiintyi kappaleita, jotka s{\"a}ilyiv{\"a}t vaurioitumatta. Varsinaisia lahovaurioita koekappaleisiin ei enn{\"a}tt{\"a}nyt synty{\"a}. Kostutuskokeen j{\"a}lkeen puumateriaalien painokosteus vakioitui nopeasti enimmill{\"a}{\"a}n 20 23 {\%}:n arvoon kuivapainosta. Lis{\"a}ksi l{\"a}mp{\"o}tila oli kokeen aikana verrattain pieni, joten sieni ja homekasvuston syntymiseen olosuhteet eiv{\"a}t olleet hyvin suotuisat. Luultavasti kokeen jatkaminen ja lis{\"a}kastelu olisivat lis{\"a}nneet vauriom{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Tutkimuksen perusteella kokeessa mukana olleet lattiarakenteet eiv{\"a}t ole kovinkaan vaurioalttiita oikein toteutettuina. Todellisissa kohteissa havaitut vauriot ovat luultavasti johtuneet suurimmalta osaltaan muista tekij{\"o}ist{\"a} tutkimustulosten antamien viitteiden perusteella.",
keywords = "buildings, concrete slabs, concrete construction, wooden structures, structural timber, floors, substructures, tests, damage, laboratories, models, simulation, small houses, thermal insulation, humidity, moisture, temperature, freezing, polystyrene, lacquering",
author = "Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Jouko Rantam{\"a}ki",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4456-0",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1522",
address = "Finland",

}

Kääriäinen, H & Rantamäki, J 1993, Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1522, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat : Laboratoriokokeita. / Kääriäinen, Hannu; Rantamäki, Jouko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1522).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat

T2 - Laboratoriokokeita

AU - Kääriäinen, Hannu

AU - Rantamäki, Jouko

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Suomen pientaloista suurin osa toteutetaan puurakenteisina. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla pientalojen osuus ja siten puurakenteisten pientalojen osuus on merkittävä. Joissakin Pohjois Suomen kunnissa puurakenteisten pientalojen osuus saattaa nousta 99 %:iin koko asuintalokannasta. Tutkimuksissa tarkastellaan koolattuina puulattioina betonilaatan, työlaatan, päälle tehtyjä puulattioita. Betonilaatan alapuolella saattaa joissakin tapauksissa olla lisänä lämmöneriste. Betonilaatan päällä on lattian lämmöneristemäärästä suurin osa, jopa kaikki. Pintalattia on tehty koolausten varaan betonilaatan päälle. Koolattujen maanvaraisten lattioiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin laboratorio olosuhteissa pienoismalleilla. Koejärjestelyillä pyrittiin simuloimaan tavanomaisen pientalon lattiaolosuhteet. Erilaisten lattiarakenteiden erot saadaan selville helpoimmin tutkimalla eri rakenneratkaisuja pienoismalleilla samoissa olosuhteissa. Koolattujen puulattioiden pienoismallit rakennettiin kahden erikoisrakenteisen pakastinarkun päälle. Lattian alapuolen lämpötilat saatiin vastaamaan todellisuutta jäähdyttämällä alapuolisia rakenteita. Toisen pakastearkun pohjalle asennettiin avoimiin astioihin vesi. Näin ollen kostea ilma pääsi rasittamaan suoraan betonilaatan alapuolelta. Toisessa pakastearkussa lattiarakenne asennettiin märän hiekan päälle. Lattian alushiekka oli erillisessä teräskaukalossa ilmatilan yläpuolella. Kummankin pakastearkun lattiarakenteet jaettiin kuuteen noin 205 x 405 mm2:n osa alueeseen polystyreenilevyillä. Kolmessa lattian koelokerossa käytettiin lämmöneristeenä ennen perinteisesti käytettyä purua. Kahdessa koelokerossa käytettiin mineraalivillaeristeitä, toisessa näistä lokeroista oli betonilaatan alla polystyreenisolumuovi. Viimeisessä lokerossa alimmaisena lattian alapuolisena lämmöneristeenä oli solumuovi, joka oli suoraan betonilaatan päällä. Solumuovin päällä oli lisäksi mineraalivillaeriste. Lattiankannattajien alla viimeisessä lokerossa oli kevytsoraharkko. Kaikissa koelokeroissa lattialautojen pinnat lakattiin. Lattiankannattajat liittyivät joko suoraan alapuolisen betonilaatan tai kevytsoraharkon päälle tai kannattajat erotettiin alapuolisista rakenteista bitumisivelyllä ja bitumikermeillä. Koelokeroihin asennettiin lautoja, joihin oli ennalta sivelty homesienten itiöitä. Muutoin käytettiin kaupasta saatavia rakennusmateriaaleja. Tutkimuksessa mitattiin lattiankannattajien alareunasta niiden kyljestä kosteudet ja lämpötilat. Märän hiekan päälle tehdyissä lattiarakenteissa havaittiin jonkin verran suurempia puun kosteuksia kuin vertailussa mukana olleessa toisessa lattiarakenteessa. Osittain tämä saattaa johtua siitä, että toisen lattiarakenteen aivan alapintaan ei saatu suunnitelman mukaista 100 %:n suhteellista kosteutta, vaan ilmatilankosteudessa oli kerroksellisuutta. Tutkimuksessa mukana olleilla lattiarakenteilla kannattajien kosteus vakioitui alle 18 %:n painokosteuteen kuivapainosta hiekan päälle rakennetuissa lattioissa. Vesialtaan päälle rakennetuissa lattioissa kosteus jäi alle 14 %:n painokosteuteen kuivapainosta. Lattiarakenteen kosteuskäyttäytymistä tutkittiin lisäämällä kaksi kertaa rakenteen sisään betonilaatan päälle vettä. Veden lisäysten jälkeen kosteuden annettiin tasaantua. Lopulta lattiarakenteet avattiin. Kokeen jälkeen suoritetuissa lattiarakenteiden avauksissa havaittiin vain kannattajissa kosteuden aiheuttamia merkkejä. Kosteuden aiheuttamien tummentumisjälkien suuruus vaihteli eri koekappaleilla. Joissakin kappaleissa oli homehtumisen aiheuttamaa tummentumaa hieman yli puolet 100 mm korkeasta materiaalista. Vastaavasti esiintyi kappaleita, jotka säilyivät vaurioitumatta. Varsinaisia lahovaurioita koekappaleisiin ei ennättänyt syntyä. Kostutuskokeen jälkeen puumateriaalien painokosteus vakioitui nopeasti enimmillään 20 23 %:n arvoon kuivapainosta. Lisäksi lämpötila oli kokeen aikana verrattain pieni, joten sieni ja homekasvuston syntymiseen olosuhteet eivät olleet hyvin suotuisat. Luultavasti kokeen jatkaminen ja lisäkastelu olisivat lisänneet vauriomäärää. Tutkimuksen perusteella kokeessa mukana olleet lattiarakenteet eivät ole kovinkaan vaurioalttiita oikein toteutettuina. Todellisissa kohteissa havaitut vauriot ovat luultavasti johtuneet suurimmalta osaltaan muista tekijöistä tutkimustulosten antamien viitteiden perusteella.

AB - Suomen pientaloista suurin osa toteutetaan puurakenteisina. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla pientalojen osuus ja siten puurakenteisten pientalojen osuus on merkittävä. Joissakin Pohjois Suomen kunnissa puurakenteisten pientalojen osuus saattaa nousta 99 %:iin koko asuintalokannasta. Tutkimuksissa tarkastellaan koolattuina puulattioina betonilaatan, työlaatan, päälle tehtyjä puulattioita. Betonilaatan alapuolella saattaa joissakin tapauksissa olla lisänä lämmöneriste. Betonilaatan päällä on lattian lämmöneristemäärästä suurin osa, jopa kaikki. Pintalattia on tehty koolausten varaan betonilaatan päälle. Koolattujen maanvaraisten lattioiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin laboratorio olosuhteissa pienoismalleilla. Koejärjestelyillä pyrittiin simuloimaan tavanomaisen pientalon lattiaolosuhteet. Erilaisten lattiarakenteiden erot saadaan selville helpoimmin tutkimalla eri rakenneratkaisuja pienoismalleilla samoissa olosuhteissa. Koolattujen puulattioiden pienoismallit rakennettiin kahden erikoisrakenteisen pakastinarkun päälle. Lattian alapuolen lämpötilat saatiin vastaamaan todellisuutta jäähdyttämällä alapuolisia rakenteita. Toisen pakastearkun pohjalle asennettiin avoimiin astioihin vesi. Näin ollen kostea ilma pääsi rasittamaan suoraan betonilaatan alapuolelta. Toisessa pakastearkussa lattiarakenne asennettiin märän hiekan päälle. Lattian alushiekka oli erillisessä teräskaukalossa ilmatilan yläpuolella. Kummankin pakastearkun lattiarakenteet jaettiin kuuteen noin 205 x 405 mm2:n osa alueeseen polystyreenilevyillä. Kolmessa lattian koelokerossa käytettiin lämmöneristeenä ennen perinteisesti käytettyä purua. Kahdessa koelokerossa käytettiin mineraalivillaeristeitä, toisessa näistä lokeroista oli betonilaatan alla polystyreenisolumuovi. Viimeisessä lokerossa alimmaisena lattian alapuolisena lämmöneristeenä oli solumuovi, joka oli suoraan betonilaatan päällä. Solumuovin päällä oli lisäksi mineraalivillaeriste. Lattiankannattajien alla viimeisessä lokerossa oli kevytsoraharkko. Kaikissa koelokeroissa lattialautojen pinnat lakattiin. Lattiankannattajat liittyivät joko suoraan alapuolisen betonilaatan tai kevytsoraharkon päälle tai kannattajat erotettiin alapuolisista rakenteista bitumisivelyllä ja bitumikermeillä. Koelokeroihin asennettiin lautoja, joihin oli ennalta sivelty homesienten itiöitä. Muutoin käytettiin kaupasta saatavia rakennusmateriaaleja. Tutkimuksessa mitattiin lattiankannattajien alareunasta niiden kyljestä kosteudet ja lämpötilat. Märän hiekan päälle tehdyissä lattiarakenteissa havaittiin jonkin verran suurempia puun kosteuksia kuin vertailussa mukana olleessa toisessa lattiarakenteessa. Osittain tämä saattaa johtua siitä, että toisen lattiarakenteen aivan alapintaan ei saatu suunnitelman mukaista 100 %:n suhteellista kosteutta, vaan ilmatilankosteudessa oli kerroksellisuutta. Tutkimuksessa mukana olleilla lattiarakenteilla kannattajien kosteus vakioitui alle 18 %:n painokosteuteen kuivapainosta hiekan päälle rakennetuissa lattioissa. Vesialtaan päälle rakennetuissa lattioissa kosteus jäi alle 14 %:n painokosteuteen kuivapainosta. Lattiarakenteen kosteuskäyttäytymistä tutkittiin lisäämällä kaksi kertaa rakenteen sisään betonilaatan päälle vettä. Veden lisäysten jälkeen kosteuden annettiin tasaantua. Lopulta lattiarakenteet avattiin. Kokeen jälkeen suoritetuissa lattiarakenteiden avauksissa havaittiin vain kannattajissa kosteuden aiheuttamia merkkejä. Kosteuden aiheuttamien tummentumisjälkien suuruus vaihteli eri koekappaleilla. Joissakin kappaleissa oli homehtumisen aiheuttamaa tummentumaa hieman yli puolet 100 mm korkeasta materiaalista. Vastaavasti esiintyi kappaleita, jotka säilyivät vaurioitumatta. Varsinaisia lahovaurioita koekappaleisiin ei ennättänyt syntyä. Kostutuskokeen jälkeen puumateriaalien painokosteus vakioitui nopeasti enimmillään 20 23 %:n arvoon kuivapainosta. Lisäksi lämpötila oli kokeen aikana verrattain pieni, joten sieni ja homekasvuston syntymiseen olosuhteet eivät olleet hyvin suotuisat. Luultavasti kokeen jatkaminen ja lisäkastelu olisivat lisänneet vauriomäärää. Tutkimuksen perusteella kokeessa mukana olleet lattiarakenteet eivät ole kovinkaan vaurioalttiita oikein toteutettuina. Todellisissa kohteissa havaitut vauriot ovat luultavasti johtuneet suurimmalta osaltaan muista tekijöistä tutkimustulosten antamien viitteiden perusteella.

KW - buildings

KW - concrete slabs

KW - concrete construction

KW - wooden structures

KW - structural timber

KW - floors

KW - substructures

KW - tests

KW - damage

KW - laboratories

KW - models

KW - simulation

KW - small houses

KW - thermal insulation

KW - humidity

KW - moisture

KW - temperature

KW - freezing

KW - polystyrene

KW - lacquering

M3 - Report

SN - 951-38-4456-0

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kääriäinen H, Rantamäki J. Betonilaatan päälle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 30 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1522).