@book{f887c9a3dd94405d9c8195c69ea62d43,
title = "Betonilaatan p{\"a}{\"a}lle tehdyt puulattiat: Laboratoriokokeita",
abstract = "Suomen pientaloista suurin osa toteutetaan puurakenteisina. Varsinkin pienemmill{\"a} paikkakunnilla pientalojen osuus ja siten puurakenteisten pientalojen osuus on merkitt{\"a}v{\"a}. Joissakin Pohjois Suomen kunnissa puurakenteisten pientalojen osuus saattaa nousta 99 %:iin koko asuintalokannasta. Tutkimuksissa tarkastellaan koolattuina puulattioina betonilaatan, ty{\"o}laatan, p{\"a}{\"a}lle tehtyj{\"a} puulattioita. Betonilaatan alapuolella saattaa joissakin tapauksissa olla lis{\"a}n{\"a} l{\"a}mm{\"o}neriste. Betonilaatan p{\"a}{\"a}ll{\"a} on lattian l{\"a}mm{\"o}neristem{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} suurin osa, jopa kaikki. Pintalattia on tehty koolausten varaan betonilaatan p{\"a}{\"a}lle. Koolattujen maanvaraisten lattioiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tutkittiin laboratorio olosuhteissa pienoismalleilla. Koej{\"a}rjestelyill{\"a} pyrittiin simuloimaan tavanomaisen pientalon lattiaolosuhteet. Erilaisten lattiarakenteiden erot saadaan selville helpoimmin tutkimalla eri rakenneratkaisuja pienoismalleilla samoissa olosuhteissa. Koolattujen puulattioiden pienoismallit rakennettiin kahden erikoisrakenteisen pakastinarkun p{\"a}{\"a}lle. Lattian alapuolen l{\"a}mp{\"o}tilat saatiin vastaamaan todellisuutta j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} alapuolisia rakenteita. Toisen pakastearkun pohjalle asennettiin avoimiin astioihin vesi. N{\"a}in ollen kostea ilma p{\"a}{\"a}si rasittamaan suoraan betonilaatan alapuolelta. Toisessa pakastearkussa lattiarakenne asennettiin m{\"a}r{\"a}n hiekan p{\"a}{\"a}lle. Lattian alushiekka oli erillisess{\"a} ter{\"a}skaukalossa ilmatilan yl{\"a}puolella. Kummankin pakastearkun lattiarakenteet jaettiin kuuteen noin 205 x 405 mm2:n osa alueeseen polystyreenilevyill{\"a}. Kolmessa lattian koelokerossa k{\"a}ytettiin l{\"a}mm{\"o}neristeen{\"a} ennen perinteisesti k{\"a}ytetty{\"a} purua. Kahdessa koelokerossa k{\"a}ytettiin mineraalivillaeristeit{\"a}, toisessa n{\"a}ist{\"a} lokeroista oli betonilaatan alla polystyreenisolumuovi. Viimeisess{\"a} lokerossa alimmaisena lattian alapuolisena l{\"a}mm{\"o}neristeen{\"a} oli solumuovi, joka oli suoraan betonilaatan p{\"a}{\"a}ll{\"a}. Solumuovin p{\"a}{\"a}ll{\"a} oli lis{\"a}ksi mineraalivillaeriste. Lattiankannattajien alla viimeisess{\"a} lokerossa oli kevytsoraharkko. Kaikissa koelokeroissa lattialautojen pinnat lakattiin. Lattiankannattajat liittyiv{\"a}t joko suoraan alapuolisen betonilaatan tai kevytsoraharkon p{\"a}{\"a}lle tai kannattajat erotettiin alapuolisista rakenteista bitumisivelyll{\"a} ja bitumikermeill{\"a}. Koelokeroihin asennettiin lautoja, joihin oli ennalta sivelty homesienten iti{\"o}it{\"a}. Muutoin k{\"a}ytettiin kaupasta saatavia rakennusmateriaaleja. Tutkimuksessa mitattiin lattiankannattajien alareunasta niiden kyljest{\"a} kosteudet ja l{\"a}mp{\"o}tilat. M{\"a}r{\"a}n hiekan p{\"a}{\"a}lle tehdyiss{\"a} lattiarakenteissa havaittiin jonkin verran suurempia puun kosteuksia kuin vertailussa mukana olleessa toisessa lattiarakenteessa. Osittain t{\"a}m{\"a} saattaa johtua siit{\"a}, ett{\"a} toisen lattiarakenteen aivan alapintaan ei saatu suunnitelman mukaista 100 %:n suhteellista kosteutta, vaan ilmatilankosteudessa oli kerroksellisuutta. Tutkimuksessa mukana olleilla lattiarakenteilla kannattajien kosteus vakioitui alle 18 %:n painokosteuteen kuivapainosta hiekan p{\"a}{\"a}lle rakennetuissa lattioissa. Vesialtaan p{\"a}{\"a}lle rakennetuissa lattioissa kosteus j{\"a}i alle 14 %:n painokosteuteen kuivapainosta. Lattiarakenteen kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tutkittiin lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} kaksi kertaa rakenteen sis{\"a}{\"a}n betonilaatan p{\"a}{\"a}lle vett{\"a}. Veden lis{\"a}ysten j{\"a}lkeen kosteuden annettiin tasaantua. Lopulta lattiarakenteet avattiin. Kokeen j{\"a}lkeen suoritetuissa lattiarakenteiden avauksissa havaittiin vain kannattajissa kosteuden aiheuttamia merkkej{\"a}. Kosteuden aiheuttamien tummentumisj{\"a}lkien suuruus vaihteli eri koekappaleilla. Joissakin kappaleissa oli homehtumisen aiheuttamaa tummentumaa hieman yli puolet 100 mm korkeasta materiaalista. Vastaavasti esiintyi kappaleita, jotka s{\"a}ilyiv{\"a}t vaurioitumatta. Varsinaisia lahovaurioita koekappaleisiin ei enn{\"a}tt{\"a}nyt synty{\"a}. Kostutuskokeen j{\"a}lkeen puumateriaalien painokosteus vakioitui nopeasti enimmill{\"a}{\"a}n 20 23 %:n arvoon kuivapainosta. Lis{\"a}ksi l{\"a}mp{\"o}tila oli kokeen aikana verrattain pieni, joten sieni ja homekasvuston syntymiseen olosuhteet eiv{\"a}t olleet hyvin suotuisat. Luultavasti kokeen jatkaminen ja lis{\"a}kastelu olisivat lis{\"a}nneet vauriom{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Tutkimuksen perusteella kokeessa mukana olleet lattiarakenteet eiv{\"a}t ole kovinkaan vaurioalttiita oikein toteutettuina. Todellisissa kohteissa havaitut vauriot ovat luultavasti johtuneet suurimmalta osaltaan muista tekij{\"o}ist{\"a} tutkimustulosten antamien viitteiden perusteella.",
keywords = "buildings, concrete slabs, concrete construction, wooden structures, structural timber, floors, substructures, tests, damage, laboratories, models, simulation, small houses, thermal insulation, humidity, moisture, temperature, freezing, polystyrene, lacquering",
author = "Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Jouko Rantam{\"a}ki",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4456-0",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1522",
address = "Finland",
}