Betonilattioiden päällystettävyys

Siro Heikki, Rytövuori Heikki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Päällystetyn betonilattian toiminta on valitun päällysteen, liiman,mahdollisen tasoitteen ja betonin yhteistoimintaa. Tästä yhteistoiminnasta riippuu ratkaisevasti lattian kestävyys mekaanista (esimerkiksi pyörien aiheuttamaa) rasitusta, lämpötiloja ja kosteutta sekä niiden vaihteluja vastaan. Päällystettävyyden kannalta tärkeimmät betonilattian ominaisuudet ovat betonin sisältämä kosteus sekä pinnan lujuus, tasaisuus, sileys ja puhtaus. Betonirakenne kuivuu varsin hitaasti ja sille on rakennusaikataulussa varattava tähän aikaa. Kuivatusaikaan ja kuivatuksessa käytettyyn energiamäärään voidaan vaikuttaa lattiarakenteen suunnittelulla, työmenetelmillä ja työnsuorituksella. Kuivatusaikaa voidaan lyhentää mm. järjestämällä betonin jälkihoito ilman kasteluita ja valvomalla, ettei lattialle pääse vettä ennen päällystystyötä. Lattiarakenteen kuivumista nopeuttaa varsin paljon myös lattiarakenteen valinta alapuolelta tuulettuvaksi. Betonin sallittu kosteuspitoisuus pääIlystetyötä aloitettaessa riippuu päällysteen kosteudenläpäisevyydestä, kiinnitystavasta, liiman ja päällysteen kosteudenkestävyydestä sekä kosteusliikkeistä. Tarkimmin sallittu kosteuspitoisuus voidaan määrittää suhteellisena kosteutena. Myös painoprosentit voidaan tyydyttävällä tarkkuudella muuntaa suhteelliseksi kosteudeksi, mikäli tunnetaan betonin sementtimäärä ja vesisementtisuhde. Tarkalla määrityksellä voidaan vähentää riskejä ja ääritapauksissa nopeuttaa paljon päällystystyön aloitusta. Päällysteen tai pinnoitteen ollessa ohuehko, kuten esimerkiksi muovimatto tai maali, betonin pinnan tulee olla yhtä luja kuin päällystämättömissäkin lattioissa. Paitsi lattian käytöstä saattaa betonin lujuusvaatimus johtua myös päällysteen muodonmuutoksista, esimerkkinä betonialustaan liimaamalla kiinnitetty parkettilattia. Puulattian aiheuttamat rasitukset johtuvat kosteusvaihteluista. Suuria kosteusvaihteluita esiintyy useimmin maanvaraisissa lattioissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages22
ISBN (Print)951-38-1285-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume10
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • floor coverings
  • floors concrete
  • directions

Cite this

Heikki, S., & Heikki, R. (1981). Betonilattioiden päällystettävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 10
Heikki, Siro ; Heikki, Rytövuori. / Betonilattioiden päällystettävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 10).
@book{c8e64984da794bfc865e1370a96d34e6,
title = "Betonilattioiden p{\"a}{\"a}llystett{\"a}vyys",
abstract = "P{\"a}{\"a}llystetyn betonilattian toiminta on valitun p{\"a}{\"a}llysteen, liiman,mahdollisen tasoitteen ja betonin yhteistoimintaa. T{\"a}st{\"a} yhteistoiminnasta riippuu ratkaisevasti lattian kest{\"a}vyys mekaanista (esimerkiksi py{\"o}rien aiheuttamaa) rasitusta, l{\"a}mp{\"o}tiloja ja kosteutta sek{\"a} niiden vaihteluja vastaan. P{\"a}{\"a}llystett{\"a}vyyden kannalta t{\"a}rkeimm{\"a}t betonilattian ominaisuudet ovat betonin sis{\"a}lt{\"a}m{\"a} kosteus sek{\"a} pinnan lujuus, tasaisuus, sileys ja puhtaus. Betonirakenne kuivuu varsin hitaasti ja sille on rakennusaikataulussa varattava t{\"a}h{\"a}n aikaa. Kuivatusaikaan ja kuivatuksessa k{\"a}ytettyyn energiam{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n voidaan vaikuttaa lattiarakenteen suunnittelulla, ty{\"o}menetelmill{\"a} ja ty{\"o}nsuorituksella. Kuivatusaikaa voidaan lyhent{\"a}{\"a} mm. j{\"a}rjest{\"a}m{\"a}ll{\"a} betonin j{\"a}lkihoito ilman kasteluita ja valvomalla, ettei lattialle p{\"a}{\"a}se vett{\"a} ennen p{\"a}{\"a}llystysty{\"o}t{\"a}. Lattiarakenteen kuivumista nopeuttaa varsin paljon my{\"o}s lattiarakenteen valinta alapuolelta tuulettuvaksi. Betonin sallittu kosteuspitoisuus p{\"a}{\"a}Ilystety{\"o}t{\"a} aloitettaessa riippuu p{\"a}{\"a}llysteen kosteudenl{\"a}p{\"a}isevyydest{\"a}, kiinnitystavasta, liiman ja p{\"a}{\"a}llysteen kosteudenkest{\"a}vyydest{\"a} sek{\"a} kosteusliikkeist{\"a}. Tarkimmin sallittu kosteuspitoisuus voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} suhteellisena kosteutena. My{\"o}s painoprosentit voidaan tyydytt{\"a}v{\"a}ll{\"a} tarkkuudella muuntaa suhteelliseksi kosteudeksi, mik{\"a}li tunnetaan betonin sementtim{\"a}{\"a}r{\"a} ja vesisementtisuhde. Tarkalla m{\"a}{\"a}rityksell{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} riskej{\"a} ja {\"a}{\"a}ritapauksissa nopeuttaa paljon p{\"a}{\"a}llystysty{\"o}n aloitusta. P{\"a}{\"a}llysteen tai pinnoitteen ollessa ohuehko, kuten esimerkiksi muovimatto tai maali, betonin pinnan tulee olla yht{\"a} luja kuin p{\"a}{\"a}llyst{\"a}m{\"a}tt{\"o}miss{\"a}kin lattioissa. Paitsi lattian k{\"a}yt{\"o}st{\"a} saattaa betonin lujuusvaatimus johtua my{\"o}s p{\"a}{\"a}llysteen muodonmuutoksista, esimerkkin{\"a} betonialustaan liimaamalla kiinnitetty parkettilattia. Puulattian aiheuttamat rasitukset johtuvat kosteusvaihteluista. Suuria kosteusvaihteluita esiintyy useimmin maanvaraisissa lattioissa.",
keywords = "floor coverings, floors concrete, directions",
author = "Siro Heikki and Ryt{\"o}vuori Heikki",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1285-5",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Heikki, S & Heikki, R 1981, Betonilattioiden päällystettävyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 10, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonilattioiden päällystettävyys. / Heikki, Siro; Heikki, Rytövuori.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 10).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Betonilattioiden päällystettävyys

AU - Heikki, Siro

AU - Heikki, Rytövuori

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Päällystetyn betonilattian toiminta on valitun päällysteen, liiman,mahdollisen tasoitteen ja betonin yhteistoimintaa. Tästä yhteistoiminnasta riippuu ratkaisevasti lattian kestävyys mekaanista (esimerkiksi pyörien aiheuttamaa) rasitusta, lämpötiloja ja kosteutta sekä niiden vaihteluja vastaan. Päällystettävyyden kannalta tärkeimmät betonilattian ominaisuudet ovat betonin sisältämä kosteus sekä pinnan lujuus, tasaisuus, sileys ja puhtaus. Betonirakenne kuivuu varsin hitaasti ja sille on rakennusaikataulussa varattava tähän aikaa. Kuivatusaikaan ja kuivatuksessa käytettyyn energiamäärään voidaan vaikuttaa lattiarakenteen suunnittelulla, työmenetelmillä ja työnsuorituksella. Kuivatusaikaa voidaan lyhentää mm. järjestämällä betonin jälkihoito ilman kasteluita ja valvomalla, ettei lattialle pääse vettä ennen päällystystyötä. Lattiarakenteen kuivumista nopeuttaa varsin paljon myös lattiarakenteen valinta alapuolelta tuulettuvaksi. Betonin sallittu kosteuspitoisuus pääIlystetyötä aloitettaessa riippuu päällysteen kosteudenläpäisevyydestä, kiinnitystavasta, liiman ja päällysteen kosteudenkestävyydestä sekä kosteusliikkeistä. Tarkimmin sallittu kosteuspitoisuus voidaan määrittää suhteellisena kosteutena. Myös painoprosentit voidaan tyydyttävällä tarkkuudella muuntaa suhteelliseksi kosteudeksi, mikäli tunnetaan betonin sementtimäärä ja vesisementtisuhde. Tarkalla määrityksellä voidaan vähentää riskejä ja ääritapauksissa nopeuttaa paljon päällystystyön aloitusta. Päällysteen tai pinnoitteen ollessa ohuehko, kuten esimerkiksi muovimatto tai maali, betonin pinnan tulee olla yhtä luja kuin päällystämättömissäkin lattioissa. Paitsi lattian käytöstä saattaa betonin lujuusvaatimus johtua myös päällysteen muodonmuutoksista, esimerkkinä betonialustaan liimaamalla kiinnitetty parkettilattia. Puulattian aiheuttamat rasitukset johtuvat kosteusvaihteluista. Suuria kosteusvaihteluita esiintyy useimmin maanvaraisissa lattioissa.

AB - Päällystetyn betonilattian toiminta on valitun päällysteen, liiman,mahdollisen tasoitteen ja betonin yhteistoimintaa. Tästä yhteistoiminnasta riippuu ratkaisevasti lattian kestävyys mekaanista (esimerkiksi pyörien aiheuttamaa) rasitusta, lämpötiloja ja kosteutta sekä niiden vaihteluja vastaan. Päällystettävyyden kannalta tärkeimmät betonilattian ominaisuudet ovat betonin sisältämä kosteus sekä pinnan lujuus, tasaisuus, sileys ja puhtaus. Betonirakenne kuivuu varsin hitaasti ja sille on rakennusaikataulussa varattava tähän aikaa. Kuivatusaikaan ja kuivatuksessa käytettyyn energiamäärään voidaan vaikuttaa lattiarakenteen suunnittelulla, työmenetelmillä ja työnsuorituksella. Kuivatusaikaa voidaan lyhentää mm. järjestämällä betonin jälkihoito ilman kasteluita ja valvomalla, ettei lattialle pääse vettä ennen päällystystyötä. Lattiarakenteen kuivumista nopeuttaa varsin paljon myös lattiarakenteen valinta alapuolelta tuulettuvaksi. Betonin sallittu kosteuspitoisuus pääIlystetyötä aloitettaessa riippuu päällysteen kosteudenläpäisevyydestä, kiinnitystavasta, liiman ja päällysteen kosteudenkestävyydestä sekä kosteusliikkeistä. Tarkimmin sallittu kosteuspitoisuus voidaan määrittää suhteellisena kosteutena. Myös painoprosentit voidaan tyydyttävällä tarkkuudella muuntaa suhteelliseksi kosteudeksi, mikäli tunnetaan betonin sementtimäärä ja vesisementtisuhde. Tarkalla määrityksellä voidaan vähentää riskejä ja ääritapauksissa nopeuttaa paljon päällystystyön aloitusta. Päällysteen tai pinnoitteen ollessa ohuehko, kuten esimerkiksi muovimatto tai maali, betonin pinnan tulee olla yhtä luja kuin päällystämättömissäkin lattioissa. Paitsi lattian käytöstä saattaa betonin lujuusvaatimus johtua myös päällysteen muodonmuutoksista, esimerkkinä betonialustaan liimaamalla kiinnitetty parkettilattia. Puulattian aiheuttamat rasitukset johtuvat kosteusvaihteluista. Suuria kosteusvaihteluita esiintyy useimmin maanvaraisissa lattioissa.

KW - floor coverings

KW - floors concrete

KW - directions

M3 - Report

SN - 951-38-1285-5

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Betonilattioiden päällystettävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heikki S, Heikki R. Betonilattioiden päällystettävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 22 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 10).