Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen

Matti Alasalmi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää betonimassan valmistusprosessia seuraavilla kahdella alueella: - ultraäänen nopeusmittaukseen perustuva automaattinen varhaislujuuden määritys - työstettävyyden hallinta. Ultraäänen nopeuden ja varhaislujuuksien välisen korrelaation selvittämiseksi tehtiin kirjallisuustutkimus ja lukuisia laboratoriokokeita. Selvitettiin myös mahdollisuuksia käyttää ultraäänen nopeusmittausta tärytysrajan määritykseen. Testattiin alustavasti mikroaaltojen vaimenemiseen perustuvaa kosteusanalysaattoria runkoaineen kosteusmittauksessa. Kokeiltiin pakkosekoittimeen betonimassavirtaukseen asennetun paineanturin sopivuutta massan notkeuden reaaliaikaiseen määritykseen. Ultraäänimittalaitteisto muodostuu ultraäänimittarista, analogiaulostulosta, dataloggerista ja mikrotietokoneesta. Ultraäänen nopeus mitattiin jatkuvatoimisesti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja mittaustuloksista laskettiin puristuslujuus. Ultraäänen nopeus mitattiin ja puristuslujuus määritettiin koekuutioista 21, 24, 29, 48, 72, 168 ja 672 h:n iässä. Ultraäänen nopeudesta laskettujen lujuuksien ja todellisten puristuslujuuksien välille saatiin tyydyttävä korrelaatio. Ultraäänimenetelmää voidaan täten soveltaa betonimassan valmistusprosessin ohjaukseen ja elementtien valmistuksessa muotin purkulujuuden määritykseen. Alustavien kokeiden perusteella betonisekoittimeen massavirtaan asennettuun paineanturiin kohdistunut paine korreloi melko hyvin muodonmuutosajan mittauksen kanssa koko sen mittausalueella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages90
ISBN (Print)951-38-3134-5
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number532
ISSN0358-5077

Fingerprint

methodology

Keywords

  • fresh concrete
  • concrete
  • mix design
  • production automation
  • ultrasonic measurement
  • workability
  • compressive strength
  • quality control

Cite this

Alasalmi, M. (1988). Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 532
Alasalmi, Matti. / Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 532).
@book{6aaeb61306f64ff79836c8bc8c155fd1,
title = "Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehitt{\"a}minen",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} betonimassan valmistusprosessia seuraavilla kahdella alueella: - ultra{\"a}{\"a}nen nopeusmittaukseen perustuva automaattinen varhaislujuuden m{\"a}{\"a}ritys - ty{\"o}stett{\"a}vyyden hallinta. Ultra{\"a}{\"a}nen nopeuden ja varhaislujuuksien v{\"a}lisen korrelaation selvitt{\"a}miseksi tehtiin kirjallisuustutkimus ja lukuisia laboratoriokokeita. Selvitettiin my{\"o}s mahdollisuuksia k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ultra{\"a}{\"a}nen nopeusmittausta t{\"a}rytysrajan m{\"a}{\"a}ritykseen. Testattiin alustavasti mikroaaltojen vaimenemiseen perustuvaa kosteusanalysaattoria runkoaineen kosteusmittauksessa. Kokeiltiin pakkosekoittimeen betonimassavirtaukseen asennetun paineanturin sopivuutta massan notkeuden reaaliaikaiseen m{\"a}{\"a}ritykseen. Ultra{\"a}{\"a}nimittalaitteisto muodostuu ultra{\"a}{\"a}nimittarista, analogiaulostulosta, dataloggerista ja mikrotietokoneesta. Ultra{\"a}{\"a}nen nopeus mitattiin jatkuvatoimisesti kahden ensimm{\"a}isen vuorokauden aikana ja mittaustuloksista laskettiin puristuslujuus. Ultra{\"a}{\"a}nen nopeus mitattiin ja puristuslujuus m{\"a}{\"a}ritettiin koekuutioista 21, 24, 29, 48, 72, 168 ja 672 h:n i{\"a}ss{\"a}. Ultra{\"a}{\"a}nen nopeudesta laskettujen lujuuksien ja todellisten puristuslujuuksien v{\"a}lille saatiin tyydytt{\"a}v{\"a} korrelaatio. Ultra{\"a}{\"a}nimenetelm{\"a}{\"a} voidaan t{\"a}ten soveltaa betonimassan valmistusprosessin ohjaukseen ja elementtien valmistuksessa muotin purkulujuuden m{\"a}{\"a}ritykseen. Alustavien kokeiden perusteella betonisekoittimeen massavirtaan asennettuun paineanturiin kohdistunut paine korreloi melko hyvin muodonmuutosajan mittauksen kanssa koko sen mittausalueella.",
keywords = "fresh concrete, concrete, mix design, production automation, ultrasonic measurement, workability, compressive strength, quality control",
author = "Matti Alasalmi",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3134-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "532",
address = "Finland",

}

Alasalmi, M 1988, Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 532, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen. / Alasalmi, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 532).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen

AU - Alasalmi, Matti

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää betonimassan valmistusprosessia seuraavilla kahdella alueella: - ultraäänen nopeusmittaukseen perustuva automaattinen varhaislujuuden määritys - työstettävyyden hallinta. Ultraäänen nopeuden ja varhaislujuuksien välisen korrelaation selvittämiseksi tehtiin kirjallisuustutkimus ja lukuisia laboratoriokokeita. Selvitettiin myös mahdollisuuksia käyttää ultraäänen nopeusmittausta tärytysrajan määritykseen. Testattiin alustavasti mikroaaltojen vaimenemiseen perustuvaa kosteusanalysaattoria runkoaineen kosteusmittauksessa. Kokeiltiin pakkosekoittimeen betonimassavirtaukseen asennetun paineanturin sopivuutta massan notkeuden reaaliaikaiseen määritykseen. Ultraäänimittalaitteisto muodostuu ultraäänimittarista, analogiaulostulosta, dataloggerista ja mikrotietokoneesta. Ultraäänen nopeus mitattiin jatkuvatoimisesti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja mittaustuloksista laskettiin puristuslujuus. Ultraäänen nopeus mitattiin ja puristuslujuus määritettiin koekuutioista 21, 24, 29, 48, 72, 168 ja 672 h:n iässä. Ultraäänen nopeudesta laskettujen lujuuksien ja todellisten puristuslujuuksien välille saatiin tyydyttävä korrelaatio. Ultraäänimenetelmää voidaan täten soveltaa betonimassan valmistusprosessin ohjaukseen ja elementtien valmistuksessa muotin purkulujuuden määritykseen. Alustavien kokeiden perusteella betonisekoittimeen massavirtaan asennettuun paineanturiin kohdistunut paine korreloi melko hyvin muodonmuutosajan mittauksen kanssa koko sen mittausalueella.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää betonimassan valmistusprosessia seuraavilla kahdella alueella: - ultraäänen nopeusmittaukseen perustuva automaattinen varhaislujuuden määritys - työstettävyyden hallinta. Ultraäänen nopeuden ja varhaislujuuksien välisen korrelaation selvittämiseksi tehtiin kirjallisuustutkimus ja lukuisia laboratoriokokeita. Selvitettiin myös mahdollisuuksia käyttää ultraäänen nopeusmittausta tärytysrajan määritykseen. Testattiin alustavasti mikroaaltojen vaimenemiseen perustuvaa kosteusanalysaattoria runkoaineen kosteusmittauksessa. Kokeiltiin pakkosekoittimeen betonimassavirtaukseen asennetun paineanturin sopivuutta massan notkeuden reaaliaikaiseen määritykseen. Ultraäänimittalaitteisto muodostuu ultraäänimittarista, analogiaulostulosta, dataloggerista ja mikrotietokoneesta. Ultraäänen nopeus mitattiin jatkuvatoimisesti kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja mittaustuloksista laskettiin puristuslujuus. Ultraäänen nopeus mitattiin ja puristuslujuus määritettiin koekuutioista 21, 24, 29, 48, 72, 168 ja 672 h:n iässä. Ultraäänen nopeudesta laskettujen lujuuksien ja todellisten puristuslujuuksien välille saatiin tyydyttävä korrelaatio. Ultraäänimenetelmää voidaan täten soveltaa betonimassan valmistusprosessin ohjaukseen ja elementtien valmistuksessa muotin purkulujuuden määritykseen. Alustavien kokeiden perusteella betonisekoittimeen massavirtaan asennettuun paineanturiin kohdistunut paine korreloi melko hyvin muodonmuutosajan mittauksen kanssa koko sen mittausalueella.

KW - fresh concrete

KW - concrete

KW - mix design

KW - production automation

KW - ultrasonic measurement

KW - workability

KW - compressive strength

KW - quality control

M3 - Report

SN - 951-38-3134-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alasalmi M. Betonimassan valmistusautomaation mittaustekniikan kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 90 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 532).