Betonin käyttö perusparantamisessa: Esitutkimus

Mäkinen Mertsi, Tanskanen Kalle

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Kirjallisuuden, haastattelujen ja työmaakäyntien perusteella selvitetään perusparannustoimintaa yleisesti, betonin nykyistä käyttöä siinä ja arvioidaan betonin tulevaa käyttöä sekä esitetään jatkotutkimusohjelma. Perusparantamisen arvo oli vuonna 1980 noin 20 % koko talonrakennustuotannon arvosta. Perusparantaminen on työvaltaista ja työkustannusten osuus voi olla yli 50 % kokonaiskustannuksista. Perusparantaminen painottuu rakennuksiin, jotka ovat valmistuneet vuosina 1900 - 1930. Tyypillisen perusparannettavan kivirakennuksen kantavat pystyrakenteet ovat tiiliseiniä, välipohjat puuta ja perustukset luonnonkiveä. Betonia käytetään perusparantamisessa maarakennuksessa, perustaksissa, kerrosten rakenteissa, runkoa täydentävissä rakennusosissa ja pintakerroksissa. Käyttökohteet ovat pitkälti tapauskohtaisia. Tyypillisiä parannustoimia ovat lohkarekiviperustusten vahvistaminen, porras- ja hissikuilujen rakentaminen, puuvälipohjien korvaaminen betonivälipohjilla, aukkopalkkien teko ja rappauksen korjaaminen. Myös käyttötavat ovat tapauskohtaisia. Käytettävät betonituotteet ovat lähinnä valmisbetonia ja valmislaastia. Betonielementtejä on käytetty erittäin vähän. Jonkin verran on käytetty kevytsora- ja kevytbetonituotteita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-1907-8
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number237
ISSN0358-5077

Fingerprint

Olla

Keywords

  • renovating
  • modernization
  • concrete
  • buildings

Cite this

Mertsi, M., & Kalle, T. (1983). Betonin käyttö perusparantamisessa: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 237
Mertsi, Mäkinen ; Kalle, Tanskanen. / Betonin käyttö perusparantamisessa : Esitutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 237).
@book{4705dafb25854e77866313c0f9aae8a3,
title = "Betonin k{\"a}ytt{\"o} perusparantamisessa: Esitutkimus",
abstract = "Kirjallisuuden, haastattelujen ja ty{\"o}maak{\"a}yntien perusteella selvitet{\"a}{\"a}n perusparannustoimintaa yleisesti, betonin nykyist{\"a} k{\"a}ytt{\"o}{\"a} siin{\"a} ja arvioidaan betonin tulevaa k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} esitet{\"a}{\"a}n jatkotutkimusohjelma. Perusparantamisen arvo oli vuonna 1980 noin 20 {\%} koko talonrakennustuotannon arvosta. Perusparantaminen on ty{\"o}valtaista ja ty{\"o}kustannusten osuus voi olla yli 50 {\%} kokonaiskustannuksista. Perusparantaminen painottuu rakennuksiin, jotka ovat valmistuneet vuosina 1900 - 1930. Tyypillisen perusparannettavan kivirakennuksen kantavat pystyrakenteet ovat tiiliseini{\"a}, v{\"a}lipohjat puuta ja perustukset luonnonkive{\"a}. Betonia k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n perusparantamisessa maarakennuksessa, perustaksissa, kerrosten rakenteissa, runkoa t{\"a}ydent{\"a}viss{\"a} rakennusosissa ja pintakerroksissa. K{\"a}ytt{\"o}kohteet ovat pitk{\"a}lti tapauskohtaisia. Tyypillisi{\"a} parannustoimia ovat lohkarekiviperustusten vahvistaminen, porras- ja hissikuilujen rakentaminen, puuv{\"a}lipohjien korvaaminen betoniv{\"a}lipohjilla, aukkopalkkien teko ja rappauksen korjaaminen. My{\"o}s k{\"a}ytt{\"o}tavat ovat tapauskohtaisia. K{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t betonituotteet ovat l{\"a}hinn{\"a} valmisbetonia ja valmislaastia. Betonielementtej{\"a} on k{\"a}ytetty eritt{\"a}in v{\"a}h{\"a}n. Jonkin verran on k{\"a}ytetty kevytsora- ja kevytbetonituotteita.",
keywords = "renovating, modernization, concrete, buildings",
author = "M{\"a}kinen Mertsi and Tanskanen Kalle",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1907-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "237",
address = "Finland",

}

Mertsi, M & Kalle, T 1983, Betonin käyttö perusparantamisessa: Esitutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 237, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Betonin käyttö perusparantamisessa : Esitutkimus. / Mertsi, Mäkinen; Kalle, Tanskanen.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 237).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Betonin käyttö perusparantamisessa

T2 - Esitutkimus

AU - Mertsi, Mäkinen

AU - Kalle, Tanskanen

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Kirjallisuuden, haastattelujen ja työmaakäyntien perusteella selvitetään perusparannustoimintaa yleisesti, betonin nykyistä käyttöä siinä ja arvioidaan betonin tulevaa käyttöä sekä esitetään jatkotutkimusohjelma. Perusparantamisen arvo oli vuonna 1980 noin 20 % koko talonrakennustuotannon arvosta. Perusparantaminen on työvaltaista ja työkustannusten osuus voi olla yli 50 % kokonaiskustannuksista. Perusparantaminen painottuu rakennuksiin, jotka ovat valmistuneet vuosina 1900 - 1930. Tyypillisen perusparannettavan kivirakennuksen kantavat pystyrakenteet ovat tiiliseiniä, välipohjat puuta ja perustukset luonnonkiveä. Betonia käytetään perusparantamisessa maarakennuksessa, perustaksissa, kerrosten rakenteissa, runkoa täydentävissä rakennusosissa ja pintakerroksissa. Käyttökohteet ovat pitkälti tapauskohtaisia. Tyypillisiä parannustoimia ovat lohkarekiviperustusten vahvistaminen, porras- ja hissikuilujen rakentaminen, puuvälipohjien korvaaminen betonivälipohjilla, aukkopalkkien teko ja rappauksen korjaaminen. Myös käyttötavat ovat tapauskohtaisia. Käytettävät betonituotteet ovat lähinnä valmisbetonia ja valmislaastia. Betonielementtejä on käytetty erittäin vähän. Jonkin verran on käytetty kevytsora- ja kevytbetonituotteita.

AB - Kirjallisuuden, haastattelujen ja työmaakäyntien perusteella selvitetään perusparannustoimintaa yleisesti, betonin nykyistä käyttöä siinä ja arvioidaan betonin tulevaa käyttöä sekä esitetään jatkotutkimusohjelma. Perusparantamisen arvo oli vuonna 1980 noin 20 % koko talonrakennustuotannon arvosta. Perusparantaminen on työvaltaista ja työkustannusten osuus voi olla yli 50 % kokonaiskustannuksista. Perusparantaminen painottuu rakennuksiin, jotka ovat valmistuneet vuosina 1900 - 1930. Tyypillisen perusparannettavan kivirakennuksen kantavat pystyrakenteet ovat tiiliseiniä, välipohjat puuta ja perustukset luonnonkiveä. Betonia käytetään perusparantamisessa maarakennuksessa, perustaksissa, kerrosten rakenteissa, runkoa täydentävissä rakennusosissa ja pintakerroksissa. Käyttökohteet ovat pitkälti tapauskohtaisia. Tyypillisiä parannustoimia ovat lohkarekiviperustusten vahvistaminen, porras- ja hissikuilujen rakentaminen, puuvälipohjien korvaaminen betonivälipohjilla, aukkopalkkien teko ja rappauksen korjaaminen. Myös käyttötavat ovat tapauskohtaisia. Käytettävät betonituotteet ovat lähinnä valmisbetonia ja valmislaastia. Betonielementtejä on käytetty erittäin vähän. Jonkin verran on käytetty kevytsora- ja kevytbetonituotteita.

KW - renovating

KW - modernization

KW - concrete

KW - buildings

M3 - Report

SN - 951-38-1907-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Betonin käyttö perusparantamisessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Mertsi M, Kalle T. Betonin käyttö perusparantamisessa: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 237).